Merina Salmisen blogii

Tekniikka on tulevaisuuden(kin) ala

|
Blogimerkintä

Tekniikan alalla riittää töitä, ne ovat mielenkiintoisia ja monipuolisia ja niitä tekee yhä moninaisempi joukko. Tällaisella myyntipuheella voi lähestyä nuorta, joka harkitsee, olisiko hänestä näihin hommiin.

Suomalaisissa kodeissa jännitetään taas yhteishaun tuloksia. Toukokuun lopussa moni nuori huokaisee helpotuksesta – unelmien opiskelupaikka on totta. Moni joutuu myös pettymään. Tulevaisuudensuunnitelmia pitää muuttaa tai lykätä, jos nyt ei tärpännyt.

Omien vanhempieni sukupolvi käveli suoraan yliopistoon ilman pääsykokeita. Itseni ikäisille joku korkeakoulupaikka urkeni, kunhan oli valmis tekemään edes jonkin verran töitä. Toisin on nyt. Fiksuudesta ja kovasta työnteosta huolimatta opiskelupaikka saattaa jäädä saamatta, koska monilla hakupainealoilla hakijoiden määrä on giganttinen paikkoihin suhteutettuna. Tämä johtaa siihen, että lukiosta valmistunut saattaa jäädä vuosien limboon korottamaan arvosanojaan ja jättämään b-luokan opiskeluvaihtoehdon vastaanottamatta, koska menettäisi ensikertalaisuusaseman. Oudoksi on mennyt.

Miten tekniikka voisi päästä mielikuvissa samaan asemaan: halutuksi alaksi, joka ei sulje mitään pois?

Harva 19-vuotias tietää tarkalleen, mitä työelämältä haluaa. Tietyt ammatit, kuten lääkäri ja juristi, pysyvät arvostettuina ja haluttuina vuosikymmenestä toiseen, mutta ne eivät ole kaikkia varten. Kaupallisen alan moni työelämässä menestynyt kertoo aikoinaan valinneensa, koska ”se ei sulje mitään pois”. Miten tekniikka voisi päästä mielikuvissa samaan asemaan: halutuksi alaksi, joka ei sulje mitään pois?

DI-, arkkitehti- tai muu tekniikan alan yliopistotutkinto ei nimittäin sulje ulos työelämästä yhtään enempää kuin ekonomitutkinto. Esteenä tekniikan opintoihin hakeutumiselle ovat edelleen syvässä istuvat ennakkoluulot: pitää olla matikkanero, pitää olla tekniikan ihme jo lapsena tai jotain muuta hassua. Toki monet tekniikan tehtävät edellyttävät huomattavaa matematiikkaosaamista tai teknistä taituruutta, mutta eivät kaikki. Tekniikkaduunit ovat moninaistuneet siitä yksinkertaisesta syystä, että tekniikka on tunkenut kaikkialle elämään. Siksi tekniikkaduuneihin tarvitaan yhä erilaisempia ihmisiä. Onneksi myös väyliä hakeutua alalle on aiempaa enemmän. 

Helmikuussa 2024 tekkiläisten työttömyysprosentti oli 2,3. Luku viittaa tekkiläisten ansiotuen saajiin KOKO-kassassa vakuutetuista. Se on huikean vähän. Tekniikan alalla riittää töitä, ne ovat mielenkiintoisia ja monipuolisia ja niitä tekee yhä moninaisempi joukko. Tällaisella myyntipuheella voi lähestyä nuorta, joka harkitsee, olisiko hänestä näihin hommiin.

Tervetuloa tekniikan maailmaan!

Kirjoitus on julkaistu aiemmin kolumnina TEK-lehdessä 3/2024.