Suomen kilpailukyky on kiinni osaajista. Kykymme kehittää ja ottaa käyttöön uutta teknologiaa määrittää asemamme globaalissa kilpailussa. Se, missä meidän pitää onnistua, on tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolitiikan (TKI-politiikan) pitkäjänteisyyden lisääminen ja ja osaajien houkutteleminen. Onnistuaksemme meidän on tehtävä oikeita strategisia valintoja.
Suomen on varmistettava, että maasta löytyy riittävästi ammattilaisia strategisesti valittujen alojen tarpeisiin. Tämä edellyttää panostuksia korkeakoulutukseen ja kansainvälisten osaajien houkutteluun ja pitovoimaan, mukaan lukien ulkosuomalaisten paluumuuton helpottaminen.
Tohtorikoulutuksen vakinaistaminen strategisten alojen tarpeisiin on yksi keino lisätä osaamisen kriittistä massaa. TKI-politiikassa on myös tunnistettava korkeakoulutuksen ja tutkimuksen rakenteelliset haasteet. Pätkätyösuhteet heikentävät Suomen houkuttelevuutta kansainvälisille huippuosaajille, joten yliopistojen ja tutkimuslaitosten on kehitettävä toimintakulttuuriaan ja houkuttelevuuttaan työnantajina.
Pitkäjänteisyys vahvistaa strategista vaikuttavuutta
Suomen TKI-politiikka on historiallisesti rakentunut pitkäjänteisen ja ennustettavan linjan varaan. Valitettavasti kuluneen 15 vuoden aikana on tullut tavaksi, että TKI-politiikan tavoitteet vaihtuvat hallitusten vaihtuessa. Se on tehnyt politiikasta tempoilevaa.
Pitkäjänteisyys vaatii sitä edistäviä rakenteita. Hyvä tapa ratkaista tämä on mekanismi, jossa strategisia teemoja tarkastellaan neljän vuoden välein - ja kukin teema pidetään voimassa vähintään kahdeksan vuotta. Näin korkeintaan puolet teemoista vaihtuisi kullakin hallituskaudella. Tästä tulee sopia parlamentaarisessa TKI-työryhmässä, jotta kaikki eduskuntapuolueet ovat sitoutuneita tähän toimintamalliin.
Tällainen malli tukee TKI-toiminnan pitkäkestoisuutta ja strategisuutta - ja vastaa myös Suomessa hyvin toimineen Suomen Akatemian huippuyksikkörahoituksen valintaväliä ja rahoituksen kestoa. Pitkäjänteinen strategia antaa yrityksille ja yliopistoille ennustettavan toimintaympäristön ja lisää riskinottokykyä.
Strateginen TKI-politiikka on tehokasta ainoastaan silloin, kun se vaikuttaa laajasti yhteiskunnan rakenteisiin. Valittujen linjausten on näyttävä rahoituspäätöksissä, lainsäädännössä ja kansainvälisessä vaikuttamisessa.
Tuloksia ei synny, elleivät keskeiset TKI-rahoittajat, kuten Business Finland ja Suomen Akatemia, tee oikeita valintoja omissa strategioissaan jatoimintasuunnitelmissaan. . Lainvalmisteluprosesseissa tulee vaatia arvio siitä, vaikuttaako esitetty laki TKI-toiminnan strategisiin tavoitteisiin. Esimerkiksi toisiolaki sallii tietoaineistojen käytön vain tutkimustarkoituksiin. Se tulee muuttaa siten, että se mahdollistaa tietoaineistojen laajemman hyödyntämisen myös kehittämisen ja innovaatiotoiminnan tarpeisiin. Näin esimerkiksi terveysteknologian kehittäminen olisi Suomessa helpompaa ja nopeampaa.
EU-tasolla Suomen on aktiivisesti edistettävä kansallisia intressejään, varmistaen, että eurooppalainen sääntely ja EU:n tutkimuksen painopistealueet tukevat kansallisia TKI-panostuksia.
Suomen TKI-menestyksen ydin on strateginen ja pitkäjänteinen politiikka, joka rakentuu osaajien varaan ja jalkautuu käytäntöön. Tämä ennakoitava linja vahvistaa innovaatiotoiminnan jatkuvuutta ja mahdollistaa kehityshankkeiden vaikuttavuuden kasvun. Suomen vahvuudet rakennetaan osaavan työvoiman saatavuuden, pitkän aikavälin suunnittelun ja strategisten valintojen käytännön toteutumiseen rahoituspäätöksissä ja lainsäädännössä. Niiden avulla Suomi nousee globaalin kilpailun kärkeen valituilla teknologia-alueilla.
