Olen miettinyt uusien juoksukenkien hankintaa. Olen vertaillut ja etsinyt sopivaa paria tarpeisiini – tekoälyn kanssa sparraillen, tietenkin. Suositukset ovat olleet henkilökohtaisia ja vakuuttavia, kuin hyvältä ystävältä.
Osassa tekoälytyökaluista voi jo ostaa tuotteita suoraan keskustelun sisällä, ilman linkkiä tai siirtymää. Jokainen nykymarkkinoija tietää pelin muuttuneen radikaalisti ja pyrkii nyt aktiivisesti vaikuttamaan tekoälyn vastauksiin.
Lääketeollisuudessa toimivana markkinoijana en aina oikein tiedä, miten päin olla nykykehityksen kanssa. Pääterapia-alueellani, lihavuuden hoidossa, yllä kuvaamani muutos kuluttajavetoiseen käyttäytymiseen on näkynyt jo pitkään. En ihmettelisi, jos harvinaisemmissakin sairausryhmissä potilaiden käyttäytyminen menisi samaan suuntaan: vastaanotolle tullaan lääkeaineiden vertailutaulukko kädessä, ChatGPT:n argumentit takataskussa.
Omalla alallani on valtava määrä sääntelyä vaikuttamiselle ja terveystiedon jakelulle. Reseptejä kirjoittavia lääkäreitä koulutetaan vuosia ja heidän eettistä toimintaansa valvotaan. Tämä on ollut pelin henki vuosia. Mutta onko vastuu ja valvonta enää oikeassa paikassa, jos säädellyn alan neuvoja jaetaan uskottavalla ja empaattisella sävyllä 24/7 ilman, että käyttäjä tajuaa olevansa sääntelyn ulkopuolella?
Ehkä huoleni “neutraalin” tietolähteen hämärtymisestä on naiivia. Onko meillä koskaan ollutkaan sellaista? Niin Lääkärilehden kuin Googlen mainospaikat ovat olleet aina ostettavissa. Mutta ennen sai nähdä sauman: pakkausselosteen erikseen mainoksesta, “Sponsoroitu”-tekstin linkin vieressä. Tuo sauma on kitkaa, joka antaa tilan miettiä, kuka minulle puhuu ja miksi.
Kenties auktoriteetti siirtyy ylipäänsä tietämisestä todistettavuuteen. Maailmassa, jossa tekoälymallit tietävät kaiken jokaikistä maapallon ihmistä paremmin, onkin relevantimpaa arvioida, kenen väitettä voi jäljittää ja auditoida parhaiten – mistä data on peräisin, kuka maksoi mistäkin ja kuka kantaa sen oikeellisuudesta loppukädessä vastuun. Tässä maailmassa vallan mittari ei ole tutkinto vaan luottamus ja läpinäkyvyysinfrastruktuuri.
Ennen sen realisoitumista, nykytilanteessa on teekkareille pieni hopeareunus. Meitä on vuosikymmenet moitittu markkinoinnin B-ryhmäksi: osaamme rakentaa laitteen, joka toimii kolmessakymmenessä asteessa pakkasta, mutta esittelemme sen listaamalla keskeiset lukuarvot fontilla Calibri. Entisessä maailmassa tämä ei ehkä kelvannut kuluttajille, mutta tekoälylle juuri tällaiset listaukset ovat mannaa.
Eläköön siis insinöörikieli!
Kirjoittaja on lääketeollisuudessa työskentelevä biotekniikan diplomi-insinööri. Kirjoitus on julkaistu aiemmin kolumnina TEK-lehdessä 4/2026.
Kolumni on teksti, jossa kirjoittaja kertoo oman mielipiteensä tai näkemyksensä käsittelemästään aiheesta. TEK-lehden kolumneja kirjoittaa myös joukko Tekniikan akateemiset TEKin henkilöstöön kuulumattomia henkilöitä.