Helsingin Sanomat uutisoi eilen pohjautuen AkavaWorksin raporttiin, että ”Diplomi-insinöörejä oli […] työttömänä 17 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin ja luonnontieteistä filosofian maisterin tutkinnon suorittaneita 15 prosenttia enemmän”. DI-työttömyys oli kasvanut korkeakoulutetuista toiseksi eniten. Enemmän työttömyys oli suhteellisesti kasvanut vain sosionomeilla ja sosiaalialan ammattikorkeakoulutetuilla.
DI-työttömyyden kasvu on ollut hurjaa. Vuodesta 2022 työttömien diplomi-insinöörien määrä on kasvanut vääjäämättömästi noin 1700:sta yli 3300:een. Rakennusalan heikon tilanteen vuoksi arkkitehtien suhteellinen työllisyystilanne näyttäytyy heikompana kuin diplomi-insinööreillä. Diplomi-insinöörien työttömyys (työttömät ja lomautetut) oli 5,5 prosenttia ja arkkitehdeillä 9,7 prosenttia heinäkuun lopussa 2026.
Mielenkiintoista on, että TEKin jäsenistä 2,4 prosenttia sai työttömyyden tai lomauksen vuoksi ansiopäivärahaa KOKO-kassasta. Työttömyys TEKin jäsenillä on siis huomattavasti pienempää kuin ammattikunnassa keskimäärin.
Yksi luonnollinen selitys tilanteeseen on talouden heikko kasvu. Nyt kuitenkin tuntuisi siltä, että ekonomistien positiiviset kasvuennusteet ovat vankemmalla pohjalla, ja esimerkiksi Nordea ennustaa bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna 1,7 prosenttia ja kiihtyvän ensi vuonna 2 prosentin kasvuun. Tämä voisi olla lupaus työllisyyden paranemisesta.
Erityisesti vastavalmistuneiden työllisyys on heikentynyt. Viime vuoden kesäkuuhun verrattuna vastavalmistuneiden arkkitehtien työttömyys kasvoi peräti 57 prosenttia ja diplomi-insinöörien 28 prosenttia. Määrät eivät onneksi ole suuria, mutta suhteellinen kasvu on huolestuttavaa.
Edellinen maan hallitus laajensi DI-koulutusta melko reippaasti. Perusteena oli se, että alueen yritykset tarvitsevat tekniikan yliopistokoulutettuja. Työttömyystilanne saa pohtimaan, näinköhän se sitten oli. Ainakin ajoitus meni pieleen.
Työnantajien pitäisi muistaa, että kokenutta työvoimaa saa lisää vain, kun antaa vastavalmistuneille mahdollisuuden hankkia työkokemusta. Samoin se olisi harkinnan arvoista, että onko työpaikassa aina pakko osata täydellistä suomen kieltä vai riittäisikö vähän pienempi osaaminen. Vuonna 2024 valmistuneista tekniikan yliopistokoulutetuista peräti 28 prosenttia ei ollut Suomen kansalaisia.
