Yliopistot vihertävät

Ilmastonmuutos etenee eikä yliopistoissa ole haluttu jäädä seuraamaan dramaattista kehitystä katseella. Esimerkiksi teknisen alan koulutusohjelmat – kuten yliopistoyhteisöt kaikkineenkin – ovat alkaneet vihertää.

– Kestävän kehityksen periaate näkyy nyt kaikissa yliopistoissa, arvioi ylijohtaja Sirkku Linna opetusministeriöstä.

– Meillä ei ministeriössä ole mitään koottua tietoa asiasta, koska koulutusohjelmat ovat yliopistojen autonomian piirissä. Mutta jo ohjelmien nimistä usein näkyy, että kestävä kehitys on ohjelmia laadittaessa ollut läpileikkaavana teemana.

Soittokierros teknistä korkeakoulutusta tarjoaviin yliopistoihin osoittaa, että ylijohtaja tietää, mistä puhuu. Vihreä siirtymä tuntuu olevan strategioiden joukossa keskeisellä paikalla. Monet yliopistot ovat vieläpä laatineet koulutusohjelmia, joissa vihreä siirtymä on aivan keskiössä.

Oulu on mukana trendissä

Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan koulutusdekaani Jukka Majava painottaa, että vallalla olevat opetustrendit näkyvät laaditussa strategiassa.

– Meillä on siellä kirjattuna niin digitalisaatio kuin kestävä kehitys ja vihreä siirtymäkin.

– Tekniikan alalla ympäristötekniikka on ollut tarjolla tutkinto-ohjelmaan jo pitkään. Muissa tutkinto-ohjelmissa vihreä siirtymä on osana kurssisisältöä eli ikään kuin painopisteenä opetettavien aineiden sisällä.

Majavan mukaan Oulussa käydään opetussuunnitelmat vuosittain läpi ja seuraavalle kaudelle valitaan kehitettävät teemat. Tällaisia ovat esimerkiksi geneeriset taidot, joissa ovat mukana kestävyys ja vastuullisuus.

– Kun uusia kehityshankkeita laaditaan, ne kytketään usein YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin.

Majava on huomannut, että opiskelijoita vihreän siirtymän ja kestävän kehityksen teemat kiinnostavat. Esimerkiksi kestävää kehitystä pystyy opiskelemaan sivuaineena. Siihen on koottu kokonaisuudeksi useampi opintojakso eri aihe­piireistä.

– Tekniikan alan opetussuunnitelmia laadittaessa on haasteena, että tekniikan kandidaattiohjelmissa vapaavalinnaisuutta pystytään tarjoamaan suhteellisen vähän, joten kovin laajoja kokonaisuuksia ei pysty saamaan osaksi kandidaatin tutkintoa.

Ulkomuistista koulutusdekaani Majava pystyy luettelemaan Oulun yliopiston strategian pää­kohdat: 1) ilmastonmuutoksen hallinta ja biodiversiteetin turvaaminen, 2) selviytymiskykyinen ja turvallinen yhteiskunta, 3) digitalisaatio, tekoäly ja data ihmiskunnan palveluksessa, 4) terve ja hyvin­voiva ihminen.

– Uskallan väittää, että nämä periaatteet näkyvät hyvin koulutustarjonnassamme.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)

Lappeenrannan strategia ajan hermolla

– Puhdas vesi, energia ja ilma sekä vastuullinen liiketoiminta, vastaa Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston LUT:n vararehtori Jaana Sandström kun häneltä kysyy oppilaitoksen strategiaa.

– Kaikki erikoistunut kurssitarjontamme on strategiamme mukaista, hän kiirehtii lisäämään.

Kun Sandström aloitti koulutuksen vararehtorina LUT:ssa kymmenisen vuotta sitten, painottui kestävä kehitys lähinnä erikoistuneissa maisteriohjelmissa. Nyt tilanne on muuttunut niin, että kestävän kehityksen ideat näkyvät läpileikkaavana periaatteena käytännöllisesti katsoen kaikissa koulutusohjelmissa.

– Meidän tutkimuksemme painottuu vahvasti puhtaaseen siirtymään ja tutkinto-ohjelmamme perustana ovat tutkimuksemme painopistealueet.

Sandström ottaa esimerkiksi kemiantekniikan, jossa painottuvat muun muassa puhdas vesi ja bioenergia.

– Kuvaavaa näiden periaatteiden läpileikkaavuudelle on, että jopa ohjelmistotuotannossa on vahva ekologisuuden ja vastuullisuuden tulokulma.

– Puhumattakaan energia- ja ympäristötekniikan ohjelmista. Puhdas siirtymä on olennainen osa myös kone- ja sähkötekniikan ohjelmia.

Kestävät ratkaisut läpileikkaava teema Aallossa

Oulun ja LUT:n tavoin myös Aalto-yliopiston koulutus­ohjelmissa on otettu ilmastonmuutos tosissaan.

– Kestävät ratkaisut, yrittäjämäinen ajattelu­tapa ja radikaali luovuus ovat läpileikkaavat teemat koulutusohjelmissamme, luettelee Elina Kähkönen Aalto-yliopistolta. Hänen tittelinsä on läpileikkaavien lähestymistapojen päällikkö.

Kähkösen mukaan periaatteet ovat tulleet merkityksellisellä tavalla osaksi kaikkea opetusta, tutkimusta ja yhteiskunnallista vaikuttamista.

– Meillä on luotu koko yliopiston laajuinen kandidaattitason sivuaine nimeltään luonnonvarojen kestävä käyttö. Sen laatimisessa oli mukana professoreita ja lehtoreita sähkötekniikan, insinööri­tieteiden, kemian tekniikan ja perustieteiden korkeakoulusta.

Kähkösen mukaan on tärkeää, että yliopistosta valmistuneet pystyvät tarttumaan nykyajan mutkikkaisiin kestävyyshaasteisiin.

– Kestävyysongelmia ratkotaan jo opintojen aikana. Koulutuksemme tähtää siihen, että opiskelijat näkevät yhteyden oman alansa ja kestävän kehityksen välillä. Tähän pääsemiseksi ei riitä spurtti vaan se vaatii aikaa ja työtä.