Topi Törmä ja Anne-Maria Ernvall-Hytönen juttelevat liitutaulun äärellä.
Aivopähkinöitä. TEK-lehden pulmat ovat yliopisto-opettaja Topi Törmän ja professori Anne-Maria Ernvall-Hytösen käsialaa. Kuva on otettu heidän työpaikallaan Helsingin yliopistossa, Kumpulan kampuksella.

Hyvä pulma vaatii oivalluksen

|
Uutinen

Matematiikan professori Anne-Maria Ernvall-Hytönen ja matematiikan yliopisto-opettaja Topi Törmä haluavat pulmillaan viihdyttää TEK-lehden lukijoita sekä saada heidät hoksaamaan.

Parhaat pulmat tarjoavat onnistumisen kokemuksia, tiivistää yliopisto-­opettaja Topi Törmä. Hän opettaa matematiikkaa Helsingin yliopistossa. Loppuvuodesta 2024 alkaen hän on myös vastannut TEK-lehdessä julkaistavista pulmista yhdessä professori Anne-­Maria Ernvall-Hytösen kanssa. Hän on matematiikan professori Helsingin yliopistossa ja johtaa matematiikan, fysiikan ja kemian aineenopettajakoulutusta.

Ernvall-Hytönen on laatinut ja keräillyt älypähkinöitä TEK-lehteen vuoden 2017 alusta alkaen, kun pulmat tulivat Sudokun rinnalle vakituiseksi osaksi lehteä lehtiuudistuksen myötä. Aluksi hänen kanssaan palstaa piti matemaatikko Esa Vesalainen. Idea pulmasivusta syntyi TEK-lehden toimituksessa.

Törmän mukaan onnistuneessa pulmassa on nokkela jippo, jonka hoksaaminen antaa hyvänolon tunteen.

Ernvall-Hytönen toivoo, että lukijoilla on TEK-lehden pulmien parissa hauskaa. Hän haluaa tarjota lukijoille sellaisia pulmia, joita heille ei tule muualla vastaan.

Osan pulmista kaksikko luo TEK-­lehteä varten. Törmä kertoo saavansa inspiraatiota sosiaalisen median matematiikkasisällöistä. Hän julkaisee matemaattista sisältöä omallakin Insta­gram-tilillään @kaikenmaailmanmatemaatikko. Pulmaideoita on syntynyt myös saunomisen lomassa.

Osa pulmista on vanhoja matematiikan kilpailutehtäviä. Ernvall-Hytönen on kilpaillut nuorempana matematiikan kotimaisissa ja kansainvälisissä kilpailuissa sekä valmentanut sittemmin Suomen edustajia matematiikkaolympialaisiin. Hän kertoo valitsevansa tehtävät TEK-lehteen sen mukaan, mitkä näyttävät miellyttäviltä ja mitkä hänen tekisi mieli itse ratkaista.

– Tehtäväehdotukseni ovat sellaisia, joissa ratkaisun eteen nähtävä vaiva on järkevä. Tehtävän pointti ei saa olla brute forcettaminen eli se, että joutuu käymään älyttömän määrän erikois­tapauksia käsin läpi ja älyllistä työtä on hirveän vähän, Ernvall-Hytönen sanoo.

Törmän mielestä hyvän pulman tehtävänanto on helppo ymmärtää, mutta ratkaisu ei ole ilmeinen vaan vaatii oivalluksen. Huonossa pulmassa tietää heti, mitä pitää tehdä. Hän näkee, että hyvä pulma on myös lähestyttävissä vähillä esitiedoilla.

– Hyvää pulmaa varten sen kohde­ryhmän on oltava tiedossa, Törmä lisää.

Ernvall-Hytönen ja Törmä tekevät TEK-lehden pulmat sillä oletuksella, että lukijoilla on osaamispohjana ainakin lukion pitkä matematiikka.

Tämän lehden pulmat löydät täältä.

Pulmakulma kiinnostaa

TEK-lehden pulmat ovat herättäneet lukijoidemme kiinnostuksen. Tänä vuonna pulmien ratkaisut paljastava verkkosivumme www.tek.fi/ratkaisut on ollut kaikista uutissivuistamme 9. suosituin, viime vuonna 6. suosituin. Samalla sivulla julkaisemme ratkaisut Arto Inkalan laatimaan sudokuun ja Vesa Timosen Divisium-3-peliin. Sivulta löydät myös aiempien TEK-lehtien pulmia ja ratkaisuja niihin.

Lukijakyselyssämme pulmat saavat ruusuja ja risuja haastavuudestaan – yksi kuvailee, että Pulmakulma antaa aivoille piristystä, kun toinen kertoo pulmien olevan monesti liian vaikeita. Erään lukijan mielestä pulmasivu on peräti lehden paras osio. Toimitus saa aika ajoin lukijoilta myös vaihtoehtoisia ratkaisuja pulmiin.

Palautetta toimitukselle Voit antaa palautetta tai juttuvinkkejä suoraan TEK-lehden toimitukselle tällä lomakkeella. Arvostamme erityisesti omalla nimellä ja yhteystiedoilla annettua palautetta, mutta otamme vastaan myös anonyymejä viestejä.
Avainsanat: