Alla on muutamia näkökulmia, joita olisi hyvä nostaa keskusteluun. Nämä koskevat erityisesti asiantuntija- ja esihenkilötyötä, jollaista suurin osa tekkiläisistä tekee.
Onko asiantuntijoilla selkeät tavoitteet työssään?
Vuoden 2021 työmarkkinatutkimuksen mukaan enemmistö vastaajista oli sitä mieltä, että oman työn tavoitteet ovat selkeät. Yli neljännes vastaajista oli kuitenkin eri mieltä asiasta. Lisäksi 26 prosenttia vastaajista kertoi suoraan, että oman työn tavoitteet ovat epäselvät. Selkeyttämistä kaivattaisiin myös koko organisaatioiden tasolla: saman vuoden työmarkkinatutkimuksen mukaan vastaajien työhyvinvointia parantaisi eniten se, että oman työpaikan tavoitteet ja päämäärät olisivat selkeämpiä.
Toimiiko johtaminen työpaikoilla?
Vuoden 2019 työmarkkinatutkimuksen mukaan esihenkilöt saivat parhaat arvosanat siitä, että he kohtelevat alaisiaan oikeudenmukaisesti, kykenevät tekemään perusteltuja päätöksiä ja ottavat huomioon alaistensa ideoita. Yli 70 prosenttia vastaajista oli tätä mieltä. Huonoimmat arviot esihenkilöt saivat palautteen antamisesta: alle puolet vastaajista koki, että saa riittävästi palautetta esihenkilöltään.
Palkitaanko hyvästä työstä?
Tuoreimmassa vuoden 2025 työmarkkinatutkimuksessa oli erityisteemana palkkatietämys, palkkauksen kannustavuus ja palkka-avoimuus. Enemmistö eli noin kolme neljästä vastaajasta piti palkkaustaan kannustavana. Kuitenkin vain hieman yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että omalla työpaikalla palkitaan hyvistä työsuorituksista. 40 prosenttia tulospalkkauksen piirissä olleista vastaajista piti omaa tulospalkkausjärjestelmäänsä vain vähän tai ei lainkaan kannustavana, ja 64 prosenttia koki vaikutusmahdollisuutensa tulospalkkioon vähäisinä.
Onko asiantuntijoilla työrauha eli riittävästi aikaa syventyä asioihin, kehittää osaamistaan ja keksiä uutta?
Vuoden 2022 työmarkkinatutkimuksessa oli teemana osaamisen kehittäminen. Suurin osa vastaajista koki, että kehittää osaamistaan tavoitteellisesti. Lähes 60 prosenttia vastaajista koki kuitenkin, että esteenä opiskelulle tai muulle osaamisen päivittämiselle on ajan puute. Jo 10 vuotta sitten eli vuoden 2015 työmarkkinatutkimuksessa lisää aikaa työssä toivottiin uuden luomiselle ja innovoinnille, asioihin syventymiselle ja osaamisen kehittämiselle.
Voidaanko työpaikoilla hyvin?
Akava Worksin Työolotutkimuksen mukaan lähes 40 prosenttia korkeasti koulutetuista palkansaajista arvioi työuupumusriskinsä melko suureksi tai suureksi, ja viidennes vastaajista kertoi palautuvansa työstään huonosti tai melko huonosti. Tekkiläisten osalta luvut olivat hieman parempia, mutta heistäkin 27 prosenttia arvioi työuupumusriskinsä melko suureksi tai suureksi. Eniten haitallista kuormitusta tekkiläisille aiheuttivat usean eri asian tekeminen yhtä aikaa ja kiire tai kireät aikataulut. Seuraavaksi eniten kuormittivat liiallinen työmäärä ja häiritsevät keskeytykset. Myös TEKin oman vuoden 2021 työmarkkinatutkimuksen mukaan tekkiläisiä kuormittavat tietotyöläisten yleiset ongelmat eli työn sirpaleisuus ja jatkuvat keskeytykset.
Pelkän työntekoon käytetyn ajan ja työnteon paikan lisäksi huomio kannattaisi kiinnittää siis siihen, miten työpaikoilla työtä tehdään ja johdetaan.
Tuunia Keränen toimii TEKissä tutkijana ja tutkii tekkiläisten palkkoja ja työelämää. TEKin työmarkkinatutkimus on vuosittain tehtävä laaja kyselytutkimus, johon vastaa noin 9 000–10 000 henkilöä.
Kolumni on teksti, jossa kirjoittaja kertoo oman mielipiteensä tai näkemyksensä käsittelemästään aiheesta. TEK-lehden kolumneja kirjoittaa myös joukko Tekniikan akateemiset TEKin henkilöstöön kuulumattomia henkilöitä.
- Haluatko lukea muita näkemyksiä? Lisää TEK-lehden kolumneja löydät täältä.