Monimuotoisuus luo parempaa tekniikkaa

Osaajapulan ratkaiseminen on vasta kolmanneksi tärkeää, sanoo dekaani Jouko Lampinen. On kaksi vielä merkittävämpää asiaa, joita hän haluaa edistää tekniikan alalla.

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun dekaanille nämä ovat alan monimuotoisuus ja merkityksellisyyden avaaminen nuorille.

– Tekniikka vaikuttaa merkittävästi yhteiskunnan kehittymiseen. Tällöin kehittymisen suuntaan vaikuttaa se, ketkä tekniikkaa ovat tekemässä.

Lampinen sanoo, että tasapuolisen yhteiskunnallisen kehittymisen takia on tärkeää, että tekniikkaa on luomassa laaja joukko erilaisia ihmisiä. Siten ratkaisut myös toimivat isommalle joukolle ihmisiä.

– Tiedämme, että jos kehittäjäjoukko on homogeeninen, tekniikka kehittyy tietyn ryhmän näkemysten ja tarpeiden perusteella.

Nuorille Lampinen haluaa välittää viestiä, että tekniikan alalla voi muuttaa maailmaa.

– Monet nuoret haluavat tehdä maailmasta paremman paikan. Se saattaa johtaa ajatusketjuun, että hoitoalalla voi auttaa ihmisiä. Tiedämme kuitenkin, että isossa kuvassa teknologioiden kehittyminen vie maailmaa tiettyyn suuntaan ja jos haluaa muuttaa suunnan, niin tehokkain tapa on mennä mukaan teknologioiden kehittämiseen.

Lampinen edistää näitä tärkeiksi kokemiaan asioita esimerkiksi Shaking up Tech -tapahtuman kautta. Sen idea on lähtenyt Aalto-yliopiston suunnittelupäällikkö Marja Niemeltä, Lampinen on vienyt ideaa toiminnaksi. Yliopistojen vuotuisen tapahtuman tarkoitus on haastaa ennakkoluuloja ja tarjota nuorille naisille ja sukupuolivähemmistöille monipuolinen kuva tekniikasta uravalintana.

– Tämä ei ole yksittäisten yliopistojen opiskelijarekrytointitapahtuma, vaan tekniikan alan mahdollisuuksien esittelyä, Lampinen sanoo.

Esimerkiksi Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun vuonna 2025 aloittaneiden kandiopiskelijoiden naisten osuus oli 22 prosenttia, sähkötekniikan korkeakoulussa 27. Lampisen mukaan perustieteiden korkeakoulussa sukupuolijakauma on kehittynyt melko hitaasti tasaisemmaksi. Tasoittumista on niin opiskelijoilla kuin tutkimus- ja opetushenkilökunnalla.

– Rekrytoimme meriittien perusteella, mutta olemme panostaneet viestimään, että ympäristömme on sopiva muillekin kuin miespuolisille hakijoille. Tämä johtaa siihen, että meillä on enemmän myös roolimalleja.

Kvanttialgoritmitkin hyötyvät erilaisista ajattelutavoista

Suomalaisen QMill Oy:n tavoite on olla johtava kvanttialgoritmien toimittaja 2030-luvulla ja merkittävä toimija globaalisti. Yrityksen asiakkaita olisivat kvanttiteknologian tutkijoiden ja yliopistojen lisäksi yritykset, jotka toimivat finanssi- teknologia- tai energia-aloilla, tietoliikenneverkkojen, logistiikan ja jakelun parissa, sekä puolustusala.

QMillin toimitusjohtajan Hannu Kauppisen työhistoriaan kuuluu 26 vuotta Nokialla muun muassa tutkimus- ja teknologiajohtajana. Monimuotoisuuden miettiminen on Kauppiselle tuttua jo tuolta ajalta.

– Samasta muotista saa samanlaisia näkemyksiä, moninaisista moninaisia. Kun kehitämme uutta teknologiaa ja uusia ideoita, on suuri hyöty, että ihmisillä on erilainen ajattelutapa ja tausta. Se auttaa, koska voimme valita eri näkökulmista tulevista ideoista parhaat, hän sanoo.

– Toki tarjonta työmarkkinoilla on rajoitettu. Naisia ei yksinkertaisesti ole tarjolla riittävästi meidän töihimme ja se on ongelma.

Kauppinen iloitsee, että QMillissa on ihmisiä eri kansalaisuuksista ja kulttuureista, eri ikäisiä osaajia eri aloilta ja eri sukupuolia.

– Kvanttiteknologia tulee tuomaan kilpailuetua. Sillä pystyy tekemään monimutkaisia reitityksiä ja laskemaan matemaattisia tehtäviä, mihin parhaimmatkaan supertietokoneet eivät pysty, Kauppinen sanoo.

Vielä kvanttitietokoneet eivät tähän pysty, mutta Kauppisen arvio on, että ehkä jo 2026 tai 2027. Ja merkittävää bisneshyötyä irtoaisi ehkä 2029.

Tavoitteeseen QMill katsoo pääsevänsä osaamisella. Kauppisen mukaan vahvan pohjan yritykselle luo tiimi, joka pystyy tekemään laadukasta tutkimusta, ideoimaan uutta ja kehittämään algoritmeja, joilla yritys pääsee edelle kilpailijoitaan.

– Suomesta löytyy osaamista ja tänne myös saadaan osaajia, kunhan olemme riittävän hyviä. QMillissa on nyt 22 työntekijää ja 8 eri kansalaisuutta. Heistä kolmella neljästä on tohtorintutkinto.

Kauppinen perusti QMillin vuonna 2024 yhdessä VTT:llä työskennelleen Ville Kotovirran, Toronton yliopistossa apulaisprofessorina toimivan Toni Annalan ja Aalto-yliopiston professori Mikko Möttösen kanssa. Möttönen on myös yksi kvanttitietokoneita rakentavan IQM:n perustajista.

Monipuolisuus vähentää vinoutumaa

Johanna Forsman johtaa kymmenen hengen tuotekehitystiimiä puolijohdealan yrityksessä Muratassa.

Yrityksessä on viime aikoina puhuttu monimuotoisuudesta: esihenkilöt ovat saaneet koulutusta ja aiheesta on ollut tietoiskuja sisäisesti. Forsmanin mukaan Muratalla sukupuolijakauma on varsin tasainen.

– Toivon, että kaikilla sukupuolesta tai muista ominaisuuksista riippumatta on tasavertaiset mahdollisuudet valita eri aloja sekä toteuttaa ja kehittää itseään, hän sanoo.

– Lisäksi jos katsotaan tutkittua dataa, yritykset, joissa on tasapuolisempi sukupuolijakauma pärjäävät paremmin. Jos joukko on monipuolisempi, heillä ei ole samoja taustabiaksia tai ajatusvinoutumia.

Forsmanilla itsellään on tekniikan tohtorin tutkinto. Vielä lukion alussa hänellä ei ollut hajuakaan, mitä tekisi ylioppilaskirjoitusten jälkeen.

– Olin kiinnostunut monipuolisesti asioista, luonnontieteistä ja miten koko maailma toimii, hän sanoo.

Forsman kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 2001. Lukioaikana hän kaipasi kavereineen enemmän tietoa siitä, millaisia töitä akateemisen tutkinnon suorittaneet oikeasti tekevät.

– Tietoa oli niukasti. Olimme käytännössä kavereiden, huhujen ja yliopistojen markkinointimateriaalin varassa.

Forsman päätti valita fysiikan ja pääsi silloiseen Teknilliseen korkeakouluun opiskelemaan teknillistä fysiikkaa. Hän uskoi, että alalla ovat mielenkiintoisimmat ja järkevimmät työt tulevaisuudessa, ongelmanratkaisua ja tieteellistä todistamista sekä datapohjaista ajattelua.

Ovatko työt olleet sellaisia, kuin Forsman odotti?

– Kyllä, työt ovat mielenkiintoisia ja liittyvät vahvasti korkeaan teknologiaan. En kuitenkaan osannut arvata, mitä kaikkia asioita pääsen ratkomaan!

Muratan pääkonttori on Japanissa, Suomen osasto sijaitsee Vantaalla ja siellä työskentelee 800 ihmistä. Yritys valmistaa elektroniikkakomponentteja ja -ratkaisuja. Vantaalla kehitettävät ja valmistettavat anturit ovat käytössä erityisesti autoteollisuudessa, mutta myös terveysteknologioissa, kuten sydämentahdistimissa. Forsmanin vetämä tiimi keskittyy litografiaan ja plasmaetsaukseen.