Yksi ison firman toimitusjohtaja sanoi, että tätä on odotettu 75 vuotta. Ennen rekrytoinnit piti kuulemma tehdä Tampereelta, Espoosta ja Lappeenrannasta, professori Antti Haapala sanoo.
Haapala toimii Joensuussa Kestävät teknologiat -koulutusohjelman vastuuhenkilönä. Hän viittaa tekniikan alan koulutukseen, joka aloitettiin Itä-Suomen yliopistossa syksyllä 2023.
Diplomi-insinööriksi voi nyt opiskella fotoniikan ja kestävien teknologioiden koulutusohjelmissa Joensuun kampuksella sekä teknillisessä fysiikassa Kuopiossa. Aloituspaikkoja on yhteensä satakunta.
Suomessa on kuluvalla hallituskaudella pyritty paikkaamaan tekniikan alan osaajapulaa avaamalla kosolti uusia koulutuspaikkoja. Lisää on luvassa: Itä-Suomen yliopistossa käynnistyy neljäs tekniikan alan koulutusohjelma, Datatekniikka, syksyllä 2026. Aloituspaikkoja tulee kahdelle kampukselle peräti 120.
Samaan aikaan vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen, myös tekniikan alalta valmistuneiden, työttömyys on kasvanut valtakunnallisesti. Se kielii siitä, että osaajapulassa on alue-eroja.
Tuoreen selvityksen mukaan esimerkiksi Pohjois-Savossa työvoimapula on pahempi kuin koko maassa keskimäärin. Osaajapulasta kärsivät niin sote-ala kuin teollisuuskin. Maakunnan suurissa työnantajayrityksissä olisi tarjolla töitä insinööreille, tuotantotekniikan ammattilaisille ja muille korkeasti koulutetuille asiantuntijoille.
Pohjois-Savon osaajatarpeet ja yhteistyö -selvitys (2025) tehtiin osana EU-rahoitteista Talent First -hanketta, jota hallinnoi Kuopion kaupunki.
Teknillisen fysiikan professori Leo Kärkkäinen kertoo, että diplomi-insinöörien koulutus on otettu innostuneesti vastaan alueen teollisuusyrityksissä.
– DI-tutkinto kertoo yrityksille, että koulutus vastaa teollisuuden tarpeita. Se on ikään kuin vahvistus siitä, että meillä ymmärretään, miten teollisuudessa pelataan, Nokialla tutkijana pitkän uran tehnyt Kärkkäinen sanoo.
Haastattelimme kahta itäsuomalaista tekniikan alan opiskelijaa, jotka ovat saaneet jalkansa oven väliin alueen teollisuusyrityksessä.
”Työpaikka ei löydy ilmoitustaululta”
Kuopiolaisen Eemeli Muuraisen tapauksessa aktiivisuus ja oma-aloitteisuus palkittiin.
Saatuaan diplomi-insinöörin paperit teknillisessä fysiikassa keväällä 2025 Muurainen päätti suunnata jatko-opintoihin. Hän oli kiinnostunut tekoälystä ja syväoppimisesta ja alkoi metsästää tutkimusprojektia, jossa kumppanina olisi teollisuusyritys.
– Tykkään koodaamisesta ja halusin päästä kehittämään tekoälyratkaisuja, joilla asioita voitaisiin tehdä tehokkaammin teollisuudessa, Muurainen kertoo.
Hän etsi alueen suurimpien teollisuuden työnantajayritysten yhteystiedot ja alkoi kontaktoida niitä, kun opinnot olivat loppusuoralla.
– Otin puhelimen käteen ja aloin soitella.
Kumppani löytyi lopulta yliopiston järjestämässä UEF Techworking Day -verkostoitumistapahtumassa syksyllä 2024. Siellä oli firmoja, joiden toimintaan Muurainen oli tutustunut etukäteen.
– Kävin sanomassa jokaisen edustajalle käsipäivää ja kyselin kiinnostusta tutkimusprojektiin. Käytiin hyviä keskusteluja tekoälyyn liittyvistä mahdollisuuksista.
Yhteinen sävel löytyi kaivoskoneita valmistavan iisalmelaisen Normetin kanssa.
Nyt Muurainen työskentelee Itä-Suomen yliopistolla väitöskirjatutkijana. Kyseessä on Normetin rahoittama tilaustutkimus, joka liittyy tekoälyn hyödyntämiseen kaivoskoneissa. Ohjaajana on professori Leo Kärkkäinen teknillisen fysiikan laitokselta.
– Eemeli teki uskomattoman hyvän työn tutkimusprojektin eteen. Diplomi-insinöörikoulutuksen idea on juuri tämä: saada ihmiset kiinnostumaan alueen työmahdollisuuksista ja vastata osaajapulaan, Kärkkäinen sanoo.
– Ymmärsin, että haluamani työpaikka ei löydy ilmoitustaululta, vaan se pitää luoda itse. Jos ei pyydä mitään, ei saa mitään, pohtii Muurainen.
Muurainen aloitti sovelletussa fysiikassa mutta vaihtoi alaa, kun tekniikan alan koulutus aloitettiin Kuopion kampuksella. Sovelletussa fysiikassa tutkintonimike on filosofian maisteri.
Muurainen uskoo, että diplomi-insinöörin tutkinnolla oli ”hyvä eteenpäin vievä vaikutus” jatko-opintojen toteutumisessa.
– Minulle siitä oli etua, että pystyin keskustelussa sanomaan olevani valmistuva diplomi-insinööri.