Maailmantalous elää kahden vastakkaisen voiman puristuksessa. Yhdysvalloissa tekoälyn kehittämiseen liittyvä investointiaalto jatkuu lähes häiriöittä ja tukee talouskasvua. Lähi-idässä helmikuun lopulla alkanut Iranin sota on sen sijaan sysännyt energiamarkkinat tilanteeseen, jossa epävarmuus uhkaa talouskasvun edellytyksiä.
Yhdysvaltojen ja Israelin ohjusiskut sekä Iranin vastatoimet ovat pitäneet Persianlahdella sijaitsevan Hormuzinsalmen pitkään käytännössä suljettuna. Aiemmin salmen kautta kulki noin 20 prosenttia maailman raakaöljystä ja maakaasusta, joten sodan vaikutukset energiamarkkinoihin ovat olleet väistämättä laajoja. Vastakkaisten sotatoimien ja uhkailujen seurauksena on syntynyt ilmiö, jota voisi kutsua kvanttimekaniikan historiasta tutun Schrödingerin salmeksi. Sijoitusmarkkinoille salmi on samaan aikaan sekä auki että kiinni ja kukaan ei tunnu tietävän, mitkä rahtilaivat pääsevät salmesta läpi tai milloin ja millä ehdoilla tilanne normalisoituu.
Sodan pitkittyessä vahinkoa on syntynyt paljon. Laivaliikenne on seisahtunut ja raakaöljyn, nesteytetyn maakaasun, lannoitteiden ja heliumin kuljetukset ovat häiriintyneet. Energian hintojen reaktiot ovat olleet nopeita, mutta vaikutukset kuluttajahintoihin näkyvät vasta viiveellä. Pitkittynyt hyödykehintojen nousu heijastuu vähitellen logistiikkaan, teollisuuteen ja myös palveluihin, eikä käynnissä olevaa hintakierrettä ole helppo pysäyttää.
Erityisen haavoittuvia Lähi-idän energian tarjontahäiriöille ovat Eurooppa ja monet Aasian taloudet. Kehittyvissä maissa lannoitteiden kallistuminen voi heikentää ruoan saatavuutta. Energiantuotannon suhteen omavarainen Yhdysvallat on paremmin suojattu, muttei irrallaan globaaleista hintamekanismeista ja inflaatiopaineista. Kriisin pitkittyminen voi jälleen pakottaa keskuspankit asettamaan inflaation hillinnän talouskasvun tukemisen edelle.
Samaan aikaan kilpailu tekoälyn kehittämisestä jatkuu. Teknologiayhtiöiden investoinnit datakeskuksiin ja infrastruktuuriin vaativat mittavia panostuksia myös sähköntuotantoon. Yhtiöiden vahva kassavirta on mahdollistanut investointien jatkumisen, eikä markkinakorkojen nousu ole toistaiseksi muodostunut esteeksi. Tekoälyn tuottavuusvaikutukset ovat vasta alkamassa ja ne voivat ajan myötä levitä laajasti muuhun teollisuuteen myös Euroopassa ja Aasiassa.
Maailmantalous ei ole pysähtynyt, mutta eteneminen tapahtuu kapealla aallonharjalla. Vastakkain ovat tekoälyn lupaama tuottavuuden kasvu ja Hormuzinsalmen synnyttämä epävarmuus. Iranin kriisi väistyy aikanaan, mutta perintönä voi jäädä viime vuosikymmentä korkeampi inflaatio ja korkotaso. Talouskasvu jatkuu, mutta todennäköisesti hyvin erilaisena kuin mihin viime vuosikymmenenä totuttiin.
Kirjoittaja on diplomi-insinööri ja Työeläkeyhtiö Elon allokaatiojohtaja. Kirjoitus on julkaistu aiemmin kolumnina TEK-lehdessä 3/2026.
- Haluatko lukea muita näkemyksiä? Lisää TEK-lehden kolumneja löydät täältä.