Koulun lävistetyin henkilö

Koulun lävistetyin henkilö. Siltä Miika Ihosesta tuntui, kun hän aloitti opinnot Teknillisessä korkeakoulussa vuonna 2006. Hän kertoo tulleensa ulkoasunsa puolesta huomatuksi. Lävistysten lisäksi hänen hiuksensa oli ajeltu sivuilta lyhyeksi, pään päällä oli mustaksi värjätty, melko pitkä tupsu. Vaatetuskin poikkesi sen verran kanssaopiskelijoista, etteivät kaikki uskoneet hänen olevan sähkötekniikan opiskelija.

– Erilaisuuteni ei kuitenkaan ollut este tai haitannut mitään. Pääsin hyvin mukaan kiltatoimintaan, Ihonen sanoo.

Hän kertoo fuksivuonna saaneensa johdettavakseen Oikosulku-bileiden järjestämisen. Ne olivat Sähköinsinöörikillan syksyn isoimmat juhlat. Hän piti pestiä positiivisena signaalina.

Tunnelma killoissa on hyvä myös tutkimusten valossa. Tekniikan akateemiset TEK on tutkinut kilta- ja ainejärjestökulttuuria ja kuulumisen tunnetta. Viime vuoden Opiskelijatutkimukseen vastanneista 81 prosenttia piti tunnelmaa killassaan hyvänä. Tunnelma on parantunut: vuonna 2018 vastaava luku oli 70 prosenttia.

Tutkimuksen mukaan opiskelijat kokevat kuuluvuutta kiltaansa riippumatta sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta. Kaikista opiskelijoista 81 prosenttia koki voivansa olla oma itsensä kiltayhteisössään. Lukema on miehillä korkein.

Vastaajat ovat opiskelijoita, jotka ovat osallistuneet kiltatoimintaan edes toisinaan. Tulos jättää ulkopuolelle ne vastaajat, jotka eivät ole osallistuneet ollenkaan tai enää eli 39 prosenttia vastaajista. TEKin tutkimus ei kerro, mikseivät he ole osallistuneet.

Opiskelijakulttuuri muuttuu

Miika Ihonen osallistui aktiivisesti kiltatoimintaan ensimmäisenä lukuvuonna. Kun hänen esikoisensa syntyi toisen opiskeluvuoden syksyllä, aika ei enää riittänyt opiskelurientoihin.

– Elämä meni perheen, työn ja opiskelujen tasapainottelussa. Ei ollut oikein aikaa tai innostusta osallistua.

Ihosen mukaan tapahtumat olivat tuolloin alkoholivetoisia. Hän epäilee, että meno oli epämiellyttävää osalle ihmisistä. Hän ei muista, että häirinnästä tai epäasiallisesta käytöksestä olisi ollut puhetta – tai että olisi ollut selkeää ohjetta ongelmatilanteisiin.

– Kulttuuri oli toisenlainen, ehkä ei oltu niin tietoisia tai välitetty niin toisten rajoista.

Tuoreimman Opiskelijatutkimuksen mukaan epäasiallista käytöstä, syrjintää tai häirintää on havainnut tai kokenut miehistä 18 prosenttia, naisista 28 prosenttia ja muista 42 prosenttia. Sateenkaarevilla opiskelijoilla vastaava luku on 37 prosenttia.

Hyvä uutinen on, että noin 90 prosenttia opiskelijoista tiesi, kehen ottaa yhteyttä häirintätilanteessa. Vastaajista 91 prosenttia sanoi, että killalla tai ainejärjestöllä on häirintäyhdyshenkilö ja 84 prosenttia, että tapahtumissa on turvallisemman tilan periaatteet käytössä.

Opiskelijoista 59 prosenttia koki, ettei alko-holin rooli ole liian keskeinen kiltakulttuurissa – 15 prosenttia oli eri mieltä.

Kauluspaidoista kotihameeseen

– Jossain vaiheessa opiskelujen aikana rupesin ajattelemaan, että ollakseen menestynyt pitää näyttää menestyneeltä. Otin korut pois, leikkasin tukan ja hankin kauluspaitoja. En erottunut joukosta, Miika Ihonen kertoo.

Hän valmistui Aalto-yliopistosta diplomi-insinööriksi vuonna 2017. Kandivaiheen jälkeen hän opiskeli automaatio- ja systeemitekniikkaa.

Työelämään siirryttyään hänelle tuli olo, ettei kauluspaitaelämä tunnu pidemmän päälle hyvältä. Siinä oli selittämätöntä ristiriitaa.

– Työ tuntui liian bisnesorientoituneelta.

Ihonen haki nykyiseen työpaikkaansa, kun hänen identiteettipohdintansa oli käynnissä. Työpaikan nimeä hän ei halua tässä jutussa kertoa. Hän puki työhaastatteluun nappikorvakorut ja kertoo näin kokeilleensa kepillä jäätä.

– Ajattelin, että jos ulkoisten piirteideni takia en saa paikkaa, niin eivät he edes ansaitse minua töihin.

Ihonen sai paikan ja on nyt töissä koulutustaan vastaavissa asiantuntijatehtävissä teknologia-alalla. Lävistyksiäkin on taas useita.

– Koin voimakkaasti, että omana itsenäni voin paremmin, olen tuottavampi ja luovempi. Pari–kolme vuotta sitten pohdin tätä, ja minua määrittää sukupuolettomuus.

Kerran uuden työpaikkansa kesäjuhlissa Ihonen kertoi, että hänellä on kotihame, muttei ole uskaltanut pukea sitä töihin. Kollegat kannustivat häntä pukeutumaan haluamallaan tavalla.

– Pohdin asiaa ja luin firman Code of conductia, se kielsi ehdottomasti syrjinnän. Odotin koeajan loppuun, repäisin ja puin hameen töihin. Jännitti ihan sikana! Se oli raskasta ja kuormittavaa, mutta sain myös intoa ja energiaa. Mitään pahaa ei tapahtunut, hän kertoo.

Vuosi kului ja Ihonen huomasi, ettei enää mieti mitä muut ajattelevat hänen vaatteistaan.

TEKin Opiskelijatutkimuksen 2021 mukaan lähes puolet seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöön kuuluvista opiskelijoista pelkäsi tulevansa urallaan syrjityiksi. Ihonen sanoo ymmärtävänsä ja samaistuvansa tähän stressiin, muttei mielellään neuvo muita.

– Nyt työttömyystilanne on kova, mutta jos on varaa valita, niin valitsisin mieluummin työyhteisön, jossa voi olla oma itsensä kuin vaikka korkeamman palkan, hän lopulta sanoo.

Ihonen kehuu nykyistä työpaikkaansa monimuotoiseksi sekä kulttuurisesti että kielellisesti. Noin kolmasosa henkilöstöstä on kansainvälisiä osaajia.

Esihenkilöt on perehdytetty, miten häirintätilanteita tai epäasiallista käytöstä selvitetään. Ihonen itse on toiminut työnsä ohessa työsuojeluvaravaltuutettuna ja marraskuusta 2025 alkaen työsuojelupäällikkönä.

– Yritän oppia ja kehittää työpaikkani toimintaa. Koen tämän tärkeäksi.

Hänestä maailma polarisoituu voimakkaasti: sateenkaari-ihmisiin myönteisesti suhtautuvien määrä ja ymmärrys kasvavat, mutta myös syrjintä voimistuu. Hänellä on silti luottoa työelämään.

– Uskon, että korkeakoulutetuilla aloilla psykososiaaliseen hyvinvointiin ja epäasialliseen käytökseen kiinnitetään enemmän huomiota, ja asiat menevät parempaan suuntaan. Välillä se vaatii ihmisiä, jotka uskaltavat tuoda moninaisuutta näkyväksi.

Tutustu TEKin Opiskelijatutkimuksen 2025 tuloksiin kiltakulttuurista: www.tek.fi/kiltakulttuuri-2025