Tekniikan akateemiset TEKin tohtoritoimikunta on julkaissut selvityksen, joka tarkastelee tekniikan alan jatkokoulutettujen asemaa suomalaisessa työelämässä. Tulokset osoittavat, että tutkijakoulutetut ovat merkittävä voimavara, jonka potentiaalia ei vielä täysin hyödynnetä.
Selvityksen mukaan tohtorin tutkinnon taloudellinen hyöty ei välttämättä työuran aikana ylitä sitä etumatkaa, jonka DI-tutkinnon suorittanut saa siirtyessään suoraan työelämään. Moni tohtori myös kokee, että heidän osaamistaan ei osata hyödyntää – tai että tutkinto jopa vaikeuttaa työllistymistä. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, mitä työelämä oikeasti tarvitsee: erikoistuneita, analyyttisiä ja kehityshakuisia asiantuntijoita.
Suomessa on jo yli 55 000 tutkijatason koulutuksen saanutta, ja pelkästään TEKin jäsenistössä heistä on noin 5 000. Tekniikan tohtorit eivät ole marginaalinen ryhmä, vaan kasvava osa asiantuntijakenttää.
Yhä useampi heistä työllistyy teollisuuteen, ja tutkimus- ja kehitystyö siirtyy vähitellen tohtoritason osaajille myös yrityssektorilla. Tohtorin tutkinto ei ole enää vain akateeminen väylä, vaan se avaa ovia yritysmaailmaan, startup-ympäristöihin ja johtotehtäviin.
Selvityksen mukaan tohtorintutkinnosta ei silti läheskään aina saa työpanokseen suhteutettua taloudellista hyötyä tutkinnonjälkeisessä työelämässä, ja tutkinnon arvo tunnistetaan vaihtelevasti.
Tekniikan tohtori ei ole vain tutkija, vaan ratkaisujen kehittäjä ja uuden tiedon soveltaja. Kun tohtorit saavat mahdollisuuden tuoda osaamisensa ja tietonsa yritysmaailmaan, koko ala hyötyy.
He voivat tuoda uutta osaamista yrityksiin, vahvistaa tutkimuslähtöistä innovaatiota ja rakentaa siltoja akatemian ja työelämän välille. Suomalaisenkin yritysmaailman on aika nähdä, ettei tohtorintutkinto tarkoita poisoppimista aiemmasta, vaan uuden tiedon ja taitojen lisäämistä.
Yliopistojen rooli on keskeinen
Yliopistoilla on keskeinen rooli tässä muutoksessa. Ne kouluttavat tohtorit, mutta voivat myös tukea heidän siirtymistään akatemian ulkopuolelle ja vahvistaa yhteistyötä yritysten kanssa. Kun yliopistot, tohtorit ja yritykset toimivat yhdessä, syntyy uusia ratkaisuja ja osaamispolkuja, joilla on pitkäkestoinen vaikutus suomalaisen teollisuuden uudistumiseen.
Tohtoreilla on paljon annettavaa, ja on aika varmistaa, että heidän osaamisensa tunnistetaan ja otetaan käyttöön. Jatkotutkinto ei ole poisoppimista, vaan merkittävä lisä osaamiseen ja sen soveltamiseen.
Kirjoittaja on filosofian tohtori, kauppatieteiden tohtori, yhteiskuntatieteiden lisensiaatti ja TEKin hallituksen yhteyshenkilö tohtoritoimikunnassa.