Määräaikaisen työsopimuksen voi tehdä pian ilman perustetta

Hallitus on esittänyt lakimuutoksia, joilla määräaikaisten työsopimusten teko helpottuisi, lomautusilmoitusaika lyhenisi ja takaisinottovelvollisuus koskisi enää vähintään 50 työntekijää työllistäviä työnantajia. Jos lakimuutokset hyväksytään, muutokset tulisivat voimaan 1.4.2026 alkaen.

Nykyisin määräaikainen työsopimus voidaan tehdä perustellusta syystä, työntekijän omasta aloitteesta tai pitkäaikaistyöttömän kanssa. Tällaisten määräaikaisten työsopimusten rinnalle ehdotetaan nyt uutta vaihtoehtoa eli määräaikaista työsopimusta ilman perustetta. Ehdotetut määräaikaista työsopimusta koskevat lakimuutokset koskisivat vain tällaisia ilman perustetta tehtyjä määräaikaisia työsopimuksia. Sen sijaan muutoksia ei sovellettaisi muihin edellä mainittuihin määräaikaisiin työsopimuksiin tai määräaikaisiin virkasuhteisiin.

Määräaikainen työsopimus ei edellyttäisi enää perusteltua syytä

Jatkossa työnantaja voisi tehdä määräaikaisen työsopimuksen enintään vuodeksi ilman perusteltua syytä kahdessa tilanteessa: jos kyseessä on ensimmäinen työsopimus työnantajan ja työntekijän välillä tai jos viimeisimmästä työsopimuksesta saman työnantajan kanssa on kulunut yli kaksi vuotta.

Työnantaja voisi solmia työntekijän kanssa joko yhden enintään vuoden kestävän määräaikaisen työsopimuksen tai korkeintaan kolme erillistä määräaikaista työsopimusta, joiden yhteenlaskettu kesto ei ylitä vuotta. Käytännössä määräaikainen työsopimus ilman perustetta olisi siis mahdollista uusia, kunhan uusiminen tapahtuisi vuoden sisällä ensimmäisen määräaikaisen työsopimuksen alkamisesta.

Ilman perusteltua syytä tehty määräaikainen työsopimus voitaisiin myös irtisanoa puolin ja toisin, kun työsuhde on kestänyt vähintään kuusi kuukautta. Irtisanomiseen tulisi soveltaa samoja perusteita ja menettelytapoja, joilla toistaiseksi voimassa oleva työsopimus voidaan irtisanoa.

Vaikka määräaikainen työsopimus ei tarvitsisi jatkossa erillistä perustetta, sitä ei saisi tehdä syrjivin perustein. Vastoin laissa mainittuja ehtoja tehtyä määräaikaista työsopimusta olisi lain mukaan pidettävä toistaiseksi voimassa olevana. 

Lakimuutos velvoittaisi työnantajaa myös tiettyihin toimiin, jos se tekee työntekijänsä kanssa määräaikaisen työsopimuksen ilman perustetta. Jatkossa työnantajan olisi jo ennen määräaikaisen perusteetta tehdyn työsopimuksen päättymistä harkittava, voiko se jatkaa työntekijän työsuhdetta joko toistaiseksi voimassa olevana tai määräaikaisena perustellusta syystä. Työnantajalla olisi velvollisuus pyynnöstä antaa tästä selvitys työntekijälle kirjallisena.

Lisäksi työnantajan olisi tarjottava työtä työntekijälle, jonka määräaikainen perusteetta tehty työsopimus päättyy sopimuksen viimeiseen voimassaolopäivään. Ensimmäisenä edellytyksenä olisi se, että työnantajalla on tarve palkata uusi työntekijä, joka kasvattaa työnantajan henkilöstömäärää. Toisena edellytyksenä olisi se, että uusi työ on täysin sama tai muistuttaa läheisesti sitä tehtävää, jota työntekijä teki määräaikaisena työntekijänä.

Jos molemmat edellytykset täyttyisivät, työnantajan olisi rekrytoitava kyseinen työntekijä, vaikka hakijoina työpaikkaan olisi pätevämpiä hakijoita. Etusijaa ei kuitenkaan syntyisi suhteessa sellaisiin työntekijöihin, jotka ovat jo valmiiksi työsuhteessa työnantajaan.

Työntarjoamisvelvollisuus olisi voimassa työsuhteen päättymisen jälkeen ajanjakson, joka vastaa kolmasosaa määräaikaisen työsopimuksen kokonaiskestosta. Käytännössä työnantajan olisi tuona aikana ilmoitettava entiselle työntekijälleen, jos työtä olisi tarjolla.

Työntekijän olisi puolestaan vastattava ilmoitukseen kahden viikon kuluessa, muuten työtä voidaan tarjota toiselle henkilölle. Työntarjoamisvelvollisuus ei koskisi tilanteita, joissa työsuhde päättyy koeaikapurkuun, irtisanomiseen tai työsuhteen purkamiseen.

Lomautuksesta voisi ilmoittaa lyhyemmällä ilmoitusajalla

Uusi laki puolittaisi lomautusilmoitusajan. Jatkossa lomautuksesta olisi ilmoitettava työntekijälle viimeistään seitsemän päivää ennen lomautuksen alkamista. Jos noudatettavassa työehtosopimuksessa on sovittu pidemmästä ilmoitusajasta, seitsemän päivän ilmoitusajan noudattamisesta voitaisiin sopia paikallisesti työpaikalla luottamusmiehen, luottamusvaltuutetun tai muun henkilöstön edustajan kanssa. Sopimus olisi tällöin tehtävä kirjallisesti ja se korvaisi työehtosopimuksen kirjauksen.

Takaisinottovelvollisuus ei enää koskisi kaikkia työnantajia

Jatkossa takaisinottovelvollisuus koskisi työnantajia, joilla on säännöllisesti työsuhteessa vähintään 50 työntekijää. Käytännössä tätä pienemmillä työnantajilla ei enää olisi takaisinottovelvollisuutta irtisanoessaan työntekijöitään tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla.

Muista nämä

Jos työnantaja ehdottaa sinulle määräaikaista työsopimusta ilman perustetta, muista kiinnittää huomiota siihen, että määräaikaisen työsopimuksen kesto on enintään yksi vuosi ja että mahdollisesta edellisestä työsopimuksesta saman työnantajan kanssa on kulunut yli kaksi vuotta.

Muista myös, että työnantajalla on velvollisuus selvittää mahdollista jatkoa työsuhteellesi, kun määräaikainen työsopimuksesi on päättymässä ja tietyissä varsin rajoitetuissa tilanteissa tarjota sinulle työtä. Muista myös pyytää työnantajalta selvitys mahdollisuudesta jatkaa työsuhdettasi kirjallisena.