Suoritin itse viime syksynä LUT:n ohjelmoinnin peruskurssin. En ollut uskoa silmiäni, kun huomasin kurssin ensimmäisellä luennolla aloitusdioilla lukevan: Tekoälyn käyttö on tällä kurssilla kokonaan kielletty.
Kokonaan kielletty? Voiko tämä olla edes todellista?
Kyse ei ole siitä, etteikö diplomi-insinöörien tarvitsisi osata ohjelmoinnin perusteita vuonna 2026, vaan siitä, mitä pidetään ohjelmoinnin perusteina vuonna 2026.
Tuskin maatalouskoulussakaan enää harjoitellaan pellon kääntämistä hevos- tai kuokkapelissä ja heinän niittämistä viikatteella, vaikka niin on ennen tehty ja periaatteessa siihen koko ala aikanaan perustui. On olemassa traktorit, kylvö- ja niittokoneet ynnä muut pelit ja vehkeet ja niitä myös käytetään.
Tai kuvittele yliopiston matematiikan kurssi, jossa ei saa käyttää laskinta ollenkaan. Pitäähän perusteet osata ilmankin. Eikö perusasioita opiskeltaessa kynän ja paperinkin käyttäminen ole vähän kyseenalaista? Kyllähän insinöörin on osattava kaksoisintegrointi myös tilanteessa, jossa nykyaikaista infrastruktuuria ei ole juuri nyt ole käytettävissä.
Ymmärrän, miksi AI-työkalujen käyttö on haluttu kieltää ohjelmoinnin peruskurssilla. Kielto ohjaa opiskelijoita kuitenkin väärään suuntaan – eikä se edes toimi käytännössä, koska sääntöä on mahdotonta valvoa tehokkaasti, kun 50 prosenttia kurssin arvosanasta muodostui itsenäisesti tehtävistä töistä.
Turkulaisen ohjelmistoyritys Identio Oy:n toimitusjohtaja Joonas Korgan kirjoitti hiljattain LinkedInissä, että tekoälytyökalujen avulla työ, johon aiemmin kului neljä kuukautta, valmistui yhdessä kuukaudessa. Tässä tapauksessa kehittäjällä oli käytössään Claude Code ja Codex.
Korganin mukaan kokeneilta kehittäjiltä kuulee yhä useammin viestin: ”En kirjoita koodia itse enää lainkaan. Jos ei näitä työkaluja osaa käyttää, ei todennäköisesti ole ennenkään osannut kovin hyvin ohjelmoida.”
Mielestäni sen sijaan, että tekoälyn käyttö kielletään, meidän tulisi keskittyä opiskelemaan sen tehokasta ja vastuullista käyttöä. Mitkä ovat parhaat työkalut, joita ohjelmoijat käyttävät työssään?
Millaista koodarin työ on arjen tasolla huhtikuussa 2026? Näistä asioista pitäisi ammentaa oppia yliopistojen ohjelmoinnin kursseille. Ja työn tekemisen tavoista on pakko puhua maksimissaan kuukausitasolla, koska kehitys on niin nopeaa, että jo kesällä hommat ovat saattaneet ottaa valtavan kehitysloikan siitä, miten ne ovat nyt.
Yliopiston tehtävä ei ole opettaa opiskelijoita työskentelemään kuten vuonna 2010. Sen tehtävä on valmistaa opiskelijat työelämään vuonna 2030. Siksi kysymys ei ole siitä, pitäisikö tekoälyn käyttö olla sallittua ohjelmoinnin opiskelussa vai ei.
Kolumni on teksti, jossa kirjoittaja kertoo oman mielipiteensä tai näkemyksensä käsittelemästään aiheesta. TEK-lehden kolumneja kirjoittaa myös joukko Tekniikan akateemiset TEKin henkilöstöön kuulumattomia henkilöitä.
- Haluatko lukea muita näkemyksiä? Lisää TEK-lehden kolumneja löydät täältä.