Digitaalisuuden ilmastojalanjälki on useiden akateemisten tutkimusten mukaan merkittävä ja ICT-alan energiankulutus kasvaa nopeammin kuin millään muulla toimialalla.
Monet digitaalisten palvelujen suunnittelijoista, toteuttajista ja hankkijoista ovat TEK:n jäseniä. Juuri te päätätte, millaisia järjestelmiä rakennetaan, millaisia palveluja hankitaan ja millaisia kriteerejä niissä käytetään. Siksi suosittelen tutustumaan omien digitaalisten palvelujenne ilmastojälkeen.
Tulokset saattavat yllättää ikävästi, mutta samalla ne näyttävät, mistä päästöjä voidaan vähentää ja millaisia tavoitteita kannattaa asettaa.
Ohjelmistojen ostamisessakaan ei juuri käytetä ilmastokriteerejä, vaikka tietoa niistä olisi saatavilla useammasta lähteestä. Tämä näkyy hyvin esimerkiksi julkisten ICT-hankintojen kriteereissä.
Julkinen taho on ollut kovin laiska kriteerejä käyttämään; toki seassa on aina myös positiivisia poikkeuksia. Jos julkinen sektori ilmoittaisi ostavansa vain ilmastoystävällisiä ratkaisuja, väitän suurimman osa suomalaisista julkisen alan IT-toimittajista ryhtyvän rakentamaan kyvykkyyttä tähän välittömästi.
Energiatehokkaan ohjelmiston tuottaminen onnistuu oikein hyvin nykyosaamisellakin, mutta kysynnän vähäisyyden takia siitä ei ole syntynyt kilpailuetua.
Suomen ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategiassa on tehty perusteellista tieteeseen pohjautuvaa selvitystyötä. Sen mukaan digitaalisuus kulutti jo vuonna 2020 4–10 prosenttia maailman sähköstä ja tuotti 2–4 prosenttia kasvihuonepäästöistä. Anders Andraen vuoden 2020 tutkimus päätyi jopa 7 prosentin energiankulutukseen. Nämä luvut ovat vastaavia tai suurempia kuin lentoliikenteen päästöt – 2,5 prosenttia – Our World in Datan mukaan, mutta ihmiset eivät välttele digitaalisia palveluja vastaavasti kuin lentämistä.
Kaikki nämä luvut ovat ajalta ennen tekoälyn massiivista käyttöä, joka vieläpä kasvaa erityisen nopeasti. Kaikki toimijat puhuvat nyt tekoälyn merkityksestä liiketoiminnalle, mutta tekoälyn opetuksen ja käytön energiankulutus ja päästöt jätetään yleensä käsittelemättä.
Sama ajattelu pätee lopulta myös omaan arkeemme. Digitaalinen jalanjälki ei synny vain palveluista ja infrastruktuurista, vaan myös käyttäjistä. Kännykkään tarttumisen sijaan kannattaa lähteä vaikka kävelylle ja tapaamaan tuttavia ihan naamatusten. Kuolinvuoteellaan tuskin kukaan valittelee, että olisi pitänyt doomscrollata vielä vähän enemmän.
Kirjoittaja on pitkän linjan koodari ja IT-yrittäjä, joka on huolissaan ilmastonmuutoksesta.
Kolumni on teksti, jossa kirjoittaja kertoo oman mielipiteensä tai näkemyksensä käsittelemästään aiheesta. TEK-lehden kolumneja kirjoittaa myös joukko Tekniikan akateemiset TEKin henkilöstöön kuulumattomia henkilöitä.
- Haluatko lukea muita näkemyksiä? Lisää TEK-lehden kolumneja löydät täältä.