Suomen talouskasvu on jäänyt viime vuosina selvästi muita EU-maita hitaammaksi. Keskeinen syy tähän on ollut työn tuottavuuden heikko kasvu, vaikka tehdyissä työtunneissa olemmekin päässet hyvälle eurooppalaiselle tasolle. Saavutetun elintason ylläpito ei onnistu ilman tuottavuuden kohentumista jalostusarvoa kasvattamalla ja juuri tässä Suomi on jäänyt jälkeen.
Suomen talouden heikkous on jatkunut jo yli 15 vuotta globaalista finanssikriisistä lähtien. Suomen talouden kolme tukijalkaa ovat pettäneet Nokian menestystarinan hiipuessa, korkealaatuisen paperin kysynnän heikentyessä sekä Venäjän kaupan katketessa. Tilalle ei ole saatu riittävästi uusia talouskasvun vetureita. Yritysten lainanotto investointeihin oli vähäistä ja nollakorkojen aikana lainarahat ohjautuivat rakentamiseen muun teollisuuden sijasta. Tämä ohjasi investointeja heikomman tuottavuuden suuntaan: asuntokannan uusiminen ei luonut samanlaista tuottavuusloikkaa kuin korkean jalostusarvon teollisuus.
Koronavuosien jälkeinen inflaatioshokki pahensi tilannetta. Lisäksi korkotason nousu lisäsi lainojen rahoituskustannuksia ja käänsi kiinteistöjen hinnat laskuun. Kuluttajien reaalinen ostovoima putosi lyhyessä ajassa kymmenen prosenttia ja samalla omistusasuntojen arvot laskivat. Viime vuoden aikana inflaatio hidastui ja palkankorotukset käänsivät reaaliansiot nousuun, mutta ostovoima ei ole vieläkään palautunut inflaatioshokkia edeltävälle tasolle. Seurauksena on ollut köyhyyden tunne, joka on heikentänyt kuluttajien luottamusta ja hidastanut kulutuskysynnän kasvua.
Nyt maailmantalouden megatrendit voivat avata uuden kasvusyklin. Geopoliittisen epävarmuuden nousu ohjaa länsimaita irtautumaan Kiinan riippuvuudesta ja panostamaan paikallisiin tuotantoketjuihin. Uusia investointeja tarvitaan erityisesti puolustusteollisuuteen sekä liikenteen ja energian infrastruktuuriin, mutta myös tekoälyn kehitykseen ja datakeskuksiin, jotka ilmentävät teknologista kilpajuoksua länsimaiden ja Kiinan välillä.
Suomella ja muilla Euroopan teollisuusmailla on tässä investointisyklissä todellinen mahdollisuus. Euroopassa valmistettujen investointituotteiden eli teollisuuden käyttämien koneiden ja laitteiden laatu on globaalissa mittakaavassa edelleenkin korkeatasoista. Kotimaisen insinöörityön kysyntä voi kasvaa, kunhan varmistamme, että Suomen talouspolitiikka on houkuttelevaa investoinneille ja resurssimme eli osaava työvoima pysyy kunnossa korkeatasoisen koulutuksen avulla.
Kirjoittaja on diplomi-insinööri ja Työeläkeyhtiö Elon allokaatiojohtaja. Kirjoitus on julkaistu aiemmin kolumnina TEK-lehdessä 1/2026.
- Haluatko lukea muita näkemyksiä? Lisää TEK-lehden kolumneja löydät täältä.