Eurooppalaiset yritysneuvostot uudistuvat – uusi direktiivi muuttaa pelisääntöjä

Eurooppalaiset yritysneuvostot (European Works Councils, EWC) ovat työntekijöiden edustuselimiä, jotka toimivat monikansallisissa yrityksissä ja konserneissa EU- ja ETA-alueella. Niiden tehtävänä on varmistaa, että työntekijöille annetaan tietoa ja heitä kuullaan ylikansallisissa asioissa, kuten yrityksen strategisissa päätöksissä, jotka vaikuttavat useamman maan henkilöstöön. EWC ei tee päätöksiä yrityksen puolesta, vaan toimii tiedonsaannin ja vuoropuhelun kanavana, jotta työntekijöiden näkökulmat voidaan huomioida ajoissa ennen lopullisia ratkaisuja. Suomessa muun muassa YTN ja Teollisuuden Palkansaajat tukevat EWC-toimintaa.

Vuoden 2025 lopussa voimaan tullut EU-direktiivi 2025/2450 tuo merkittäviä muutoksia eurooppalaisten yritysneuvostojen toimintaan. Uudistus on seurausta pitkään jatkuneesta arvioinnista, jossa havaittiin, että nykyinen sääntely ei riittävästi turvaa työntekijöiden oikeuksia ylikansallisissa päätöksissä. Direktiivin tavoitteena on vahvistaa tiedonsaantia ja kuulemista, selkeyttää sääntöjä ja varmistaa, että työntekijöiden ääni kuuluu ajoissa, ennen kuin yritysten strategiset ratkaisut lyödään lukkoon.

Keskeisin muutos liittyy siihen, mitä pidetään ylikansallisena asiana. Uusi direktiivi laajentaa määritelmää niin, että kuulemisvelvoite syntyy myös silloin, kun päätöksillä on epäsuoriavaikutuksia useamman jäsenmaan työntekijöihin. Samalla poistuu vanha poikkeusasema niin sanotuilta legacy-sopimuksilta, jotka ovat olleet voimassa ennen vuoden 1996 sääntelyä. Näiden sopimusten piirissä olevissa yrityksissä työntekijöillä on jatkossa oikeus vaatia eurooppalaisen yritysneuvoston perustamista, ja jos neuvottelut eivät tuota tulosta kahden vuoden kuluessa, otetaan käyttöön direktiivin vähimmäissäännöt.

Direktiivi tuo myös tiukemmat vaatimukset tiedonsaannille ja luottamuksellisuudelle. Yritykset voivat rajoittaa tietojen jakamista vain objektiivisin perustein ja rajatuksi ajaksi. Lisäksi vahvistetaan oikeussuojaa: jäsenvaltioiden on varmistettava tehokkaat oikeudelliset keinot, ja yritysten on katettava neuvoston kohtuulliset asiantuntija- ja oikeudenkäyntikulut. Käytännön tasolla tämä tarkoittaa myös sitä, että EWC-kokouksia järjestetään vähintään kaksi kertaa vuodessa ja asiantuntijoiden ja liittojen edustajien (niin sanottujen koordinaattorien) osallistumismahdollisuudet paranevat.

Miksi muutos on pakollinen? 

Kyse on EU:n perusoikeuskirjan mukaisesta työntekijöiden tiedonsaanti- ja kuulemisoikeudesta. Direktiivi on osa unionin pyrkimystä vahvistaa sosiaalista vuoropuhelua ja varmistaa, että työntekijöillä on todellinen mahdollisuus vaikuttaa ylikansallisiin päätöksiin. Jäsenvaltioiden on pantava direktiivi täytäntöön vuoden 2028 alkuun mennessä, ja säännöksiä sovelletaan viimeistään vuoden 2029 alusta.

Suomessa uudistus koskee yli kahtasataa yritystä, joista noin kuudellakymmenellä on pääkonttori Suomessa. Eurooppalaisissa yritysneuvostoissa toimii yli kuusisataa suomalaista edustajaa, ja vaikutukset ulottuvat kymmeniin tuhansiin työntekijöihin. Hyödyt ovat selvät: työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet paranevat, kuulemiset tapahtuvat aiemmin ja sääntely selkeytyy. 

Haasteita kuitenkin riittää. Yrityksille tämä merkitsee lisää hallinnollista työtä, uusia prosesseja ja kustannuksia, ja myös ammattiliittojen on varauduttava kasvavaan koulutus- ja asiantuntijatarpeeseen.

Siirtymäkausi vuosina 2026–2029 on kriittinen. Sopimuksia ei pidä muuttaa hätiköiden ennen kuin kansallinen täytäntöönpano on valmis ja yksityiskohdat selkiytyvät. Yritysten ja henkilöstöedustajien kannattaa käyttää aikaa valmisteluun: kartoittaa nykyiset järjestelyt, arvioida prosessit ja varata resursseja koulutukseen ja asiantuntijapalveluihin. Ne organisaatiot, jotka aloittavat valmistelun ajoissa ja rakentavat EWC:n tiedottamis- ja kuulemisprosessin osaksi normaalia päätöksentekoa, ovat uudistuksen voittajia.

Vertailutaulukko: EWC-direktiivit 1994, 2009 ja 2025