Uutiset ja blogit

Helsinki ei kasvata henkilöstönsä määrää, koska tekoäly tekee jatkossa osan työtehtävistä, kertoo Helsingin pormestari Daniel Sazonov (kok) Helsingin Sanomien haastattelussa.

Sazonov kertoo, että generatiivista tekoälyä voidaan alkaa hyödyntää sekä kaupunkilaisten palveluissa että hallinnollisessa työssä, jota voidaan tehdä automaattisesti. Käytännön tasolla tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tekoälyn avulla voidaan myöntää erilaisia lupia.

Helsingin kaupungilla työskentelee tällä hetkellä lähes 40 000 ihmistä, mikä tekee siitä Suomen suurimman julkisen työnantajan. Tekoälyn käyttö kuitenkin vähentää auttamatta ihmistyön tarvetta.

Kaupungin väkimäärä kasvaa, ja ilman tekoälyä myös työntekijöiden määrää pitäisi kasvattaa, jotta kaupunkilaisten asiat saataisiin hoidettua entiseen malliin. Koska tekoäly pystyy kuitenkin hoitamaan osan työtehtävistä, työntekijöiden määrää ei tarvitse kasvattaa.

Sazonov vakuuttaa HS:lle, että Helsingissä riittää töitä, mutta työntekijämäärä ei kasva sellaista tahtia kuin aiemmin ajateltiin. Yt-neuvotteluja tekoälyn vuoksi ei kuitenkaan ainakaan lähitulevaisuudessa ole tarvetta pitää.

Kolme aikuista ja kaksi lasta pelastettiin ajelehtimasta Tyynellämerellä, kertovat australialainen yleisradioyhtiö ABC ja brittilehti Daily Mail. Veneilijät olivat kateissa noin kolme kuukautta.

Mikronesialainen vene oli ajautunut reitiltään myrskyn takia. Sen arvellaan ajelehtineen noin 5 400 kilometrin matkan lähelle Kiribatin saarivaltiota.

Vene katosi 30. heinäkuuta, kun yhdeksänhenkinen ryhmä lähti mikronesialaiselta Murilon saarelta kohti noin tunnin ylityksen päässä olevaa Ruon saarta.

Vene ajautui reitiltä myrskyn takia. Yhdysvaltain rannikkovartiosto luopui matkustajien etsinnöistä elokuussa kymmenen päivää katoamisen jälkeen.

Viime viikon sunnuntaina Kiribatin Fanninginsaaren asukkaat havaitsivat veneen ja pelastivat sen kyydissä olleet viisi ihmistä. Heidän kerrotaan saaneen hoitoa saarella.

Neljän muun matkustajan kohtaloa ei ole kerrottu julkisuuteen.

Chuukin osavaltion kuvernööri Alexander Narruh sanoi sunnuntaina antamassaan lausunnossa olevansa kiitollinen, että viisi ihmistä oli löydetty.

– Jatkamme rukoilua heidän neljän kumppaninsa puolesta, Narruh sanoi.

Aiemmin lokakuussa kiribatilaiset kalastajat pelastivat Papua-Uudesta-Guineasta harhautuneen 18-vuotiaan miehen, jonka vene oli ajelehtinut merellä 41 päivää, ABC kertoo.

Fanningsaari on pinta-alaltaan 33,7 km² kokoinen atolli, joka sijaitsee 140 kilometrin päässä lähimmästä merkittävästä asutusta saaresta Terainasta ja yli 3 000 kilometrin päästä lähimmästä kymmenientuhansien ihmisten asutuskeskittymästä Tarawan atollista.

Fanningsaarella eli Tabueranilla on parisen tuhatta asukasta: tosin tuoreimmat tarkat väestötiedot ovat reilun kymmenen vuoden takaa.

Nelivetoauton jarrut testattiin katsastusasemalla dynamometritestillä. Väärällä tavalla ja vääränlaisella dynamometrillä, sanoo asiakas, jonka mukaan autoon tuli katsastuksen aikana kallista korjausta vaativa vika.

Asiakas, jota kutsutaan tässä jutussa Antiksi, on sen jälkeen reklamoinut virheestä ja tehnyt vahingonkorvausvaatimuksen katsastusyhtiölle.

Hän on saanut vastauksenkin, joka tosin ei häntä miellyttänyt. Niinpä hän teki siitä oikaisuvaatimuksen / vastineen. Nyt hän odottaa uutta vastausta – sekä vaatimaansa vahingonkorvausta.

Tämän tapahtumasarjan aikana Antti on käyttänyt autoaan korjaamollakin, jossa on todettu katsastustapahtuman ja auton nelivedon hajoamisen todennäköinen syy-yhteys.

– Neliveto voi hajota dynossa, jos käytetään väärää asetusta, kun jarruja testataan, korjaamo sanoo raportissaan.

Antin mukaan hänen autonsa jarrujen testauksessa on nimenomaan käytetty väärää asetusta. Tuo asetus on hänen autossaan 4 WD auto. Sitä ei hänen mukaansa saisi käyttää, jos nelivetoauton jarruja testataan dynamometrillä, jota ei ole erityisesti tarkoitettu nelivetoisille autoille.

Hänen mukaansa katsastaja on myöntänyt asetukseen olleen juuri tuo jarrutestauksen aikana. Toimitus on nähnyt katsastajan allekirjoituksellaan vahvistaman paperin asioiden kulusta.

Pitkä polku

Antti eteni asiassa katsastajan kautta katsastusesimiehen suuntaan ja kertoi vaatimuksistaan. Koska vastausta ei kuulunut, hän otti yhteyttä katsastusyhtiön toimitusjohtajaan.

Vastaus tuli lopulta aluejohtajalta, joka näki asian niin, että katsastusyhtiö ei ole korvausvelvollinen tässä tapauksessa.

– Esitän kuitenkin pahoitteluni tapahtuneen johdosta ja siitä aiheutuneesta vaivannäöstä sekä kuluista, vastauksessa sanotaan.

Antin auto on 13 vuotta vanha Mitsubishi Outlander III, joka on ollut hänellä alusta asti ja jonka hän on päättänyt ajaa loppuun, kuten aiemmatkin autonsa. Nyt tähän pitkään yhteiseen matkaan tuli odottamaton mutka.

Mitsubishi Outlander III on Antin mukaan automalli, josta ei pysty kytkemään nelivetoa pois päältä. Vahingollisin asetus on juuri tuo 4 WD auto, jos auto on alustalla, joka sallii vain etupyörien pyörimisen.

Katsastuksen jarrutestauksessa Antin Mitsubishi oli tuollaisella alustalla, koska kyseisen katsastusaseman jarrudynamometri on vanhaa mallia ja tarkoitettu kaksivetoisille (etu- tai takavetoisille) autoille.

”Heikoin lenkki pettää”

Jarrutestauksessa tapahtui Antin mukaan niin, että hänen autonsa nelivedon monilevykytkin on siirtänyt voiman myös takapyörille, jotka eivät tietenkään tuossa laitteessa pyörineet.

– Koska etupyörät ovat pyörineet ja takapyörät olleet lukittuina, niin varmasti voimansiirron heikoin lenkki pettää, ja se on todennäköisesti nelivedon kytkentäyksikössä, Antti kertoo.

Hän oman analyysinsä mukaan kytkentäyksikössä olevat levyt ovat ylikuumentuneet ja vääntyneet tai kieroutuneet.

– Koska takapyörät eivät voineet pyöriä, niin kaikki voima kohdistui levyihin, jotka sitten ”paloivat”, Antti järkeilee.

Hänen mielestään katsastusyhtiön aluejohtaja puhuu vastauksessaan itsensä pussiin. Johtaja nimittäin kertaa pitkässä kirjoituksessaan Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin katsastusasemille antamaa ohjeistusta.

Määräyksen mukaan katsastustoimipisteillä on pitänyt olla neliveto-dynamometriohjelmistot ja -laitteet tämän vuoden alusta lähtien. Aiemmin nelivetoautojen jarrujen suorituskyky on voitu todeta koeajolla.

Antin auton jarrut onkin toisella katsastusasemalla testattu koeajolla. Nyt ne testattiin dynamometrillä, mutta ei sellaisella, jolla aluejohtaja väittää. Johtaja siis luulee, että kyseisessä toimipisteessä on käytössä nelivetoautoille tarkoitettu jarrudynamometri.

– Ajoneuvonne jarrut tarkastettiin nelivetotestillä normaalisti kuten kaikista muistakin ajoneuvoista dynamometrillä, joka mahdollistaa siis myös nelivetoisten ajoneuvojen tarkastamisen, johtaja kirjoittaa.

Antin mielestä tämä ei pidä paikkaansa. Siksi hän on tehnyt saamastaan vastauksesta oikaisupyynnön ja pitää edelleen kiinni vahingonkorvausvaatimuksestaan.

Hän on ottanut katsastuspaikan dynamometristä kuvankin, joka on nähtävissä tämän jutun alussa.

Paljon ajettu

Aluejohtajan mukaan katsastusyhtiön koko maan kattavan asemaverkoston kautta ei ole aiemmin tullut kyseisestä ajoneuvomallista tietoon vastaavia vauriotapauksia tai poikkeuksellisia toimia vaativaa käytäntöä tarkastuksen suorittamiseen.

– Mahdollinen vaurio tarkastuksen aikana on siten valitettava ja harmillinen yhteensattuma, johtaja sanoo vastauksessaan.

Hän viitaa vastauksessaan myös Antin Mitsubishin ikään ja ajomäärään. Auton matkamittarilukema oli katsastushetkellä 248 087 kilometriä.

– Ajoneuvossanne on saattanut olla esimerkiksi kulumisesta johtuva piilevä vika, joka ei ole ajossa ilmennyt aiemmin, mutta jarrutestauksessa on nyt tullut esille, aluejohtaja kirjoittaa.

Tapauksessa eletään nyt vaihetta, jossa Antti odottaa uutta vastausta. Kuluttajaviranomaisiin hän ei ole ollut vielä yhteydessä.

Hän haluaa saada autonsa kuntoon, mutta sitä odotellessa hän on vaatinut katsastusasemalta sijaisautoa käyttöönsä, koska toimivalle autolle olisi koko ajan tarvetta.

Mainittakoon lopuksi, että korjaamon antama korjauskustannusarvio on peräti 5 600 euroa. Summa on samaa suuruusluokkaa kuin vuoden 2013 Mitsubishi Outlanderien hinnat autoliikkeissä.

Ranskassa useisiin alueellisiin veripankkeihin on kohdistunut kyberhyökkäys maanantaina 2. marraskuuta. Ranskan terveysministeriö kertoi hyökkäyksestä keskiviikkona 4.11., uutisoi Reuters.

The Guardianin mukaan maan kansallinen veripalvelu, EFS, on ilmoittanut hakkereiden päässeen kolmen kylmävaraston valvontajärjestelmiin ja muuttaneen niiden lämpötila-asetuksia.

The Telegraphin mukaan normaalisti –30 asteessa pidettävien Coolworld-yhtiön kylmävarastojen lämpötilat nostettiin sunnuntain ja maanantain välisenä yönä jopa 110 plusasteeseen.

Yövuorossa ollut työntekijä havaitsi poikkeuksellisen lämpötilan nousun sunnuntai-iltana ja ilmoitti havainnostaan, mikä auttoi estämään laajemmat häiriöt.

Ranskan terveysministeriön mukaan hyökkäyksellä ei kuitenkaan ollut vaikutuksia potilaisiin eikä veriplasmaa tuhoutunut.

EFS on Ranskan julkinen veripalvelu, joka kerää, testaa, käsittelee ja jakelee verta, plasmaa ja verihiutaleita yli 1 900 sairaalaan eri puolilla maata. Palvelu tukee vuosittain yli miljoonaa potilasta.

EFS:n mukaan kyberhyökkäys tapahtui samaan aikaan, kun Ranskassa kohdistettiin iskuja myös muihin kylmäjärjestelmiin.

Linus Torvalds uskoo, että tekoälyn käyttö on tervehtynyt Linuxissa. Tekoälyllä luodut muutosehdotukset ovat yhä useammin hyödyllisiä. Torvalds kertoi ajatuksistaan viikoittaisessa ytimen tilanneraportissa.

Tekoälyn vaikutukset ovat Torvaldsin mukaan keskittyneet yhdistämisikkunan muutoksiin. Uusimmassa yhdistämisikkunassa on lähes 20 000 muutosta, kun taas keskiverrossa yhdistämisikkunassa on vain noin 15 000 muutosta. Torvalds kertoo olevansa onnellinen muutoksesta, sillä tekoälyllä tehdyt muutosehdotukset eivät enää ilmene ylimääräisinä korjauksina -rc-vaiheen aikana.

”Toivon siis, että tämä tavallista laajempi yhdistämisjakso on merkki siitä, että tekoälykorjaukset ovat yhä enemmän osa ”normaalia kehitystä” eivätkä ole kuin korjausten tulva, joka siirtyy koko vakausvaiheeseen. Mielestäni se on paljon terveellisempi malli”, Torvalds kertoo viestissään.

Laajemman yhdistämisikkunan taustalla voi tosin olla muitakin tekijöitä. Esimerkiksi seuraavan LTS-julkaisun tulo ja AMD:n laitteistorekisterien tyhjennys valtaviin otsikkotiedostoihin voivat nostaa tämän yhdistämisikkunan muutoksien määrää. Torvalds arvioi, että kolmasosa kaikista muutoksista johtuu ainoastaan AMD:n GPU-rekisterien siirtymistä ja bittimaskeista.

”Toisaalta pieni osa siitä, että ”tämä on laaja yhdistämisjakso”, saattaa johtua myös siitä, että ihmiset odottavat version 7.4 olevan seuraava LTS-julkaisu, mikä on toinen itsenäinen syy siihen, miksi jotkut julkaisut ovat laajempia kuin toiset. Joten kyse ei ehkä ole *vain* tekoälyyn liittyvien korjauspäivitysten tulvasta.”

Suomen suurin ydinvoimalayksikkö Olkiluoto 3 ei palaakaan sähköntuotantoon ensi lauantaina 7. marraskuuta, kuten Teollisuuden Voima (TVO) on aiemmin kertonut. Nyt yhtiön uusi arvio on, että huoltotyöt saataisiin valmiiksi vasta 18. marraskuuta.

TVO kertoi syyskuussa, että ydinvoimalaitoksen huolto kestäisi noin 50 vuorokautta eli lokakuun loppupuolelle. Nyt huoltoseisokki on venymässä yli kahden kuukauden mittaiseksi.

TVO:n kunnossapidon johtaja Marko Kesti kertoo, että huollon pitkittymisen taustalla ovat ongelmat, joita havaittiin voimalaitoksen testausvaiheessa.

”Näiden testausten yhteydessä lauhdejärjestelmän putkistoon kohdistui normaalia suurempi rasitus. Poikkeuksellisen rasituksen vuoksi putkistoa ei voida ottaa heti käyttöön, vaan sitä joudutaan vielä korjaamaan ja tarkastamaan lisää ennen kuin sähköntuotantoa päästään jatkamaan turvallisesti”, Kesti kertoo.

Olkiluoto 3 kytketään sähköverkkoon Kestin mukaan tämän hetken arvion mukaan keskiviikkona 18. marraskuuta, jolloin sitä aletaan ajaa hallitusti ylös kohti täyttä tehoa.

”Tarkoitus on tuottaa sähköä keskeytyksettä jälleen 18 kuukautta aina kevääseen 2028 saakka”, Kesti kertoo.

Olkiluoto 3:n sähköteho on 1 600 megawattia. Se vastaa noin 10–15 prosenttia Suomen sähköntuotannosta.

Olkiluodossa myös kakkosreaktorin tuotantoa ajetaan nyt normaalia pienemmällä teholla. Näin ydinvoimalla tuotettua sähköä on pois käytöstä 1 755 megawattia.

Tilanne huolestuttaa sähkönkäyttäjiä

Suuria sähkönkuluttajia edustavan Suomen sähkönkäyttäjien (Elfi) toimitusjohtaja Pasi Kuokkanen pitää viivästyksiä erittäin valitettavina.

”Sähkönkäyttäjän näkökulmasta olemme äärimmäisen huolestuneita tällaisesta tilanteesta. Toivomme, että asia ratkeaa mahdollisimman pian ja Olkiluoto 3 palaa pitkäaikaiseen ja laadukkaaseen käyttöön”, Kuokkanen toteaa.

Viime päivinä pörssisähkössä on nähty jopa 50 sentin kilowattituntihintoja. Kuokkasen mukaan Olkiluoto 3:n poissaololla on ollut merkittävä vaikutus tähän aikaan vuodesta nähtyihin hintapiikkeihin.

Kantaverkkoyhtiö Fingridin markkinaratkaisut-yksikön päällikkö Maarit Uusitalo arvioi Kauppalehdessä lokakuussa, että tuotantokapasiteetin puuttumisella on tyypillisesti sähkön hintaa nostava vaikutus pienemmän tarjonnan vuoksi.

Hänen mukaansa tuulivoima voi parhaimmillaan kattaa vakaasta tuotannosta puuttuvan osuuden, mutta sen vaihtelun vuoksi sähkömarkkinat ovat Olkiluoto 3:n seisokin vuoksi herkempiä tuuliolosuhteille.

”Tämä voi näkyä hintojen voimakkaampana heilahteluna”, Uusitalo arvioi.

Pörssisähkö oli torstaina 5.11. hyvin edullista runsaan tuulivoiman ansiosta. Iltapäivällä kello 14:n aikaan sähkö maksoi vain 0,6 senttiä kilowattitunnilta. Perjantaina 6.11. hinta kuitenkin nousi niin että kello 9.00 aamulla sähkö maksoi jo 22,7 senttiä kilowattitunnilta.

Sääennusteet lupaavat viikonlopuksi varsin tuulista säätä. Mutta ensi viikon alussa tuulen ennustetaan tyyntyvän ja lämpötilan laskevan koko maassa.

Lukija Sonja tyhjensi kesällä Helsingissä edesmenneen isänsä asuntoa ja luuli, että kaikki isän omaisuus oli siinä. Luulo paljastui virheelliseksi, kun sukulaisnainen muistutti isän autosta.

Sonja ei ollut tiennyt autosta mitään. Sukulainen kertoi, että Itä-Suomessa vanhan sukutilan ladossa on seisonut yli 20 vuotta auto, joka kuului edesmenneelle isälle.

– Tiesin kyllä, että siellä on joku vanha auto, mutta oletin sen kuuluvan sukulaismiehelle, Sonja kertoo.

Ainoana lapsena Sonja peri siis myös tuon auton tai sen raadon. Hän matkusti Itä-Suomeen katsomaan, minkälainen ja missä kunnossa oleva auto ladossa oli.

Perillä ladon ovet avattiin ja luonnonvalo paljasti vuosikymmeniä piilossa maanneen pölyisen Saabin. Auton taivaansinistä maalipintaa peitti paksu pölykerros.

Saabin maine suomalaisten autoilijoiden keskuudessa on legendaarinen. Saab 96 nousi jättisuosioon 60-luvulla ja oli yksi maan eniten myydyistä autoista. Sen menestystä jatkoi Saab 99, joka oli Uudenkaupungin autotehtaan kulmakivi. Ysiysit päätyivät myös Suomen poliisin autoiksi ja nousivat arvostuksessa ylemmän keskiluokan kulkupeleiksi.

1980-luvulla 99:n seuraajana esitelty Saab 900 onkin sitten yksi Suomen legendaarisimmista automalleista ja se kaikkein tunnetuin Saab.

Ladon hämärässä Sonjaa odottanut Saab ei kuitenkaan ollut 96, 99 tai 900. Vuosimallia 1985 edustanut auto oli vuoden 1985 Saab 90.

Jos tuo mallinumero on lukijalle tuntematon, on se inhimillistä, sillä Saab 90 oli tuotannossa vain muutaman vuoden 1984–1987. Se oli mallina ikään kuin Saab 99:n ja Saab 900:n äpärälapsi. Autossa oli Saab 99:n keula mutta Saab 900:n perä. Kaksiovisen auton ovet olivat Saab 900:sta, mutta kojelauta taas oli Saab 99:n.

Auton tekniikka perustui pitkälle vanhenevaan Saab 99:ään, ja osin sen takia tämän mallin tarina jäi niin lyhyeksi. Suomalaisittain Saab 90 on kuitenkin erityisen kiinnostava siksi, että noita autoja valmistettiin vain Uudenkaupungin autotehtaalla. Neljän vuoden aikana autoja valmistui noin 25 000.

Ensimmäinen mysteeri oli se, miten kauan auto oli seisonut ladon suojassa. Vastaus selvisi rekisterinumeron perusteella, sillä auto oli katsastettu edellisen kerran onnistuneesti kesällä 2004. Seuraavana kesänä auto oli hylätty katsastuksessa ja unohtunut latoon seisomaan.

Vanhat Saabit olivat tunnettuja ruosteherkkyydestään. Tunnettu ongelmapaikka olivat vetoakselin tunnelit ja auton etupään pituuspalkit. Jos ne ruostuivat, oli edessä kallis korjaus, sillä niiden korjaaminen vaati usein moottorin nostamista tai ainakin etujousituksen ja tukivarsien purkamista edestä pois.

Auton hanskalokerosta löytyi kuitenkin tieto, että vuoden 2005 katsastuksen hylsy ei ollut johtunut ruosteesta vaan siitä, ettei auto läpäissyt pakokaasumittausta. Vika kuulostaa mahdollisesti helposti korjattavalta, mutta jostain syystä auto kuitenkin unohtui latoon.

Toki yli 20 vuoden seisonta ja vuosikymmenet ovat tehneet tehtävänsä, ja auto vaatii joka tapauksessa laittamista, jos sen haluaa vielä saada ajokuntoon.

Mikään arvoauto Saab 90 ei ole, vaan museokilvissä olevia vastaavia autoja myydään muutamalla tuhannella eurolla.

– Tunnearvo tällä olisi varmasti suurempi kuin rahallinen arvo, Sonja miettii auton kuntoon laittamista.

Yksi ongelma on se, ettei hän itse ole autoihmisiä eikä osaa korjata autoaan. Jos kaikki tehtävät työt on ostettava ulkopuolelta, alkavat korjauskulut helposti karata moninkertaisiksi auton arvoon nähden.

Myöhemmin tuleekin tieto, että ruostepiru on sittenkin löytänyt tiensä autoon. Ainakin molempien ovien alareunat ovat ruostuneet ja kaipaavat peltitöitä. Auto seisoo nyt Sonjan pihalla ja odottaa ratkaisua, mitä sille aletaan tekemään. Kunnostaminen on yksi vaihtoehto, mutta jos autolle löytyisi hyvä koti, voisi myyntikin tulla kyseeseen.

– Täytyy nyt rauhassa miettiä, mitä tälle tehdään, Sonja kertoo.