Vetytalouden ydin kiteytyy vihreän sähkön varastointiin vedyn ja sen jatkojalosteiden muotoon. Vedyn tuotannon sivuvirrat – lämpö ja happi – voidaan hyödyntää tehokkaasti muissa teollisissa prosesseissa. Toisaalta vedynjatkojalosteiden valmistamisessa kannattaa hyödyntää teollisuuden hiilidioksidipäästöt. Vedyn ekosysteemissä syntyy positiivinen kehä, jossa energia, raaka-aineet, sivuvirrat ja innovaatiot tukevat toisiaan.
Vihreä sähkö muodostaa huomattavan osan vedyn loppuhinnasta. Siksi vihreän sähkön kustannustehokas saatavuus ja sähkönsiirtoinfrastruktuurin kehittäminen ovat ratkaisevia. Tarvitaan myös takuuhintamalleja ja vetytuotantoa tukevaa taseen laskentaa, jotta tuotanto skaalautuu. Suorat kytkennät sähkön ja vedyn tuotantolaitosten välillä tulee mahdollistaa ja toteuttaa. Lisäksi kaavoituksessa tulee huomioida vedyn tuotannon sijoittaminen sinne, missä sivuvirrat voidaan hyödyntää esimerkiksi kaukolämpönä.
Varastointi ja jatkojalosteet ratkaisevat
Vetytalous ei pysähdy vedyn tuotantoon. Ratkaisevaa on, että vety voidaan varastoida teollisuuden ja energiajärjestelmien tarpeisiin sekä jalostaa jatkojalosteiksi, kuten e-metanoliksi, e-kerosiiniksi tai ammoniakiksi. Tämä edellyttää tutkimus- ja kehitystukea sekä
hiilidioksidin talteenoton hyödyntämistä synteettisissä e-polttoaineissa. Hiilidioksidin kierto ja siihen liittyvä päästökaupan toimivuus tulee nähdä yhtenä keskeisenä vetyekosysteemin osana.
Vetytalouden investointien alkuvaiheessa kysynnän varmistaminen on tärkeää. Liikenteen ja logistiikan siirtymää voidaan vauhdittaa jakeluvelvoitteilla ja siirtymäajan tuilla, jotka alenevat asteittain teknologian kehittyessä. Samalla vedyn ja sen johdannaisten käyttö teollisuudessa auttaa Suomea etenemään kohti hiilineutraaliutta. Ehkä kannattaisi myös pohtia e-polttoaineiden matalampaa verotusastetta verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin.
Vedyn ympärille rakentuva positiivinen kehä tarkoittaa kokonaisuutta, jossa vihreä sähkö, vedyn tuotanto, varastointi, jatkojalosteet ja kysyntä tukevat toinen toistaan. Kun jokainen lenkki toimii, syntyy uutta kasvua, vientiä ja ilmastoratkaisuja. Vetytalous tarjoaa Suomelle uuden kasvualustan ja auttaa siirtymään kohti hiilineutraaliutta.
Kia Aksela, Ennakointi ja vihreä siirtymä -pienryhmän puheenjohtaja
”Vedyn positiivinen kehä” -keskustelunaloitus on tehty yhteistyössä useiden TEKin ryhmien edustajien kanssa Teknologia ja innovaatiovaliokunnan Ennakointi ja vihreä siirtymä -pienryhmässä, jonka puheenjohtajana toimin. Tavoitteemme on avata keskustelua vihreän vetytalouden keskeisestä roolista osana vihreää siirtymää ja Suomen tulevaisuuden kasvutarinaa. Näkemyksemme mukaan, vetytalous vaatii systeemistä tarkastelua raaka-aineista teknologioiden parantamiseen ja skaalaamiseen tuotannossa sekä jatkojalosteissa kuin myös kysynnän varmistamista.
Mikä valiokunta ja pienryhmä?
Teknologia ja innovaatiovaliokunta (TIV) on yksi TEKin valiokunnista, jonka osana Ennakointi ja vihreä siirtymä -pienryhmä toimii. Ryhmään on kuulunut Kia Aksela, Auli Eeva, Lotta Forssell, Esko Juuso, Juha Koski, Hannu Koskela, Martti Rytivaara, Minna Takala, Heli Viik ja loppusuoralla Iiro Auterinen. Pienryhmä on kokoontunut noin tusina kertaa vedyn positiivisen ekosysteemin ideoinnin ympärillä. Keskustelut ovat olleet intohimoisia, mutta eteenpäin suuntautuvaa ja Suomen sekä Euroopan etua hakevaa.