Tekniikan akateemiset TEKin keväisten valtuustovaalien vaalikoneen vastaukset kertovat, että äänestäjät, ehdokkaat ja tuore valtuusto ovat pääosin samoilla linjoilla. Oheiseen kaavioon on kerätty positiivisten vastausten osuus eli ne vastaukset, joissa vaalikoneeseen vastanneet olivat jokseenkin tai täysin samaa mieltä.
(Juttu jatkuu kaavion jälkeen.)
Voit tarkastella kaaviota myös digilehdestä.
Äänestäjille tärkeintä on, että TEK ajaa parempia työehtoja ja hyvää ansiokehitystä. Toiseksi tärkeintä on, että TEK tarjoaa työelämään liittyviä palveluita, jotka tukevat jäsenten hyvinvointia ja onnistumista urallaan.
Kolmanneksi tärkeimpänä äänestäjät pitivät sitä, että TEK edistää työhyvinvointia. Neljänneksi tärkeintä on se, että TEK näkyy tekniikan puolustajana. Viidenneksi eniten äänestäjät olivat yhtä mieltä, että he ovat TEKin jäseniä, koska ammattiliittoja tarvitaan yhteiskunnan kehittämiseen.
Vaaleissa ehdolla olleiden ja myös valtuustoon valituksi tulleiden näkemykset poikkesivat hieman äänestäjien näkemyksistä, mutta lähinnä siihen suuntaan, että he olivat vielä enemmän samaa mieltä väitteiden kanssa.
TEKin yhteiskuntasuhdejohtaja Juhani Nokelan mielestä vaalikone toimi kuten sen piti eli näytti eroja ehdokkaiden välillä.
– Kuten aina, niin kritiikkiä on tullut myös kysymyksistä ja niiden painotuksista, mutta kuten kunnon vaalikoneissa, niin tässäkin oli ehdokkailla mahdollisuus avata ajatteluaan äänestäjille omin sanoin, Nokela sanoo.
Yllättikö jokin vastauksissa?
– Vaikka yhteiskunnallisen keskustelun ilmapiiri on kärjistynyt, TEKin valtuuston ja muiden luottamuselinten toiminnassa en ole viime vuosina vastaavaa kärjistymistä havainnut. Uskonkin, että uusi valtuusto pystyy ottamaan erilaiset mielipiteet rikkautena, kun rakennamme yhdessä parempaa TEKiä kaikille jäsenille.
Erojakin löytyi
Vaalikoneväitteistä löytyi yksi, joka selvästi erotti äänestäjiä ja valtuustoehdokkaita ja valituksi tulleita. Äänestäjät eivät pitäneet läheskään yhtä tärkeänä sitä, että TEKin tulee edistää tekoälyn käyttöä työelämässä. Äänestäjistä alle 40 prosenttia oli väitteen kanssa jokseenkin tai täysin samaa mieltä, kun taas ehdokkaista ja valtuutetuista yli 70 prosenttia oli tätä mieltä.
Myös väite, että Suomen tulee lisätä opiskeluun liittyvää ja työperäistä maahanmuuttoa näytti innostavan enemmän ehdokkaita ja valtuutettuja kuin äänestäjiä.
Sen sijaan äänestäjät pitivät ehdokkaita ja valtuutettuja tärkeämpänä väitettä, että ilmastonmuutoksen hillitseminen on tärkeämpi asia kuin teollisuuden kilpailukyky.
Samoin kävi myös väitteiden työehtosopimuksissa pitää keskittyä ensisijaisesti palkankorotuksiin ja TEKin on ajettava nelipäiväistä työviikkoa tai kuusituntista työpäivää kohdalla.
Äänestäjät pitivät tärkeämpänä sitäkin, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulun duaalimalli pitää purkaa siten, että samassa korkeakoulussa voi suorittaa niin ammatillisesti kuin tieteellisesti orientoituneita tutkintoja ja että TEKin pitäisi alentaa jäsenmaksuaan, vaikka se merkitsi palvelujen vähentämistä ja edunvalvonnan heikentämistä.
Kysymysten mielekkyys jakoi mielipiteitä
Vaalikoneesta oli vaalikonetta käyttäneiden enemmistön mielestä hyötyä. Vastanneista 66 prosenttia piti vaalikonekysymyksiä mielekkäinä ja 20 prosenttia oli tyytymättömiä.
Loput suhtautuivat neutraalisti väitteeseen, että vaalikonekysymykset olivat kannaltani mielekkäitä. Vastaajia oli kaikkiaan 3 916.
Vastaajista 52 prosenttia kertoi käyttävänsä vaalikonetta valinnan perusteena. Yhdeksän prosenttia kertoi, että ei käytä. Loput 39 prosenttia suhtautuivat neutraalisti väitteeseen, että valitsen ehdokkaan vaalikoneen perusteella.