Suomen tulevan menestyksen kannalta on välttämätöntä, että hallitus pitää kehysriihessään kiinni parlamentaarisesti sovitusta tutkimus-, kehitys- ja innovaatioinvestointien neljän prosentin osuudesta bruttokansantuotteesta. Kehysriihi järjestetään 21.-22.4.
– Mitkä tahansa heikennykset TKI-toimintaan heikentävät myös ihmisten sekä yritysten luottamusta kasvuun ja tulevaisuuteen, Tekniikan akateemiset TEKin toiminnanjohtaja Jari Jokinen sanoo.
– Aineksia menestykseen suomalaisilla yrityksillä kyllä on. Se käy selväksi, kun tutustuu esimerkiksi TEKin ja Tekniska Föreningen i Finland TFiFin jakamien ITU-teknologiapalkintojen voittajiin.
ITU-palkintoja voittivat esimerkiksi Polar Night Energyn lämpöenergiaa varastoivaa hiekka-akku sekä ABB:n työryhmän kehittämä sähkömoottoreiden energiatehokkuutta parantava reluktanssimoottori.
– Polar Night Energyn ja ABB:n kaltaisten yritysten menestys ei synny tyhjästä. Jotta Suomeen syntyy innovaatioita sekä menestyviä tuotteita ja palveluita, TKI-rahoitus tarvitsee vastinparikseen korkeasti koulutettuja osaajia. Ilman heitä ei synny kasvua eikä neljän prosentin tavoitetta voida toteuttaa, Jokinen painottaa.
Suomen kasvun kannalta on kriittistä varmistaa laadukas koulutus sekä kansainvälisten osaajien saaminen kiinni suomalaiseen työelämään.
– Laadukasta koulutus syntyy vain huolehtimalla sen riittävistä resursseista. Rahoituksen on siis oltava kunnossa. OECD:n mukaan opiskelijamäärä kasvoi Suomessa 12 prosenttia vuosina 2015–2022, mutta korkeakoulutuksen kokonaismenot laskivat inflaatiokorjattuna kolme prosenttia. Tämä linja ei voi jatkua tai laatu väistämättä kärsii, huomauttaa TEKin yhteiskuntasuhdejohtaja Juhani Nokela.
Tuoreimpaan TEK Graduate Surveyhin vastanneista peräti 31 prosentilla kansallisuus oli muu kuin suomi. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat vastavalmistuneet DI- tai arkkitehtitutkinnon suorittaneet. Tekniikan alan kansainvälisistä osaajista kuitenkin vain 47 prosenttia aikoo jäädä pysyvästi Suomeen, selviää TEKin ja Insinööriliiton tutkimuksesta. Syinä lähtöhaluihin ovat oma työttömyys, tiukentunut maahanmuuttolainsäädäntö sekä huonontunut yleinen taloustilanne.
– Samaan aikaan Suomen tavoite on nostaa korkeakoulutettujen osuus 50 prosenttiin ja talouskasvu matelee. Kun korkeakoulutetut kansainväliset osaajat eivät jää Suomeen, ei kyse ole enää marginaalisesta ongelmasta, kyse on kriisistä. Meillä ei ole varaa menettää yhtään korkeasti koulutettua, osaavaa työvoimaa, Nokela sanoo.