Innokasta tekkiläisyyttä tiivistyi runsain mitoin yhteen huoneeseen, kun kautensa aloittanut valtuusto kokoontui järjestäytymiskokoukseen perjantaina 11. syyskuuta Helsingissä. Järjestäytymiskokoukseen kutsuttiin sekä varsinaiset valtuutetut että varajäsenet, kaikkiaan paikalla oli noin 140 osallistujaa.
– Kiitos, että olette valmiita näihin talkoisiin TEKin ja kaikkien tekkiläisten puolesta, aloitti tilaisuuden avannut TEKin toiminnanjohtaja Jari Jokinen.
TEKin sääntöjen mukaan iältään vanhin valtuutettu johtaa järjestäytymiskokousta, kunnes kokouksessa valitaan uusi valtuuston puheenjohtaja. Kunniatehtävää hoiti tällä kertaa Markku Markkula (Kokoomus).
– Olen analysoinut TEKin hallitusohjelmat ja valtuustosopimukset vuodesta 1993. Kun katson kaarta niistä ajoista tähän päivään, näen pitkän jatkuvuuden. Mikään muu liitto ei yhdistä luonnontieteellistä ajattelua, yrittäjyyttä, teknologista syväosaamista ja jäsentensä osaamista samalla tavalla, Markkula sanoi puheenvuorossaan.
– TEK on ollut vahvimmillaan, kun se on nähnyt työmarkkinaedunvalvonnan laajasti muunakin kuin palkankorotuksista sopimisena. Kyse on myös esimerkiksi työn muutosten ennakoinnista ja osaamisen uudistamisesta.
Järjestäytymiskokouksessa valtuusto järjestäytyy eli nimeää keskuudestaan henkilöt erilaisiin vastuurooleihin valtuustokaudelle 2026–2029.
Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin edelliselläkin kaudella puheenjohtajana toiminut Arto Timperi (valtuustoryhmästä Yhtenäisyys ja teekkarihenki). Ensimmäinen varapuheenjohtaja on Elina Mustasalo (Kokoomus) ja toinen varapuheenjohtaja Jaakko Stenhäll (Vihreät).
Hallitukseen toimikaudeksi 11.9.2026-31.3.2028 valittiin seuraavat jäsenet.
| Jäsen | Varajäsen |
| Arto Timperi, puheenjohtaja (Yhtenäisyys ja teekkarihenki) | Noora Laak (Vasemmisto) |
| Mikko J. Salminen (Yhtenäisyys ja teekkarihenki) | Virpi Paavola (Yhtenäisyys ja teekkarihenki) |
| Ville Korpiluoto (Yhtenäisyys ja teekkarihenki) | Elina Sillanpää (Yhtenäisyys ja teekkarihenki) |
| Aliisa Pietilä (TEKin Nuoret ja Uudistajat) | Julius Haapakoski (TEKin Nuoret ja Uudistajat) |
| Elina Mustasalo (Kokoomus) | Outi Ervasti (Kokoomus) |
| Johanna Ahopelto (Kokoomus) | Mikko Lasanen (Keskusta) |
| Mikko Merihaara (Kokoomus) | Anu Vaari (iTyö) |
| Seija Kyhälä (iTyö) | Jari Nummikoski (iTyö) |
| Jaakko Stenhäll (Vihreät) | Milja Lempinen (Vihreät) |
| Senni Auvinen (Vihreät) | Fanni Mattson (Vihreät) |
| Anne Granat-Jukakoski (Tfiffarna) | Casimir Ruohomaa (Tfiffarna) |
1.4.2028 alkaen Virpi Paavolasta ja Elina Sillanpäästä tulee varsinaisia hallituksen jäseniä, Mikko J. Salminen ja Ville Korpiluoto siirtyvät heidän varajäsenikseen. Samalla Outi Ervastin tilalla varajäsenenä aloittaa Jussi Kasurinen (Kokoomus) ja Anu Vaarin tilalla varajäsenenä aloittaa Marianne Munkki (Kokoomus).
Opiskelijaedustajina jatkavat kalenterivuoden 2026 loppuun Mika Pajala, varalla Katja Immonen.
Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Lotta Forssell (Kokoomus) ja varapuheenjohtajaksi Kristiina Hartikainen (Yhtenäisyys ja teekkarihenki).
Ehdotuksen nimityksistä teki valtuustoryhmien edustajista koostuva vaalitoimikunta. Hallitusvaalivalmisteluja esitteli valtuustosopimustyöryhmä.
– Hallituksen koko säilyy nykyisellään eli kymmenen paikkaa jaetaan valtuustoryhmille, yksi TFiFille ja yksi opiskelijaedustajalle. Paikkajaon perusteena käytettiin D’Hondtin menetelmää vaalirenkaittain, taustoitti valtuustosopimustyöryhmää vetänyt Ville Korpiluoto.
(Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.)
Valtuustosopimus tiivistyi työmarkkinoihin, järjestöön ja yhteiskuntaan
Järjestäytymiskokouksessa valtuusto vahvistaa valtuustosopimuksen, joka ohjaa TEKin toimintaa valtuustokauden ajan. Sopimusta valmisteltiin ryhmänjohtajista ja valtuustosopimusneuvottelijoista kootussa ryhmässä, jossa oli mukana ulkopuolinen fasilitaattori Jari Ylitalo Aalto-yliopistosta.
– Sopimusta valmisteltiin pääosin kahdessa työpajassa. Ensin kerättiin iso määrä ideoita ja seuraavassa sisältö suppeni kohti valmista sopimusta. Tätä kierrätettiin myös omissa porukoissa ja toimistoakin kuultiin, kuvaili Ville Korpiluoto.
– Näkemyserot ilmenivät painotuksissa: mitä pitää nostaa mukaan sopimukseen ja mikä on asiana sinänsä hyvä, mutta voi jäädä valtuustosopimuksen ulkopuolelle. Pitäisikö samoja asioita tuoda edellisestä sopimuksesta seuraavaan, vai tulisiko sopimus koostaa hyvin tiiviisti tämän ajan erityispiirteisiin.
Lopputuloksena on kahden A4-arkin pituinen valtuustosopimus, joka on jaoteltu kolmeen teemaan: työmarkkinat, järjestö ja yhteiskunta.
– Toivomme ja uskomme että tämä nyt allekirjoitettu valtuustosopimus tarjoaa hyvän perustan alkavalle valtuustokaudelle.
(Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.)
Ajankohtaiskatsauksissa iloittiin jäsenmäärän kasvusta ja pohdittiin osaamista
Toiminnanjohtaja Jari Jokinen aloitti hyvillä uutisilla.
– Jäsenmäärä on ylittänyt 86 000 rajapyykin. Tästä kiitos kuuluu erityisesti opiskelijatoimijoille, mutta myös kaikille teille, jotka meidän työstämme puhutte, toiminnanjohtaja kiitteli.
Eniten kasvua jäsenistön keskuudessa tuli opiskelijajäsenistä, joiden määrä on vuoden aikana kasvanut 4,56 %. Toiseksi eniten vuoden aikana on kasvanut eläkeläisjäsenten määrä, 2,18 %. Opiskelijoiden määrän kasvu näkyy jäsenistön ikäjakaumassa, sillä 36 % jäsenistä on 29-vuotiaita tai nuorempia. Toiseksi suurin ikäryhmä on 40–49-vuotiaat, joita on 19 % jäsenistöstä.
TEKin toimintaympäristöä katsoessa näkyy myös ikävämpää kasvua. Tekniikan alan työllisyystilanne on heikentynyt merkittävästi.
– Helsingin Sanomat uutisoi että 2025 heinäkuusta viime heinäkuuhun diplomi-insinöörien työttömyys on kasvanut 17 %, luonnontieteistä filosofian maisterin tutkinnon suorittaneiden 15 %. Vain sosiaalialalla on suurempaa työttömyyden kasvua. Nyt täytyy herätellä työnantajia – ei voi saada kokeneita senioreita töihin, jos ei ensin palkkaa junioreita, Jokinen muistutti.
Myös Arto Timperi antoi kokouksessa ajankohtaiskatsauksen päättyvän kauden hallituksen puheenjohtajan ominaisuudessa. Kauteen mahtui 54 hallituksen kokousta, 28 puheenjohtajiston kokousta ja 13 talousjaoston kokousta, ainakin. Työtä tehdään ison joukon hyväksi.
– Yli 86 000 haluaa olla TEKin jäseniä, aikamoinen luottamuksen osoitus ja pääoma. Jos puhutaan edustavuudesta, niin voisi ajatella, että siinä voitaisiin olla parempia ja jäsenkriteerit täyttävistä henkilöistä useampi voisi olla jäsenenä.
Timperi viittasi myös tuoreisiin PISA-tuloksiin, joissa suunta on heikkenemään päin.
– On syytä kantaa huolta, mikä on jäsenkunnan osaamisen taso. Siitä ei ole varaa tinkiä yhtään. Millä Suomi muuten elää kuin osaamisella ja pääomalla, hän kysyi.
– Toivon, että viiden vuoden päästä saadaan elää vapaassa yhteiskunnassa, itsenäisessä valtiossa, saadaan pitää näitä kokouksia jatkossakin. TEK on kaikkien meidän alan osaajien yhteisö ja me olemme TEK, Timperi päätti.
(Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.)
Valtuustolle tehtiin kaksi aloitetta. Toinen käsitteli nuorten tilanteen ja osallistamisen parantamista TEKissä, toisessa ehdotettiin opiskelijaedustajien paikkojen lisäämistä myös Helsingin, Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistoille, jolloin opiskelijaedustajien paikkamäärä nousisi nykyisestä kuudesta yhdeksään. Valtuusto vastaa aloitteisiin syyskokouksessa 19.–20.11.2026. Syyskokouksessa käsitellään myös muun muassa vuoden 2027 toimintasuunnitelma ja budjetti.