Uutiset ja blogit

Lappeenrannan Pajarilaan nousee yksi Euroopan suurimmista tekoälylaskentaan suunnitelluista datakeskuksista, kun hollantilainen Nebius ja suomalainen hankekehitysyhtiö Polarnode rakentavat mittavan 310 megawatin datakeskuskampuksen Lappeenrantaan.

Useiden miljardien eurojen suurhankkeen työmaat ovat jo käynnissä, ja ensimmäisen vaiheen kapasiteetin odotetaan olevan käytettävissä vuonna 2027.

Polarnoden hallituksen puheenjohtaja Mikko Toivanen kuvaa hanketta poikkeukselliseksi koko Suomen teollisessa mittakaavassa.

”Hanke on kokoluokaltaan historiallinen, ja suurinvestointi on upea uutinen koko Kaakkois-Suomelle ja tietysti todella merkittävä myös kansallisella tasolla”, Toivanen sanoo tiedotteessa.

Nebius rakentaa globaalisti skaalautuvaa tekoälypilvialustaa, joka tukee innovaatioita terveydenhuollosta robotiikkaan. Yhtiö tavoittelee yli 3 gigawatin sopimuspohjaista sähkökapasiteettia vuoden 2026 loppuun mennessä.

Nebius on toiminut Suomessa jo useiden vuosien ajan, joten Lappeenrannan hanke merkitsee sille toiminnan laajentamista. Yhtiö on kuulunut aiempina vuosina Suomen eniten yhteisöveroa maksaneisiin datakeskusyhtiöihin.

Hankkeen seurauksena Polarnode kasvaa datakeskusalan kärkiyritysten joukkoon. Yhtiön perustajilla Mikko Toivasella ja Kalle Pykälällä on taustaa miljardiluokan tuuli- ja aurinkovoimainvestoinneista.

Polarnode on julkistanut hankkeita myös Nokialle, Poriin ja Kuopioon. Yhtiön mukaan Suomi tarjoaa datakeskusteollisuudelle kilpailukykyiset olosuhteet puhtaasta energiasta vahvaan sähkönsiirtoverkkoon ja viileään ilmastoon.

Investoinnin vaikutukset Etelä-Karjalaan ovat mittavat

Rakennusvaihe työllistää arviolta noin 700 henkilöä ja satoja lisää alihankkijaverkostossa. Valmistuessaan datakeskus tarjoaa arviolta yli sata vakituista työpaikkaa, minkä lisäksi se luo välillisiä työmarkkinavaikutuksia.

Toivasen mukaan vaikutukset ulottuvat itse keskusta laajemmalle.

“Investoinnin synnyttämät laaja-alaiset teknologia- ja työllisyysvaikutukset ulottuvat paitsi itse datakeskukseen, myös tekoälytoimialan ja sitä hyödyntävien yritysten kehitykseen, Lappeenrannan akateemiseen yhteisöön ja koko ympäröivään infrastruktuuriin”, hän sanoo.

Myös Lappeenrannan kaupunginjohtaja Tuomo Sallinen uskoo hankkeen vahvistavan kaupungin vetovoimaa ja asemaa korkeateknologian keskuksena.

”Olemme ylpeitä siitä, että hanke toteutetaan Lappeenrannassa ja Suomessa.”

Uutiset Kouvolan lähistölle pudonneista drooneista löysivät viime viikonloppuna tuoreeltaan tiensä myös venäläiseen mediaan ja sitä kautta uutisten kommenttipalstoille.

Useissa kommenteissa ilkuttiin etenkin sille, että Suomen viranomaiset eivät aluksi ilmoittaneet droonien alkuperämaata.

”Se on varmaan marsilainen drooni! Eihän siinä mitään, kun tunnistamattomat droonit alkavat pudota Helsinkiin, he tunnistavat heti, kenen ne ovat”, yksi Dzen-uutiskoontipalvelun käyttäjä ivailee.

”On kevät, hyttyset ovat heränneet. Jotain ufoja [tunnistamattomia lentäviä esineitä] on alkanut sataa joka puolelle kuin rakeita... Ensin lähetetään ties mitä ja ties minne, ja sitten ihmetellään, miksi jotain putoaa”, toinen kommentoi.

Hieman ennen kello kolmea iltapäivällä 29. maaliskuuta Ilmavoimat tiedotti tunnistaneensa ainakin toisen drooneista olleen ukrainalaisvalmisteinen AN196-drooni. Kyseinen drooni tunnetaan myös nimellä ”Ljutyi”.

”Ilmavoimat seurasi kohdetta ja tunnisti yhden edellä mainituista kohteista kello 8.45 ukrainalaiseksi AN196-drooniksi Kouvolan eteläpuolella”, Ilmavoimat kertoi tiedotteessaan.

Tapahtumasta uutisoivat tuoreeltaan sunnuntaina 29. maaliskuuta Venäjällä muun muassa iltapäivälehti Komsomolskaja Pravda ja uutistoimisto Ria Novosti sekä Uralin alueen uutistoimisto Ura.ru.

Lue myös:

Tämä juttu on ilmestynyt Tekniikka&Taloudessa alun perin helmikuussa 2026. Julkaisemme sen nyt uudelleen.

Suomalainen Steady Energy on allekirjoittanut aiesopimuksen teknologiansa tarjoamisesta Saksaan. Suomalaisyritys on kehittänyt LDR-50-ydinreaktorin, jolla voidaan tuottaa kaukolämpöä.

Saksa on käytännössä luopunut ydinvoimasta Fukushiman onnettomuuden jälkeen. Maan omat ydinvoimalaitokset lakkautettiin ja uusien ydinvoimaloiden rakentaminen kiellettiin.

”Saksassa ydinvoiman rakentamista käsittelevää Atomgesetz-lakia on muutettu jo kuusi kertaa, joten sitä voitaisiin muuttaa uudestaan”, saksalainen ydinvoima-asiantuntija Ulrich Gräber sanoo puheessaan Fermi Energian vuotuisessa konferenssissa.

Toisaalta Atomgesetzistä on unohdettu yksi asia, hän jatkaa.

”Kielto ei koske uusien ydinvoimaloiden rakentamista, jos käyttökohde on ei-kaupallinen tai lämmöntuotanto.”

Nyt virolainen Fermi Energia ja saksalainen Axxus Capital ovat perustaneet yhteisyrityksen nimeltään Fermi Deutsche Industriekraft. Omistus on jaettu tasan (50–50).

Yritys aikoo kehittää kaukolämpöä Saksaan hyödyntäen suomalaisen Steady Energyn teknologiaa.

Uuden yrityksen julkistus ja allekirjoitus tehtiin Fermi Energian vuotuisessa konferenssissa 11. helmikuuta. Aiheesta uutisoi Suomessa ensimmäisenä Hufvudstadsbladet (HBL).

Saksan kaupungeissa kaukolämpö on kallista. Sen hinta vaihtelee 160–200 €/MWh. Toisaalta suomalainen reaktori pystyy tuottamaan lämpöä noin 40 eurolla megawattitunti.

”Saksassa ei ole tarpeeksi metsää, jotta koteja voitaisiin lämmittää puuta polttamalla. Ydinreaktorit ovat ainoa keino tuottaa suurten kaupunkien kaukolämpö edullisesti ja ilman ilmastopäästöjä”, virolaisen Fermi Energian toimitusjohtaja Kalev Kallemets kirjoittaa Linkedin-julkaisussaan.

Vaikea poliittinen ilmapiiri

”Poliittinen ympäristö on haastava, mutta tämä on hyvä alku”, Steady Energyn toimitusjohtaja Tommi Nyman sanoo Hufvudstadsbladetille.

Hän ei oleta, että konkreettisia hankkeita nähdään pian, mutta pitää sopimusta askeleena oikeaan suuntaan.

Nymanin mukaan rakentamisen tekniset edellytykset ovat olemassa, mutta poliittinen ilmapiiri Saksassa on edelleen ydinvoimaa vastaan kaikissa muodoissaan. Se voi kuitenkin muuttua nopeasti.

Fermi on tällä hetkellä ainoa yritys Saksassa, joka on osoittanut kiinnostusta uutta ydinvoimaa kohtaan.

Uuden yrityksen tarkoituksena on lähestyä paikallisia kaukolämpöyhtiöitä myydäkseen niille ajatuksen ydinvoimaan perustuvasta kaukolämmöstä.

Lue lisää:

Iranin sodan aiheuttama energiasokki ei ole jättänyt sijoittajille piilopaikkaa, julistaa Financial Times. Kansainväliset osakkeet ja joukkovelkakirjat ovat kokeneet suurimman yhteisen pudotuksen sitten vuoden 2022.

Sijoitusstrategian klassikkona pidetty 60–40-salkku on kokenut pahimman kuukautensa sitten vuoden 2022 syyskuun, FT:llä sanotaan. 60–40-salkku on strategia, jossa salkusta 60 prosenttia on osakkeissa hakemassa korkeampia tuottoja ja 40 prosenttia koroissa ja joukkovelkakirjoissa tasaamassa riskiä.

”Mikä toimii nyt sijoittajille? Ei mikään”, toteaa varainhoitoyhtiö Tikehau Capitalin pääomamarkkinastrategioiden johtaja Raphaël Thuin FT:lle.

”Tämä on yksi huonoimmista asetelmista, joita voi kuvitella”, Thuin sanoo.

Alas käsi kädessä

Maailman osakemarkkinoita seuraava MSCI All Country World -indeksi on laskenut maaliskuussa noin 9 prosenttia, kun sota Lähi-Idässä on pysäyttänyt meriliikenteen Hormuzinsalmen kautta ja johtanut energian hintojen rajuun nousuun.

Konfliktin alusta Brent-öljylaadun hinta on noussut lähes 60 prosenttia.

Öljyn hinnan raju nousu on herättänyt huolen myös stagflaation mahdollisuudesta. Stagflaatio on tilanne, jossa samanaikaisesti kasvu hidastuu ja hinnat nousevat.

Samaan aikaan valtioiden ja yritysten joukkovelkakirjoja seuraava kansainvälinen mittari on pudonnut yli 3 prosenttia, FT kertoo. Tätä selittää se, että sijoittajat uskovat, että keskuspankit joutuvat nostamaan lainaamiskustannuksia hillitäkseen inflaatiota.

Viime viikon perjantaina Wall Streetillä lasku jatkui ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ei onnistunut vakuuttamaan markkinoita lupaamalla lisäaikaa ennen iskuja Iranin energiainfrastruktuuriin.

Trumpin puheet eivät riitä korjaamaan Hormuzinsalmen sulusta johtuvia ongelmia, sanoo FT:n haastattelema asiantuntija.

Puute turvasatamista

Jopa perinteisesti turvasatamana kriiseissä toiminut kulta on pudonnut, kun sijoittajat ovat rynnineet realisoimaan aikaisempia voitollisia kauppojaan.

Vain tässä kuussa kullan hinta on laskenut 15 prosenttia.

Vain johdannaiset, joiden kautta sijoittajat voivat veikata inflaation ja hyödykkeiden hinnannousua, voivat auttaa inflaatioshokin alkuvaiheessa, sanoo investointipankki Goldman Sachsin sijoitusten allokointistrategian johtaja Christian Mueller-Glissmann FT:lle.

Pula turvasatamista onkin johtanut tilanteeseen, jossa sijoittajat siirtävät painoaan käteiseen. Painonmuutos on suurin sitten koronapandemian.

”Vaihdoimme käteisen ylipainoon, kun konflikti alkoi”, Goldman Sachsin Mueller-Glissmann sanoo FT:lle.

”Emme pidä käteisen pitämisestä ylipainossa, koska se on kallista. Heti, kun konflikti rauhoittuu ja öljyn hinta suuntaa alaspäin, haluamme palata muihin sijoituksiin.”

Iranin sodan myötä kohonnut öljyn hinta on kirvoittanut poliitikoilta erinäisiä ulostuloja siitä, pitäisikö hallituksen tehdä jotakin polttoaineen hintojen nousun takia.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju tyrmäsi tällaiset ehdotukset Kauppalehden suorassa Talousaamu-ohjelmassa maanantaina 30.3.

– Ei missään tapauksessa, Kangasharju totesi ykskantaan kysyttäessä, pitäisikö hallituksen tehdä jotakin polttoaineiden hintojen nousun takia.

– Tietenkin vaalit ovat tulossa vuoden päästä ja tässä nyt hermoillaan, mutta nyt pitäisi oppia korona-ajan virheistä, että nyt ei lähdettäisi samoja mokia toistamaan, vaan annettaisiin markkinoiden toimia. Se vähentää kulutusta, kun hinnat nousevat, Kangasharju sanoi.

Hän totesi, että hintojen painaminen keinotekoisesti alas vain lisäisi kulutusta ja pahentaisi tilannetta.

– Nyt jäitä hattuun, Kangasharju sanoi.

Brent-öljyn hinta nousi maanantaiaamuna noin 115 dollariin barrelilta. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoi vastikään Financial Timesin haastattelussa, että hän haluaisi ottaa Iranin öljyn haltuun ja valloittaa öljykuljetusten kantilta tärkeän Khargin saaren.

Maanantain Talousaamun juonsi tuottaja Mari Haavisto.

Lähetyksessä puhuttiin myös huhutuista Koneen jättikaupoista ja metsäyhtiöiden tuottoeroista. Voit katsoa maanantain Talousaamun kokonaan alta.

Ilomantsilainen maanomistaja ja Pohjois-Karjalan Osuuskauppa ovat julkistaneet yhden Suomen historian ensimmäisistä luonnonarvokaupoista.

Luonnonarvokaupassa ostaja hankkii luonnonarvoa, kuten suojeltua metsää tai ennallistettavan suoalueen.

Tässä kaupassa suoalue palautetaan lähemmäksi luonnontilaa muun muassa poistamalla puustoa ja tukkimalla ojia.

Kohde on noin 12 hehtaarin ojitettu suoalue. Kaupan välitti Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistys.

Ennallistamistoimet ovat alkaneet suoalueella maaliskuun alussa. Suo ojitettiin 1970-luvulla. Syvät ojat ovat olleet pitkään ongelma, sillä ne kuljettavat ravinteita läheiseen järveen.

Maanomistaja Petri Purmonen kertoo kuulleensa tarinoita siitä, miten kirkasvetinen Eteläinen Pitkäjärvi oli ennen ojituksia.

”Kun Pohjois-Karjalan Osuuskaupan kanssa pääsimme sopimukseen luonnonarvokaupasta, niin uskon, että nyt alue saadaan palautettua luonnolliseen tilaansa siten, että jatkossa aiempaa kirkasvetisemmän järven äärellä kuuluu lintujen laulu ja tulevat sukupolvet voivat käydä alueella, vaikka poimimassa lakkoja”, Purmonen kertoo tiedotteessa.

”Ei pelkkää sanahelinää”

Kauppa on samalla osa pilotointia, jossa Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK on avannut uuden Luontoarvot.fi-verkkopalvelun.

Uuden markkinapaikan kautta maanomistajat ja metsänomistajat voivat saada tuloja siitä, että he suojelevat tai hoitavat luontoa omilla maillaan.

Pohjois-Karjalan Osuuskaupan vastuullisuusjohtaja Petri Vähä kertoo, että kauppa motivoi PKO:ta hyvistä syistä.

Pohjois-Karjalan Osuuuskaupan omistavat paikalliset pohjoiskarjalaiset kotitaloudet eli osuuskaupan omistavat sen pohjoiskarjalaiset jäsenet.

Kaupan myötä PKO pääsee tekemään jotain, josta tulevat sukupolvet saavat nauttia.

”Haluamme olla rakentamassa parempaa Pohjois-Karjalaa. Tämä ei ole pelkkää sanahelinää, vaan käytännön teko, joka vaikuttaa pitkiksi ajoiksi eteenpäin”, Vähä kommentoi kaupan julkistamista edeltäneessä medialle suunnatussa webinaarissa.

Kokoluokaltaan kyseessä on Vähän mukaan muutamien kymmenientuhansien eurojen kokonaisuus.

Konkreettisia tapoja

Keskeistä on MTK:n ympäristöasiantuntijan Heli Siitarin mukaan kehittää markkinaehtoinen malli, jossa vaihtoehtoista tuloa metsä- ja maaomistuksistaan etsivät kansalaiset ja luonnosta huolehtimisesta kiinnostuneet yritykset löytävät toisensa.

”Yritykset etsivät konkreettisia tapoja toimia ympäristön hyväksi. Markkina on vasta käynnistymässä, joten valmiita kohteita ei vielä ole kovin paljon. Tällä hetkellä on hyvin tärkeää, että ostajat, välittäjät ja myyjät tekevät tätä työtä yhdessä”, Siitari arvioi.

S-ryhmän tavoitteena on 500 hehtaarin ennallistaminen kansallisella tasolla vuoteen 2035 mennessä. Tätä tukevat ensimmäiset ennallistamiskohteet Pielavedellä ja Ilomantsissa, kertoo vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa S-ryhmästä.

Eri osapuolet ovat Elomaan mukaan nyt yhdessä luomassa uusia tapoja, joilla yksityinen sektori voi olla mukana rahoittamassa luontotoimia.

”Luonnon monimuotoisuus on yrityksille tärkeä asia. Tunnistamme riskit, jotka liittyvät luontokadon etenemiseen. Samalla meihin kohdistuu odotuksia siitä, että meidän on tehtävä osamme”, Elomaa toteaa.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen tietoon on tullut aivan uudenlainen WhatAapp-huijaus.

Viranomainen kertoo viikkokatsauksessaan, että yrityksiin kohdistuva Whatsapp-huijaus alkaa, kun rikollinen lähettää yrityksen työntekijälle sähköpostia esiintyen esimerkiksi yrityksen toimitusjohtajana tai jonain muuna luottamusta herättävänä tahona. Sähköpostit on kirjoitettu suomeksi.

”Vastaanottajaa pyydetään luomaan Whatsapp-ryhmäkeskustelu yrityksen nimellä asioiden hoitamista varten. Rikollinen pyytää, ettei ryhmään lisättäisi vielä ketään, mutta liittymislinkki tulisi lähettää vastaussähköpostilla. Tämän jälkeen huijari kertoo liittyvänsä itse ryhmään ja antavansa sen jälkeen tarkempia ohjeita jäsenten lisäämisestä”, Kyberturvallisuuskeskus kertoo ja korostaa, että tällaista ryhmää ei tule luoda.

”Käytä yrityksen asioiden hallinnointiin jotakin turvallista ja yhteisesti sovittua, kaikkien tiedossa olevaa kanavaa, viranomainen alleviivaa.”

Kyberturvallisuuskeskus epäilee, että rikollisten tavoitteena on tietojen kerääminen yrityksestä ja sen työntekijöistä. Näiden tietojen avulla voidaan myöhemmin toteuttaa esimerkiksi laskutuspetoksia.

Lue myös: