Lapsen saaminen pudottaa huomattavasti naisten tuloja ja vaikutus kestää pitkään. Isille perheellistyminen puolestaan tuo rahallista hyötyä. Tulokset käyvät ilmi tuoreesta Disaggregating Gender Income Disparities in STEM: Cohort and Family Factors in a Nordic Welfare State -tutkimuksesta, jossa selvitettiin perheellistymisen vaikutusta tuloihin.
Tutkimuksessa tarkasteltiin korkeakoulutettuja, jotka ovat syntyneet vuosina 1960–1980. Heiltä tarkasteltiin vuosituloja. Kyse ei siis ole palkasta vaan kaikista vuoden aikana kertyneistä verotettavista tuloista. Miehillä tulokehitys 30-vuotiaasta 40-vuotiaaksi kehittyi noin 40 000 eurosta per vuosi 60 000 euroon. Naisilla vastaava kehitys oli noin 35 000 eurosta 45 000–50 000 euroon.
Tulos ei selity koulutuksella, sillä tutkimuksessa tarkastelluilla oli kaikilla tekniikan, luonnontieteiden tai ICT:n korkeakoulututkinto. Naiset saavat sakkoa synnyttämisestä, mutta isyydestä palkitaan. Miten näin voi olla, vuonna 2026? Minna Canth kääntyy haudassaan.
Sukupuolten välisten tuloerojen ytimessä ovat pinttyneet perhenormit, sanoo tutkimuksen tehnyt TEKin tutkimuspäällikkö Susanna Bairoh. Vaikka Suomi on maailman mittakaavassa tasa-arvon onnela, meilläkin on edelleen paljon tunkkaisia arvoja ja takapajuisia käytäntöjä. Taustalla häilyy vanha ajatusmalli, että mies on suurempituloinen perheen pääelättäjä ja nainen hoitaa lapset.
Tämä näkyy myös isien arjessa. Meille TEKiin tulee tasaiseen tahtiin isien vanhempainvapaita koskevia yhteydenottoja. Perhevapaalta tulleelta mieheltä oli jätetty työehtosopimuksen mukaiset yleiskorotukset maksamatta. Toinen oli siirretty töihin palattuaan vähemmän vaativiin tehtäviin. Isät joutuvat kärsimään perhevapaista johtuvasta syrjinnästä tavalla, joka on naisille jo tuttua. Bairoh´n tutkimuksen mukaan sinkkumiesten tulot kasvoivat hitaammin kuin parisuhteessa olevien miesten. Vastaavaa vaikutusta ei havaittu naisilla. Outo yksityiskohta tämäkin. Ajatellaanko, että ”perheen elättäjämies” ansaitsee palkankorotuksen ennemmin kuin lapseton mies?
Suomen syntyvyys on historiallisen alhaisella tasolla. Vuoden 2024 kokonaishedelmällisyysluku 1,25 on tilastohistorian matalin. Suomalaisten toivelapsiluku on noin kaksi, mutta todellisuus on 1,3. Toivotun ja toteutuneen perhekoon välillä on suuri ero.
Tunkkaisten perhearvojen muuttaminen tapahtuu työpaikka kerrallaan. Aloitetaan siis heti. Iloista kevättä!
Kirjoitus on julkaistu aiemmin kolumnina TEK-lehdessä 2/2026.
