Sudoku, pulmat ja Divisium-3

|
Uutinen

TEK 2/2026 -lehdessä julkaistujen Pulmien, Sudokun ja Divisium-3:n ratkaisut

Tehtävät: Anne-Maria Ernvall-Hytönen ja Topi Törmä, Sudoku: Arto Inkala, Divisium-3: Vesa Timonen

Voit pelata Divisium-3-pelejä myös verkkosivuillamme!

Voita TEK-muki tai laudeliina!

Ratkaise nämä alla olevat neljä pulmaa ja lähetä vastaukset sähköpostitse osoitteeseen TEK-lehti(a)tek.fi. Otsikoi viestisi Pulmakulma 2/26. Vastausten on oltava perillä viimeistään 12.4.2026. Oikeiden vastausten lähettäneiden kesken arvomme palkinnon. Voittaja saa valita TEK-mukin tai TEK-laude­liinan. Lue lisää henkilötietojen käsittelystä: www.tek.fi/arvonta.

Oikeat vastaukset pulmiin julkaistaan tällä sivulla 13.4. Sudokun ja Divisium-3:n ratkaisun löydät jo alta.

Muokattu 24.3.2026 klo 17.05: korjattu pulman 3 tehtävänantoa. Korjattu kohta lihavoituna. Kiitos lukijoille tarkkuudesta!

PULMA 1

Taikuri pyytää avustajaa heittämään kahta noppaa siten, että taikuri ei näe tuloksia. Taikuri kehottaa avustajaa kertomaan ensimmäisen silmäluvun kahdella ja lisäämään tulokseen luvun 7. Tämän jälkeen avustajan tulee vielä kertoa uusi tulos viidellä ja lisätä siihen toisen nopan silmäluku. Lopuksi avustaja kertoo taikurille laskujensa lopputuloksen. Miten taikuri voi tästä päätellä, mitkä olivat noppien silmäluvut?

PULMA 2

Ratkaise yhtälöpari

TEK-lehden 2/26 pulman 2 osa kysymystä.

Lähde: Slovenia 2007, kansallisen kilpailun 1. kierros

PULMA 3

Olkoot pisteet B ja C eri pisteet ympyrällä c, jonka keski-piste on A. Piirretään ympyrä d, jonka keskipiste on C ja säde BC, ja olkoon ympyröiden c ja d pisteestä B eroava leikkauspiste D. Piirretään vielä ympyrä e, jonka keskipiste on B ja säde BD, ja olkoon ympyröiden d ja e pisteestä D eroava leikkauspiste E. Osoita, että pisteiden E ja B kautta kulkeva suora on ympyrälle c pisteeseen B piirretty tangentti.

PULMA 4

Osoita, että

TEK-lehden 2/26 osa pulman 4 kysymystä.

kaikilla positiivisilla kokonaisluvuilla n.

 

SUDOKU

TEK-lehden 2/26 sudokun ratkaisu.

DIVISIUM-3

TEK-lehden 2/26 Divisium-3:n ratkaisu.

TEK 1/2026 -lehdessä julkaistujen Pulmien ja Sudokun ratkaisut

Tehtävät: Anne-Maria Ernvall-Hytönen ja Topi Törmä, Sudoku: Arto Inkala

Voit pelata Divisium-3-pelejä verkkosivuillamme!

Kiitos ratkaisijoille!

Kiitos kaikille pulmia pohtineille! Saimme yhteensä 11 lukijalta ratkaisut TEK-lehden Pulmakulmaan 1/26 – suurkiitos teille! Pulmakulmaan oikein vastasi ja palkinnon voitti Tuomas Mylläri.

Lue lisää henkilötietojen käsittelystä: www.tek.fi/arvonta.

Muokattu 9.3.2026 klo 11.42: korjattu pulman 1 malliratkaisun viimeistä kaavaa. 

PULMA 1

Elizabeth Pisani kuvailee kirjassaan The Wisdom of Whores: Bureaucrats, Brothels an the Business of AIDS, miten 90-luvulla kehittyneet maat oli saatava rahoittamaan aiempaa enemmän HIV- ja AIDS-tutkimusta ja -työtä. Eräänä ratkaisuna hän kuvailee, kuinka UNAIDS:n Global Reportiin laadittiin tilannekartta, jossa ei kuvailtukaan HIV-tapausten absoluuttisia määriä vaan suhteellista nousua edellisten vuosien aikana. Jos absoluuttiset luvut ovat kovin pieniä, voi suhteellinen muutos olla helposti kovinkin suuri.

Tarkastellaan nyt suhteellisia muutoksia kasvihuonepäästöjen yhteydessä. Wikipedia kertoo vuodesta 1990 vuoteen 2023 Suomen kasvihuonepäästöjen tippuneen asukasta kohti n. 47 %, Kiribatin päästöjen nousseen n. 121 % ja Kuwaitin päästöjen nousseen n. 56 %. Huomioidaan lisäksi, että asukasta kohti Kiribatin päästöt olivat n. 1 017 kg hiilidioksidiekvivalenttia, Suomen n. 7 711 kg hiilidioksidiekvivalenttia ja Kuwaitin 37 448 kg hiilidioksidiekvivalenttia. Jos kehitys jatkuisi samanlaisena, milloin Kiribati menisi Kuwaitista ohi? Kuinka suuret olisivat Suomen asukkaiden hiilidioksidipäästöt silloin?

Ratkaisu:

Selvitetään ensin, milloin Kuwaitin ja Kiribatin päästöt ovat tasoissa. Saadaan yhtälö

TEK 1/26 pulman 1 osa ratkaisua.

josta ratkaisuksi saadaan 10,3532. Tämä vastaa siis sitä, että kuluisi noin

TEK 1/26 pulman 1 osa ratkaisua.

vuotta, eli n. vuonna 2365 Kiribati menisi Kuwaitista ohi. Suomen päästöt olisivat tällöin

TEK 1/26 pulman 1 osa ratkaisua.

kg hiilidioksidiekvivalenttia.

PULMA 2

Kestävän kehityksen kannalta on tärkeää käyttää materiaaleja tehokkaasti.

a) Kuljetuslaatikko muodostuu seinistä, kannesta ja pohjasta, johon kuluu nelinkertainen määrä pahvia laatikon muihin tahkoihin verrattuna. Mitkä sivujen suhteiden on oltava, jotta pahvia kuluu mahdollisimman vähän?

b) Erästä tuotetta pakataan kuution muotoisiin rasioihin ja yhteen kuljetuslaatikkoon halutaan mahtuvan 500 rasiaa siten, että laatikkoon ei jää tyhjää tilaa. Kuljetuslaatikko valmistetaan kuten edellisessä kohdassa. Mitkä laatikon mittojen on oltava, jotta pahvia kuluisi mahdollisimman vähän? Yksikkönä on yhden rasian sivun pituus.

c) Tuote pakataan litran rasioihin, joiden korkeus on 1 dm ja tilavuus litra. Rasioita on kahta mallia: kuutio ja ympyräpohjainen lieriö. Pohja, seinät ja kansi ovat yksinkertaisia. Pakataan 50 rasiaa tiivisti kahteen kerrokseen kuljetuslaatikkoon, 25 rasiaa kerrosta kohti. Kuutiorasiat laitetaan 5x5-ruudukkoon ja ympyräpohjaiset rasiat oheisen kuvan mukaisesti. Kun kuljetuslaatikon seinät ovat samaa materiaalia kuin rasiat, pohja on kaksinkertainen ja kantta ei ole, kumpi tapa käyttää vähemmän pakkausmateriaalia?

TEK 1/26 lehden pulman 2 osa tehtävää.

Ratkaisu:

a) Olkoon korkeus c ja pohjan mitat a ja b. Optimoitava lauseke on siis 5ab+2ac+2bc. Aritmeettis-geometrisen epäyhtälön perusteella

TEK 1/26 pulman 2 osa ratkaisua.

Yhtäsuuruus vallitsee, kun 5ab=2ac, 2ac=2bc ja 5ab=bc, eli a=b=2c/5.

b) Olkoot laatikon mitat kokonaisluvut a, b ja c, joille pätee abc=500. Oletetaan, että a on korkeintaan b ja b korkeintaan c. Koska pohjaan kuluu enemmän materiaalia kuin muihin tahkoihin, niin pohjan pinta-alan on oltava ab, jotta materiaalia kuluisi mahdollisimman vähän. Minimoitava lauseke on siis edellisen kohdan tapaan 5ab+2ac+2bc. Alla olevaan taulukkoon on listattu kaikki vaihtoehdot luvuille a, b ja c sekä laskettu tutkittavan suureen arvo. Nähdään, että pahvia kuluu mahdollisimman vähän, kun laatikon mitat ovat a=5, b=5 ja c=20.

TEK 1/26 pulman 2 osa ratkaisua.

c) Käytetään yksikkönä desimetriä ja neliödesimetriä. Kuutiorasian materiaalitarve on 6 ja, koska niitä on 50, on niiden yhteenlaskettu pakkausmateriaalitarve 300. Koska pakkauslaatikon pohja on kaksinkertainen, on sen tarve 50 ja seinien yhteenlaskettu tarve 40, eli yhteensä 390.

Ympyrälieriön pohjan säde on

TEK 1/26 pulman 2 osa ratkaisua.

Laatikon sivujen pituudet ovat

TEK 1/26 pulman 2 osa ratkaisua.

Seinien ja pohjan materiaalitarve on siis yhteensä

TEK 1/26 pulman 2 osa ratkaisua.

Yhteensä materiaalitarve on siis ympyrälieriöpakkauksilla n. 385, eli ympyräpakkaukset ovat tehokkaampi tapa pakata.

PULMA 3

Sähköverkkoja voidaan mallintaa pisteistä (esim. voimalaitos, sähkökeskus, muuntaja, kuluttaja) ja niitä yhdistävistä viivoista (sähkölinjat ja -johdot) koostuvilla verkoilla eli graafeilla. Eräässä 10 sähkökeskuksen muodostamassa verkossa kaikki keskukset ovat yhteydessä toisiinsa. Pahassa myrskyssä kolmasosa keskusten välisistä yhteyksistä katkeaa. Mikä on suurin määrä sähkökeskuksia, jotka varmasti ovat tämän jälkeen vielä kaikki suoraan yhteydessä toisiinsa?

Ratkaisu:

Huomataan aluksi, että kolmen sähkökeskuksen on oltava yhteydessä toisiinsa. Koska jäljellä on 30 yhdistävää linjaa, on ainakin jostain keskuksesta lähdettävä ainakin 6 linjaa. Jos mitkä tahansa näistä keskuksista ovat yhteydessä toisiinsa, on kolmen yhteydessä olevan keskuksen joukko löytynyt. Jos mitkään kaksi eivät ole, on näiden keskusten oltava yhteydessä vain ulkopuolelle jääneisiin keskuksiin. Tällaisia yhteyksiä on korkeintaan kuudesta keskuksesta kolmeen keskukseen, eli yhteensä 18 yhteyttä. Yhteensä siis voisi olla jäljellä korkeintaan 24 linjaa. Koska jäljellä on 30 linjaa, niin joidenkin kolmen sähkökeskuksen on oltava kaikkien yhteydessä toisiinsa.

Osoitetaan seuraavaksi, että mitkään neljä sähkökeskusta eivät välttämättä ole yhteydessä kaikki toisiinsa. Tämä tapahtuu esimerkiksi seuraavassa tapauksessa:

TEK 1/26 pulman 3 osa ratkaisua.

Tässä verkossa sähkökeskukset A, H, I ja J on yhdistetty sähkökeskuksiin B, C, D, E, F ja G (yhteensä 24 linjaa). Tämän jälkeen keskukset B, C, D, E, F ja G on laitettu sykliin (6 linjaa). Keskusten A, H, I ja J välillä ei ole yhteyksiä. Nämä neljä eivät siis muodosta yhdistettyä joukkoa, eikä voi olla yhdistettyä joukkoa, missä olisi yli yhtä näistä keskuksista. Koska keskukset B, C, D, E, F ja G ovat keskenään vain syklinä, ei pelkästään niistäkään voi muodostua neljän yhdistettyä joukkoa. Myöskään sellaista yhdistettyä joukkoa ei ole, jossa olisi yksi keskuksista A, H, I ja J ja kolme keskuksista B, C, D, E, F ja G, koska mitkään kolme keskuksista B, C, D, E, F ja G eivät ole kaikki yhteydessä toisiinsa.

 

SUDOKU

TEK 1/26 lehden sudokun ratkaisu.