Katso keskustelu tallenteena täältä
Siimes esitteli alkuun Suomen työeläkejärjestelmää. Hän painotti, että työeläke on työntekijöiden ja työnantajien yhdessä rahoittama. Siellä on vain hyvin pieniä virtoja valtiolta tulevaa rahaa.
– Työeläke on lakisääteinen vakuutustuote kolmen eri riskin varalle, jotka ovat pitkäikäisyys, työkyvyttömyys ja perheenelättäjän kuolema. Vakuuttaminen on pakollista. Työeläkkeen ansainta on yksilöllistä. Riskejä kannetaan yhdessä.
Hän muistutti myös, että jos sattuu kuolemaan heti eläkkeelle pääsyn jälkeen, kertynyt työeläke ei periydy jälkeläisille vaan jää eläkejärjestelmään. Koska tiedetään, että tilastollisesti tietty määrä ihmisistä kuolee ennen eläkkeelle pääsyä, tästä syystä eläkemaksu ei ole niin korkea. Kaikille ei nimittäin tarvitse koskaan maksaa eläkettä, koska osa menehtyy ennen eläkeikää.
Eläkkeen karttumaprosentti tulee laista. Se on olennaista ihmisten liikkuvuuden kannalta, sillä työtä vaihtaessa ei tarvitse miettiä, muuttuuko eläkekertymä. Työeläkeindeksillä taas huolehditaan siitä, ettei eläkkeiden ostovoima putoa inflaation myötä.
Eläkevaroja rahastoidaan tulevaisuudessa yhä enemmän
Siimeksen mukaan osa veroilla kerrytetystä eläkepotista rahastoidaan. Osittainen rahastointi jakaa rahoituksen riskejä työmarkkinoiden ja sijoitusmarkkinoiden välillä.
Hän nosti esiin työeläkeuudistuksen, jonka on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2026. Keskeisintä siinä on rahastoitavan potin määrän ja sijoitusriskin suuruuden lisääminen. Tämä muutos parantaa pitkällä juoksulla työeläkevaroille saatavaa tuottoa.
– Jokainen sukupolvi saa työeläkkeistä ulos enemmän kuin on maksanut, Siimes muistuttaa.
Hän toteaa, että työeläkkeissä monia harmittaa nykyinen vallan jakautuminen. Eläkevaltaa ja finanssipoliittista valtaa haluttaisiin siirtää työmarkkinaosapuolilta maan hallitukselle ja eduskunnalle. Yksityiset yritykset taas haluaisivat mielellään saada enemmän varoja omaan liiketoimintaansa. Siimes kehoittaa kuitenkin työmarkkinaosapuolia pitämään kiinni työeläkejärjestelmästä.
Nuorten epäluottamus järjestelmiin puhutti
Toimittaja Robert Sundman haastatteli Siimestä tämän esityksen jälkeen ja totesi itse, että hän ei ole vielä kohdannut sellaista sukupolvea, joka olisi sitä mieltä, että heitä olisi kohdeltu reilusti.
Siimes ja Sundman pohtivat molemmat, mistä johtuu erityisesti nuorten keskuudessa oleva luottamuksen puute järjestelmiin ja tulevaisuuteen.
– Eikö eläkejärjestelmän ylläpitäjän tulisi olla huolissaan tästä? Sundman kysyi.
Siimeksen mukaan kaikkien ikäpolvien äänen tulisi olla mukana eläkekeskusteluissa. Hän nosti esiin myös keskustelun puutteen eläkkeiden veroasteen nostosta.
– Kukaan poliitikko ei ole uskaltanut avata tällaista keskustelua, Siimes pohti.
Siimes toivoo kuitenkin malttia seuraavalta hallitukselta työeläkkeisiin liittyvissä uudistuksissa. Kesällä näillä näkymin voimaan tulevan työeläkeuudistuksen hedelmät nähdään nimittäin vasta ajan kanssa.
Sundman kysyi Siimekseltä, voiko työeläkeyhtiöiden toimiminen monien yritysten omistajina Suomessa vaikuttaa siihen, että riskinottokyky on heikko, koska omistaja odottaa vakaata tuottoa.
Siimes vastasi, että eläkeyhtiöillä on varmasti erilaisia sijoituskohteita: joidenkin kanssa otetaan enemmän riskiä kuin toisten. Toisaalta myös pörssiyhtiöillä tulisi olla uskallusta ottaa riskejä.