Droonikehitys on gramman viilausta

Mitä kevyempi drooni on, sitä pitempään se pystyy lentämään. Patria-konserniin kuuluvan muuramelaisen Nordic Dronesin toimitusjohtaja Pietari Sorri antaa käteen kokeiltavaksi 3D-tulostettuja droonin osia, ja ne todellakin ovat hämmästyttävän keveitä.

– Komponenttitoimittajien ja teknologian uudet versiot ovat entistä kevyempiä. Akkuteknologia menee eteenpäin, painot tippuvat ja hyötysuhteet nousevat samaan aikaan. Painon ja käytettävissä olevan energian suhdetta optimoidaan, Sorri kertoo.

– Eksoottisemmat materiaalit eivät ole meille halpoja ratkaisuja. Kun yritetään tehdä se kyvykkäin ja tarpeeseen paras, niin sitten me päädymme niihin.

Nordic Drones on ollut osa Patria-konsernia syyskuusta 2024, mutta drooneja Muuramessa on tehnyt jo vuosikausia. Yrityksen drooneja käytetään muuhunkin kuin sotilastarkoituksiin. Suurimmat siviilipuolen käyttäjäryhmät ovat kaivosyhtiöitä ja kaupunkimallintajia.

3D-mallintamista kaupungeista, kaivosten massalaskentaa, metsävarantojen digitaalista tietoa, metsien terveyttä, puun pituutta ja lajia, teollisuuden tarpeet ja tuulivoimapuistojen tarkastukset, Sorri luettelee.

– Esimerkiksi lämpökuvaukset kaivosalueilla voidaan toteuttaa droonilla ja saada bioliuotusprosessin kyvykkyydestä paljon tietoa. Silloin se tuottaa teollisuudelle mahdollisesti miljoonahyödyt.

– Maailmalla käytetään drooneja paljon myös täsmälannoituksiin ja täsmäviljelyyn, koska matalalta saadaan laatudataa.

Sota kiihdyttää keksimistä

Sota-ajan sanotaan vauhdittavan teknologian kehitystä. Droonit ovat nousseet Ukrainan sodassa suureen rooliin. Sorrin mukaan pakko on paras konsultti.

– Sota ei varsinaisesti synnytä uutta tekno­logiaa, mutta sota-aikana olemassa olevaa tekno­logiaa käytetään uudella tavalla. Se teknologia on jo olemassa jossain muussa käytössä. Sodan tarpeen aikana keksitään, että tuota voi käyttää tuohon tai yhdistää tähän.

Ukrainan sodan aikana on otettu käyttöön muun muassa droonien ohjaaminen valokuitukaapeleilla. Radio­yhteydellä lennätettäviä drooneja voidaan häiritä, mutta jos droonissa on mukana hyvin ohutta ja kevyttä valokuitukaapelia, niin häirintä ei onnistu.

– Aikaisemminkin on ollut valokuituohjattuja panssarintorjuntaohjuksia, mutta kun se laitetaan drooniin, se on uusi yhdistelmä. Kymmenen vuotta harrastekäytössä ollut laite ja valokuituohjaus keksittiin laittaa yhteen.

Ryhmätyöstä kohti parviälyä

Nordic Dronesin viimeisimmät innovaatiot liittyvät droonien muuttuviin tarpeisiin.

– Olemassa oleviin ratkaisuihin on tuotu modulaarisuus, erilaista hyötykuormatarvetta voidaan muuttaa varsin yksinkertaisilla ratkaisuilla. Droonissa voi olla radio­linkkien vaihtomahdollisuus tai tarvittaessa ohjataan laitetta optisella kuidulla, ja silti kysymyksessä pitäisi olla yksi ja sama laite.

Tulevaisuuden suunnitelmissa firmalla on kehittää muun muassa droonien parviälyä. Droonit osaavat jo toimia ryhmänä, mutta parvi on eri asia. Tutkimus on vielä alkuvaiheessa.

– Olympialaisten avajaisissa nähdään hienoja drooniesityksiä, joissa on iso ryhmä drooneja. Se näyttää parvelta, mutta tekee ryhmänä. Jokainen on yksilö, ne on ennalta ohjelmoitu tekemään asiansa.

– Parvi on enemmän kuin lintuparvi. Se kommunikoi keskenään ja vaihtaa keulalinnun paikkaa. Joku havaitsee vaikka viljavan pellon ja päättää mennä, niin koko parvi tulee mukana.

Kehityksen ja ideoiden nopeus droonialalla on nyt kovaa, mutta valmistajien suuri ongelma on se, että heillä on tapana laittaa lupauksiinsa ylimääräistä, Sorri sanoo. Tyhjistä lupauksista seuraa kupla.

– Esimerkki kuplasta on, kun vuonna 2017 julistettiin, että pizzat saapuvat droonikuljetuksella. Kohta siitä on 10 vuotta. Montako pizzaa olet tilannut droonilla?

Suurkatastrofin uhka antoi vauhtia

Nordic Drones on alun perin jo 15 vuotta vanha yritys. Siihen aikaan drooneja ei vielä ollut olemassa, Sorri toteaa.

– Juhani Mikkola ja Kaido Kullam rakensivat droonin Sonyn kameran ympärille, ja Juhani päätti alkaa tarjota ilmakuvauspalveluita. Lentokoneilla ja helikoptereilla se oli kallista ja hankalaa, droonit olisivat uusi tapa.

Perustettiin yritys nimeltä Videodrone, joka myi ilma­kuvausta talonomistajille. Sattuma tuli väliin. Jyväskylän Vihtavuoressa oli ainekset suurkatastrofille, räjähdys­ainetehdas meinasi pamahtaa ilmaan. Tilanne oli kriittinen ja vaara-alue oli yli kaksi kilometriä. Pommi­robotit eivät tulleet kysymykseen. Joku viranomaisista muisti nähneensä hiihtokilpailussa pienen lentävän laitteen. Se piti saada paikalle.

– Juhani kiikutettiin sinne, ja droonilla kuvattiin 600 metrin päästä, kun videolinkki kantoi sen verran. Viran­omaiset olivat parin kilometrin päässä ja Juhani kävi kuvaamassa sauhuavat kontit, Sorri kertoo.

Vihtavuoren tehdas ei räjähtänyt, mutta kun viranomaiset myöhemmin kävivät tilannetta läpi, joku kysyi, mistä niitä lentolaitteita saa ostaa.

– Juhanille heräsi ahaa-idea, että hän ei tuotakaan kuvaus­palveluita, vaan alkaa valmistamaan näitä laitteita. Se on meillä vitsinä, että se on ollut Nordic Dronesin alkuräjähdys.

Kymmenisen vuotta sitten jyväskyläläinen Mid­invest-sijoitusyhtiö osti puolet firmasta. Nimi muutettiin Nordic Dronesiksi. Sorri itse tuli firmaan toimitusjohtajaksi viisi vuotta sitten. Siihen aikaan henkilöstöä oli neljä työntekijää, nykyään organisaatiossa on 15 henkeä.

Kiinalaisia osia ei ole yhtäkään

Drooniala joutui murrokseen vuonna 2021. EU:n säädöksillä droonit otettiin ilmailulainsäädännön piiriin. Droonien lennättäminen ei ollut enää niin vapaata kuin ennen.

Nordic Dronesissa huomattiin, että USA:ssa kiellettiin viranomaisilta kiinalaisten droonien käyttö, Sorri kertoo.

– Päättelimme, että jos Amerikassa kielletään kiinalaiset droonit viranomaisilta, niin vähintään NATO-­maissa se on myöhemmin Euroopassakin. Lähdimme kehittämään järjestelmiä viranomaistarpeisiin. Kun kysyntä lähti, meillä oli valmiita tuotteita.

– Ja siinä vaiheessa, kun Ukrainan kriisi alkoi, niin olimme jo toiminnassa kyseisten asiakaspiirien kanssa.

Nordic Dronesin drooneissa on korkea kotimaisuusaste. Suomalaisia yhteistyökumppaneita on kymmeniä. Kiinalaisia osia drooneissa ei ole yhtäkään. Osasyy on komponenttien saatavuuden varmistaminen.

– Yhä enemmän haetaan ratkaisuja, jotka ovat kotimaisia tai riittävän lähellä tuotettuja, niin silloin huolto- ja saantivarmuus ovat korkeampia. Toki haasteena droonimaailmassa on, että niiden hinta tuppaa karkaamaan.

Patria osti osaamista

Patria osti Nordic Dronesin päästäkseen itsekin alalle sekä saadakseen paremman ymmärryksen drooniteknologiasta, Patrian Defence & Weapon Systems -liike­toimintayksikön vetäjä Mikko Leino kertoo.

Päällimmäisenä mielenkiinnon kohteena Patrialla on tällä hetkellä Leinon mukaan droonien integrointi osaksi laajempia järjestelmiä. Tällaisia ovat esimerkiksi Patrian signaalitiedustelujärjestelmät, jotka löytävät laajoistakin alueista kohteet, joissa on vaikka radio­lähettimiä.

– Droonien käyttö sitä täydentämään on kiinnostavaa. Siitä saadaan vaikka asejärjestelmiin syötettä, että missä on erilaisia kohteita.

Puolustusteknologiassa korostuvat koko ajan entistä enemmän autonomisten ja miehittämättömien järjestelmien käyttö.

– Ne ovat suhteessa muihin järjestelmiin merkittävästi halvempia. Toki siinä on inhimillinen puoli, henkilö­tappiot jäävät pienemmiksi.

Leinon mukaan Ukraina on tällä hetkellä sotilaskäytössä olevien droonien tuotannossa ylivoimainen ykkönen. Tilanne rintamalla on synnyttänyt teollisuutta.

– Kukaan ei tiedä kuinka paljon maassa on drooneja valmistavia yrityksiä.

Kaiken kaikkiaan maailmassa on Leinon mukaan vain rajallinen joukko yrityksiä, jotka valmistavat kyvykkäitä drooneja, joita voidaan käyttää konflikti­tilanteessa tai rauhan ajan valvontaan.

Mikropiirikomponenteista ylivoimaisen suuri osa valmistetaan Taiwanissa, mutta enenevässä määrin hyvä­laatuisia komponentteja saa jo länsimaistakin.

– Siihen on vielä matkaa, että päästäisiin sataprosenttisesti länsimaissa tehtyyn tuotteeseen. Keskeisten ohjaukseen liittyvien tekniikoiden tekeminen on länsimaissa jo ihan arkipäivää.