Uutiset ja blogit

Putkien sisäpinnoitukset yleistyivät 2010-luvun alussa, koska ne tarjosivat nopean ja edullisen vaihtoehdon perinteisille putkiremonteille. Monissa taloyhtiöissä nämä menetelmät ovat kuitenkin osoittautuneet lyhytikäisiksi, kertoo Yle.

Esimerkiksi Lahden Mukkulassa sijaitsevassa taloyhtiössä viemärit remontoitiin vuonna 2012 niin kutsutulla ruiskuvalumenetelmällä. Siinä vanhan putken sisäpinta päällystetään ruiskuttamalla nestemäistä epoksia kuin maalia. Muutama vuosi sitten taloyhtiössä alkoi osassa esiintyä esiintyä viemärivuotoja ja -tukoksia.

”Varsin lyhyellä aikavälillä sattui kolme vesivahinkoa. Se osoitti, että tulossa on huomattava määrä ongelmia”, asunto-osakeyhtiö Mukkulanrinteen hallituksen puheenjohtaja Ismo Hyttinen kertoo Ylelle.

Nyt samassa taloyhtiössä tehdään jo toista viemäriremonttia vain 12 vuotta edellisen jälkeen.

Käytännössä ongelmat kiteytyvät kahteen menetelmään, joista toinen on ruiskuvalumentelmän ohella sukitus. Sukituksessa putken sisään asennetaan epoksipinnoite, joka kovettuu muodostaen uuden sisäpinnan.

Ylen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan erityisesti menetelmien alkuvaiheessa asennustyössä on voinut esiintyä osaamispuutteita, jotka ovat heikentäneet lopputuloksen kestävyyttä.

Espanjalainen, valtio-omisteinen telakkayhtiö Navantia kiistää olevansa vastuussa norjalaisen fregatti Helge Ingstadin uppoamisesta Naton sotaharjoituksen jälkeen vuonna 2018, kirjoittaa norjalaislehti Teknisk Ukeblad.

Norjan puolustusministeriö on nostanut yhtiötä vastaan kanteen ja vaatii 13,3 miljardin Norjan kruunun eli noin 1,1 miljardin euron suuruisia korvauksia.

”Navantia kiistää väitteet siitä, että se voitaisiin asettaa vastuuseen fregatti KNM Helge Ingstadin menetyksestä”, telakan edustaja sanoo Teknisk Ukebladille.

Norjan onnettomuustutkintalautakunnan mukaan alus olisi ollut teknisesti pelastettavissa, jos miehistö olisi sulkenut ovet ja luukut ennen sen evakuointia. Uppoamista edelsi törmäys 250-metrisen öljytankkeri Sola TS:n kanssa, minkä seurauksena fregatti ajautui karille ja upposi.

Puolustusministeriön mukaan fregatissa oli kuitenkin suunnitteluvirheitä, jotka johtivat sen menettämiseen. Erityisesti kiistan kohteena ovat aluksen ontot potkuriakselit, joiden kautta vesi pääsi leviämään useisiin osastoihin. Onnettomuustutkintalautakunnan mukaan nämä rakenteet eivät kuitenkaan olleet ratkaiseva tekijä fregatin uppoamisessa.

Teknisk Ukebladin mukaan Norjan viranomaiset ja Navantia solmivat vuonna 2019 sopimuksen, joka mahdollisti kanteen nostamisen myöhemmässä vaiheessa. Tavoitteena oli varmistaa tapahtumien selvittäminen perusteellisesti. Navantia oli odottanut, että Norjan valtio päätyisi tutkimusten ja vuoropuhelun jälkeen siihen johtopäätökseen, ettei telakkaa voitaisi pitää vastuussa fregatin menetyksestä. Toisin kuitenkin kävi.

Tällainen oli Helge Ingstad

Vuonna 2007 valmistunut ja vuonna 2009 virallisesti käyttöön otettu fregatti Helge Ingstad kuului Fridtjof Nansen -luokkaan neljän sisaraluksen kera. 133 metriä pitkä ja 17 metriä leveä alus oli uppoumaltaan 5300 tonnia, ja sen syväys oli 7,6 metriä.

Fregatti oli varustettu sekä diesel- että kaasuturbiinimoottoreilla: kaksi dieselmoottoria tuotti yhteensä 9 megawatin ja kaasuturbiini 21,5 megawatin tehon.

Alus kykeni saavuttamaan 26 solmun eli noin 48 km/h huippunopeuden. Sen aseistukseen kuului muun muassa kahdeksan meritaisteluohjusta, neljä torpedoputkea ja italialaisvalmisteinen 76 mm Oto Melara -konetykki.

Euroopan komissio on ehdottanut uudistuspakettia ajoneuvojen liikennekelpoisuussääntöjen päivittämiseksi EU:n alueella.

Yksi komission kaavailemista muutoksista koskee iäkkäiden ajoneuvojen katsastamista. Yli kymmenen vuoden ikäiset paketti- ja henkilöautot tulisi ehdotuksen mukaan katsastaa vuosittain.

Ei hyvänen aika, kuinka radikaali ehdotus! sanovat esimerkiksi saksalaiset, joiden puhemieheksi on tässä asiassa noussut europarlamentaarikko Markus Ferber.

– Vuosittainen katsastusaikataulu vanhemmille ajoneuvoille nostaa autokannan omistajien kustannuksia eikä juuri paranna liikenneturvallisuutta, Ferber on todennut.

Hänen takanaan ovat erityisesti saksalaiset europarlamentaarikot konservatiivisista ja liberaaleista puolueista. Nyt käytössä olevan säännöstön mukaan yli kymmenen vuoden ikäiset autot on Saksassa katsastettava kahden vuoden välein.

EU:n viranomaiset katsovat, että katsastusten tiheyden lisääminen voisi auttaa vähentämään vaarallisten tai saastuttavien ajoneuvojen määrää liikenteessä.

Suomessa voidaan todeta rauhallisin mielin, ettei täällä ole aihetta hötkyilyyn. Meillähän kymmenen vuoden ikäiset ja sitä vanhemmat paketti- ja henkilöautot katsastetaan vuosittain jo nyt.

Sama käytäntö on jo voimassa muutamissa muissakin EU-maissa.

Tiukempi ehdotus

Tiukennusta saattaa kuitenkin olla luvassa joskus tulevaisuudessa, koska sellaisiakin äänenpainoja on EU:ssa kuultu.

Liikenneturvallisuusjärjestö European Transport Safety Council (ETSC) nimittäin kannattaa vielä kireämpiä sääntöjä kuin komissio ja ehdottaa, että katsastukset aloitettaisiin vuosittain jo kuuden vuoden ikäisille paketti- ja henkilöautoille.

ETSC on voittoa tavoittelematon järjestö, joka pyrkii vähentämään kuolemien ja loukkaantuneiden määrää liikenneonnettomuuksissa Euroopassa. Se julkaisee vuosittain tieturvallisuusindeksiraportin, joka mittaa edistymistä tiekuolemien vähentämisessä Euroopassa.

Energiateollisuus ry, Palvelualojen työnantajat Palta ry, Sähköalojen ammattiliitto ry sekä Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL ry ovat hyväksyneet 24.4.2025 saavutetun neuvottelutuloksen uudesta Sähköalojen tes-energia-ict-verkosto työehtosopimuksesta 24.4.2025 saavutetun neuvottelutuloksen.

Työehtosopimuksen piirissä on noin 4000 Energiateollisuus ry:n jäsenten työntekijää.

Työehtosopimuksen palkankorotukset ovat yhteensä 7,8 prosenttia ja kustannusvaikutus koko sopimuskaudelle on 8 prosenttia. Palkankorotuksista sovitaan ensisijaisesti paikallisesti, mutta jos korotuksista ei sovita, korotetaan palkkoja yleiskorotuksella ja yrityskohtaisella erällä. Yrityskohtainen erä jaetaan palkkausjärjestelmän pätevyydenarviointijärjestelmää käyttäen.

Työehtosopimuksessa sovittiin tasa-arvoisesta perhevapaaratkaisusta. Uuden työehtosopimuksen mukaan molemmat vanhemmat saavat vanhempainvapaan ajalta palkkaa 32 arkipäivän jaksolta. Lisäksi sovittiin muun muassa takaisinottovelvollisuuteen, työajan lyhennysvapaisiin, vuosilomien antamiseen ja sairausajan palkkaan liittyvistä muutoksista. Työehtosopimusosapuolet sopivat muutoksia myös palkoista toisin sopimiseen sekä paikallisen sopimisen menettelyn tilanteeseen, jossa työntekijät eivät ole valinneet luottamusmiestä työpaikalle.

Kiinalainen Chery neuvottelee autojen valmistamisesta Volkswagenin tehtaassa Saksassa, kertoo Automotive News Europe (ANE) omiin lähteisiinsä nojaten.

Chery on vahvistanut neuvottelevansa tuotannon käynnistämisestä Saksassa, mutta se ei ole nimennyt Volkswagenia. VW puolestaan ei ole halunnut kommentoida ANE:n tietoja.

Tehdas valmistaisi autoja Cheryn vastikään julkistetulle Lepas-volyymibrändille. Näin Chery välttäisi EU:n asettamat korotetut tullimaksut Kiinasta tuotaville autoille.

Chery kokoaa jo autoja entisessä Nissanin tehtaassa Barcelonassa Espanjassa. Tehtaan vuotuinen kapasiteetti on maksimissaan 200 000 autoa. Täysimittainen tuotanto alkaisi tämän vuoden lopulla. Autojen korit ja sisustus tulevat Kiinasta Barcelonaan, missä niihin asennetaan tekniikka.

Volkswagen on sulkemassa Saksassa kaksi tehdastaan. Uutistoimisto Reutersin mukaan useat kiinalaiset autonvalmistajat ovat olleet kiinnostuneita ostamaan tai vuokraamaan Dresdenissä ja Osnabrückissä sijaitsevat tehtaat.

Lepas-brändi lanseerattiin vasta 25. päivänä huhtikuuta. Se muokkaisi Cheryn Tiggo-katumaastureita maailmanlaajuiseen myyntiin. Euroopassa on tarkoitus myydä alkuun kahta kompaktia ja yhtä keskikokoista katumaasturia.

Autot tulisivat myyntiin ensi vuonna. Mallistossa olisi polttomoottori- ja täyssähköautoja sekä ladattavia hybridejä.

Chery on oman kertomansa mukaan Kiinan autoteollisuuden suurin viejä. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä se vei Kiinasta yli 255 000 autoa.

Chery myy Euroopassa Omoda- ja Jaecoo-merkkejään. Dataforcen mukaan niitä meni kaupaksi Euroopassa vähän alle 16 000 kappaletta tämän vuoden ensimmäisellä kvartaalilla.

Chery aikoo laajentaa myyntimaitaan nykyisestä seitsemästä 19:ään tämän vuoden loppuun mennessä. Saksassa se aikoo laajentaa jälleenmyyjäverkostoaan sataan toimipisteeseen vuoden loppuun mennessä.

Petteri Orpon (kok.) 22.-23. johtaman puoliväliriihi tarjosi vain vähän villoja isoja tiehankkeita kärsimättömästi odottaville autoilijoille.

Hallitus päätti lopulta laajentaa hallitusohjelman mukaista investointiohjelmaansa ainoastaan 300 miljoonalla eurolla. Odotukset liikkuivat 400-500 miljoonassa eurossa.

Lisäksi 300 miljoonasta 100 miljoonaa käytetään aiemmin päätettyjen hankkeiden kohonneiden kustannusten kattamiseen. Näin uusiin hankkeisiin jäi käytettäväksi vain 200 miljoonaa euroa.

Näin pienen summalla hallitus ei käynnistänyt yhtään isoa tiehanketta, vaan siroitteli rahat ympäri maan erilaisiin risteys-, silta ja muihin pikkuhankkeisiin.

Tämä oli myrkkyä muun muassa Tampereen ja Oriveden välisen valtatie 9 isolle remontille. 114 miljoonan hankkeessa oli tarkoitus rakentaa 20 kilometriä moottoritietä Tampereelta Oriveden suuntaan.

Tampereen ja Oriveden välisen tiehankkeen aloitusta pidettiin liki varmana. Liikenneministeri Lulu Ranne (ps.) on useita kertoja vakuutellut töiden alkavan - tosin ajankohtaa hänkään ei ole maininnut.

Jyväskylän eteläisen sisääntulotien 200 miljoonan euron hankkeen uumoiltiin myös päätyvän työn alle. Kolmen kilometrin pätkä uutta moottoritietä maksaa huimat 200 miljoonaa euroa.

Varsinaisista tiehankkeista eniten rahaa saivat Lieksajoen silta, 20 miljoonaa sekä Ylivieskan eteläinen ylikulkusilta, 14 miljoonaa. Myös valtatie 19 Nurmossa ja valtatie 13 Lappeenrannasta Mikkeliin sekä valtatie 25 Hangon ja Hyvinkään välillä saivat yli 10 miljoonaa euroa.

Keski-Uudellamaalla kauan kaivattua kehä nelosta aletaan rakentaa Hämeenlinnanväylän ja Tuusulanväylän välillä 9,7 miljoonalla.

RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz on varmasti tyytyväinen riihen antimiin, siksi nyt päätetyistä hankkeista osuu opetusministerin vaalipiiriin. Näitä ovat muun muassa Inkoon satamatien ja Tähtelän sekä Kirkkonummen Kelan risteykset.

Lue myös:

Melkein kymmenen vuotta kestäneet neuvottelut ovat vihdoin tuottaneet tulosta. Valtiot ovat sopineet maailmanlaajuisista merenkulun päästötoimista.

Sopimus hyväksyttiin alustavasti YK:n alaisen kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n (International Maritime Organisation) kokouksessa huhtikuun alussa.

Suomen delegaatiota neuvotteluissa johtanut, Suomen pysyvän IMO-edustajan sijainen, Anita Mäkinen huomauttaa, että päätös pitää kuitenkin lopullisesti hyväksyä vielä toisessa meriympäristönsuojelukomitean (MEPC) kokouksessa lokakuussa 2025, ennen kun se astuu virallisesti voimaan.

Noin 90 prosenttia maailmankaupasta kuljetetaan meriteitse. Noin kolme prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin meriliikenteestä. Nyt päästöjä aiotaan rajoittaa kansainvälisesti.

Alukset arvioidaan kahden kasvihuonekaasuintensiteettitason perusteella. Ne alukset, jotka saavuttavat vain vähemmän tiukan tavoitteen, joutuvat maksamaan sata dollaria hiilidioksiditonnia kohden (noin 88 euroa/tCO₂).

Alukset, jotka eivät täytä edes vähemmän tiukkaa vaatimustasoa saavat jopa 380 dollarin sakot rajan ylittäviltä hiilidioksiditonneilta (noin 335 euroa/tCO₂).

”Alukset voivat myös siirtää ylijäämäyksiköitä toisille aluksille tai hyödyntää niitä myöhemmin itse, jos alus ylittää korkeamman tavoitteen”, Traficomin johtava asiantuntija Satu Kuurma sanoo. Myös hän oli mukana Suomen delegaatiossa neuvottelemassa.

Päästöjä laskettaessa otetaan huomioon polttoaineen koko elinkaaren päästöt eli myös valmistusprosessista ja kuljetuksesta aiheutuneet päästöt.

Kuurman mukaan nolla- ja lähes nollapäästöisiä energialähteitä käyttäviä aluksia aiotaan palkita. Palkkiosummia ei vielä ole päätetty. Lähes nollapäästöisyyden kasvihuonekaasuintensiteetin ylärajaksi sovittiin alustavasti enintään 19 gCO₂e/MJ vuoden 2034 loppuun ja tämän jälkeen enintään 14 gCO₂e/MJ.

Arvioiden mukaan päästökriteereiden avulla saadaan kerättyä noin kymmenen miljardia dollaria vuosittain. Näillä rahoilla autetaan merenkulkualaa vähähiilisten teknologioiden käyttöönotossa ja tuetaan vähiten kehittyneitä maita ja pieniä kehittyviä saarivaltioita.

Erimielisyydet johtivat raskaisiin neuvotteluihin

Mäkinen painottaa, että neuvottelut olivat hyvin raskaat.

Tulokseen pääseminen ei ollut helppoa, koska öljyntuottajamaat edellyttivät äänestystä asiasta. Saudi-Arabian johtamaan maaryhmään kuuluivat muun muassa Kuwait, Qatar ja Venäjä. Ne äänestivät sopimusta vastaan.

”Toinen draamaa aiheuttanut maaryhmä oli pienet Tyynen valtameren ja Karibian alueen saarivaltiot, jotka ovat hukkumisuhan alla. He ilmoittivat tyytymättömyydestään sopimukseen poistumalla kertaalleen neuvottelusalista”, sanoo Mäkinen.

Saarivaltioiden ryhmittymä, EU sekä useat muut valtiot kannattivat alun perin kiinteää maksua jokaisesta aiheutuneesta hiilidioksiditonnista (levy). Muun muassa Kiina, USA ja Brasilia vastustivat tätä ehdotusta.

Pienet saarivaltiot palasivat lopulta neuvottelupöytään, mutta päättivät jättää äänestämättä.

Sopimus hyväksyttiin lopulta äänin 63–16.

Myös Yhdysvaltain politiikka oli näkyvillä neuvotteluissa, vaikka USA:n valtuuskunta ei ollut paikalla. He olivat ennakkoon ilmoittaneet kirjeessä, että eivät tule hyväksymään päätöksiä, joilla on haitallisia vaikutuksia Yhdysvaltoihin ja antoivat ymmärtää, että tällaisesta päätöksestä seuraisi vastatoimia.

Näiden neuvotteluiden draaman ja jännittyneen ilmapiirin perusteella voidaan olettaa, että lokakuussa järjestettävästä lopullisesta MEPC-kokouksesta, jossa päätös tulee lopullisesti hyväksyä, on myös tulossa jännittävä ja äänestystä uumoillaan.

Suomi puolustaa talvimerenkulkua

Euroopan unionilla on olemassa omat järjestelmänsä päästöjen rajoittamiseksi. Meriliikenne on osa EU:n yleistä päästökauppaa ja laivojen laivojen käyttämän kasvihuonekaasuintensiteetin rajat määritellään FuelEU Maritime -regulaatiossa.

Mikäli IMO:n maailmalaajuiset rajoitukset astuvat voimaan, on EU:n syytä tarkastella omia rajoituksiaan, jotta alusten ei tarvitsisi maksaa samoista päästöistä kahdesti.

Jäänmurtajat ja jääluokitetut alukset vaativat enemmän konetehoa sekä kuluttavat enemmän polttoainetta. Lähes kaikilla Suomen lipun alla kansainvälisessä liikenteessä purjehtivilla aluksilla on suomalais-ruotsalainen jääluokitus.

”Suomi teki suuren työn saadessaan jääluokitetuille aluksille helpotuksia EU:n päästökauppajärjestelmään ja FuelEU Maritime -sääntelyyn. Samanlaista on nyt pohjustettu myös IMO:ssa”, kertoo Mäkinen.

Jäänmurtajat ja puolustusvoimien alukset ovat valtion aluksia ja nämä ovat aina kaiken kansainvälisen säätelyn ulkopuolella.

Päästötoimien vaikutukset

Päästöjen alentamiseksi varustamoilla on useita vaihtoehtoja. Haasteena on, että ne tuottavat lisäkustannuksia. Ympäristöystävälliset polttoaineet ovat yleensä 3-4 kertaa kalliimpia kuin perinteinen diesel. Tuulipropulsion asentaminen vaatii puolestaan suuren investoinnin, mutta sen operointi ei tuota lisäkustannuksia.

Laivaliikenteen kustannukset tulevat sopimuksen myötä väistämättä nousemaan. Tämä tulee myös suoraan vaikuttamaan laivalla kuljetettujen tuotteiden hintoihin.

”On selvää, että meriliikenteessä käytetyn energian kasvihuonekaasupäästöjen kasvihuonekaasuintensiteetti tulee vähenemään. Vaikutuksen arvioiminen absoluuttisiin päästömääriin vaatii mallintamista, sillä myös muun muassa meriliikenteen volyymin muutokset tulee huomioida ”, sanoo Kuurma.

Lopuksi hän painottaa, että kyseessä on maailmanlaajuinen säätely, eli vaikutukset ovat hyvin laaja-alaiset.

Lue lisää: