Uutiset ja blogit

Iltalehden sota-asiantuntija Emil Kastehelmi ei ylläty mediatiedoista, joiden mukaan Venäjä rakentaa varuskuntia ja muita sotilasrakenteita Suomen rajan lähistölle.

Kastehelmen mukaan rakentamisesta ja joukkojen kokoamisesta ei pidä panikoida Suomessa. Siihen, että Venäjä hyökkäisi rajan yli Suomeen tai muihin Nato-maihin, on vielä pitkä matka.

Venäjä laajentaa parhaillaan jo olemassa olevia prikaatejaan divisiooniksi, Kastehelmi kertoo. Käytännössä joukkojen määrä siis moninkertaistuu.

Ainakin osa uusista joukoista on toistaiseksi olemassa ”lähinnä paperilla”, Kastehelmi sanoo.

– Kaikki nämä joukot eivät ole täysivahvuisia meidän rajojemme lähellä.

Suomen lähelle sijoitetut joukot ovat tällä hetkellä taistelemassa Ukrainassa. Myöskään siellä niiden kasvattaminen ei ole täysin onnistunut, Kastehelmi kertoo.

– Se, miten nopeasti nämä joukot tulevat käytännössä laajenemaan rajallamme, jää nähtäväksi, Kastehelmi sanoo.

Maavoimien komentaja Pasi Välimäki kommentoi Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:lle, että Venäjän odotetaan kasvattavan joukkojaan rajojen lähellä nykyisestä 20 000:sta jopa 80 000:een. Kastehelmen mukaan määrä voi kasvaa jopa hieman isommaksi.

Ei uhkaa

Ruotsin, Norjan ja Tanskan yleisradioyhtiöt ja virolaislehti Delfi uutisoivat yhteisestä selvityksestään keskiviikkona.

Selvityksen mukaan Venäjä on rakentanut esimerkiksi parakkeja ja kerännyt ajoneuvoja muun muassa Suomen lähelle Petroskoin, Petsamon ja Karjalan alueille. Toimintaa on ollut myös Viron ja Venäjän rajan läheisyydessä Lugassa.

Emil Kastehelmi ja hänen perustamansa tiedusteluyhtiö Black Bird Group ovat tehneet yleisradioyhtiöiden kanssa vastaavia havaintoja jo aiemmin. Näistä havainnoista on kerrottu Iltalehdessä muun muassa alta löytyvissä jutuissa.

Joukkojen kasvattaminen ei sinänsä kerro siitä, että Venäjä valmistelisi hyökkäystä, Kastehelmi sanoo.

Myöskään Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentajan, everstiluutnantti Antti Virran mukaan Suomen rajaturvallisuus ei ole uhattuna.

– Rajaturvallisuuteen tällä ei ole välitöntä vaikutusta, Virta sanoo.

Varautumista

Virran mukaan Venäjän toimet ovat ”venäläisittäin normaalia varautumista” sotilasliitto Naton muodostamaan rintamaan.

Rajavartiolaitos seuraa tilannetta ja varautuu kaikkiin mahdollisiin uhkakuviin, viime kädessä myös sotilaallisiin uhkiin, Virta kertoo. Uhka Suomelle ei ole Rajavartiolaitoksen näkökulmasta muuttunut mihinkään, hän sanoo.

Myös puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) kertoi torstaina Iltalehdessä, että Venäjän joukkojen kasvattaminen on ollut Suomessa ennestään tiedossa.

Emil Kastehelmen mukaan Venäjän toiminta on linjassa maan aiemmin julkisuuteen kertomien tavoitteiden kanssa. Viitteitä joukkoihin liittyvistä uusistakin muutoksista on jo nähtävissä, hän sanoo.

– Tämän kehityksen voidaan olettaa kiihtyvän tulevaisuudessa, Kastehelmi sanoo.

Venäjä on perustellut aktiivisuuttaan rajan alueella geopoliittisilla syillä, kuten sillä, että Suomi ja Ruotsi kuuluvat nyt Natoon.

Venäjä ei panosta sotakalustoon ja varuskuntiin huvikseen, Kastehelmi sanoo. Venäjä varautuu siihen, että sota voi syttyä myös sen luoteisella suunnalla.

– Mutta sitä, että Venäjällä olisi tosiasiallista halua hyökätä Natoa vastaan näillä joukoillaan, voidaan pitää epätodennäköisenä. Eikä se toteudu ainakaan niin kauan, kun nämä joukot ovat kiinni Ukrainassa.

Jyväskyläläinen Arttu, 27, havahtui hämmentävään näkyyn avatessaan Verohallinnolta torstaina 11.6. tulleen verotuspäätöksen.

– Siellä oli kaksi eri veronpalautussummaa, hän ihmetteli.

Päätöksen ensimmäisen sivun mukaan Arttu saisi elokuussa veronpalautusta 347 euroa. Päätöksen muilla sivuilla ilmoitetun hyvitettävän määrän mukaan Artulle tulisikin veronpalautusta 872 euroa.

Hän kertoo tehneensä keväällä korjauksia esitäytettyyn veroilmoitukseensa ja lisänneensä vähennyksiä ansiotuloihinsa. Omien laskelmiensa mukaan hän saisi veronpalautusta yli 800 euroa.

– Oletettavasti veronpalautusmäärän olisi pitänyt nousta eikä laskea, Arttu hämmästelee.

Hän ihmettelee, miten vastaava virhe Verohallinnon järjestelmissä on mahdollinen ja miksi Verohallinto ei tiedottanut useita muitakin suomalaisia koskettaneesta virheestä.

– Olettaisi, että tällaiset asiat on tarkastettu. Miten tällainen on päässyt näin pitkälle ilman, että asiasta edes tiedotetaan? Arttu pohtii.

Verohallinto vastaa

Verohallinnon tuoteryhmäjohtaja Johanna Korhonen kertoo toimitukselle, että viime viikon torstaina 30 asiakkaan verotuspäätöksiin tehtiin korjauksia. Järjestelmävirheen myötä veronpalautusten määrä näkyi virheellisenä noin 1700 asiakkaan verotuspäätöksessä.

– Virhettä ei huomattu testauksessa. Huomattiin heti, kun asiakkaalta tuli yhteydenotto, Korhonen sanoo.

Virhettä ruvettiin korjaamaan kesäkuun toisen viikon tiistaina. Korhosen mukaan korjaus on saatu tehtyä torstai-iltana ja korjatut päätökset näkyvät Omaverossa perjantaina. Korjatut päätökset saapuvat postitse muutaman päivän päästä.

Virheellisen päätöksen saaneita henkilöitä yhdistää se, että he ovat saamassa veronpalautusta ja ovat maksaneet ennakkoveroja vuonna 2025, mutta eivät vuonna 2026.

– Kun tässä on nämä kaksi ehtoa, niin asiakasjoukko on onneksi aika pieni, Korhonen toteaa.

Verohallinto lähettää verotuspäätöksiä kesäkuun kolmena peräkkäisenä tiistaina. Tämän viikon tiistaina päätöksen sai 420 000 asiakasta. Ensi tiistaina päätös napsahtaa 500 000 asiakkaalle.

– Suhteessa näihin massoihin virhe oli onneksi hyvin pieni, Korhonen huokaisee.

Hänen mukaansa vastaavaa virhettä ei ole tapahtunut aiemmin. Korhonen sanoo, ettei asiakkaille ehtinyt aiheutua muuta haittaa kuin ihmetystä veronpalautuksen summista.

Tiedottamisen osalta hän kertoo, että virhe havaittiin ja korjattiin sen verran nopeasti, ettei tarvetta tiedottamiselle nähty. Korhosen mukaan tilanteissa, jotka koskevat suhteellisen pientä joukkoa ja joissa ongelma saadaan korjattua nopeasti, ei yleensä lähetetä laajempaa tiedotetta.

– Se voi aiheuttaa suurimmassa osassa ihmetystä ja turhaa huolestumista, hän sanoo.

Suomalaisten selvä enemmistö kannattaa sitä, että Suomi on jonkinlaisen ydinasepelotteen piirissä, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunnan teettämästä kyselystä.

Suosituimmaksi vaihtoehdoksi osoittautui Euroopan yhteinen ydinasepelote, jota kannatti 29 prosenttia vastaajista. Naton nykyistä ydinasepelotetta kannatti 27 prosenttia.

Yhteispohjoismaista ydinasepelotetta kannatti vajaa kymmenys vastaajista ja Suomen omaa ydinasetta tarkoituksenmukaisena piti viisi prosenttia vastaajista.

Kyselyyn vastanneista vain 13 prosenttia kannatti kaikenlaisten ydinasepelotteiden ulkopuolelle jättäytymistä. Vastaajista 17 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.

Eva selvitti kyselyssä myös vastaajien puoluekantoja. Ainoastaan vasemmistoliiton kannattajissa ydinasepelotteen ulkopuolelle jättäytyminen sai vähäistä enemmän kannatusta, Evan tiedotteessa kerrotaan.

”Suomalaiset ovat omaksuneet pragmaattisen linjan suhteessa ydinpelotteeseen ja vain harva jättäytyisi kokonaan [ydinase]sateenvarjon ulkopuolelle. Euroopan yhteisen ratkaisun nousu Naton nykyisen pelotteen rinnalle kertoo, että suomalaiset pohtivat aiempaa vakavammin Euroopan omaa vastuuta myös kaikkein kovimmasta turvallisuudesta”, sanoo analyysin kirjoittanut Evan viestintäpäällikkö Mikko Laakso.

Kuka auttaisi kovassa paikassa?

Puolustusvoimat tiedotti viimeksi muutama viikko sitten, että Suomeen ei kohdistu suoraa sotilaallista uhkaa. Tästä huolimatta Eva selvitti myös, keneltä suomalaiset odottaisivat sotilaallista apua jos Venäjä aloittaisi täysimittaisen sodan Suomea vastaan.

Vastauksista käy ilmi suomalaisten luotto lähinaapureihin ja yleisemmin Nato-maihin. Lähes puolet suomalaisista katsoo, että Ruotsi ja Viro osallistuisivat taisteluihin Suomen tukena. Suomalaisista 40 prosenttia odottaa Norjan osallistuvan taistelutoimiin Suomen tukena sotatilanteessa.

Kun mukaan arvioihin otetaan myös muu sotilaallinen tuki, osuudet kasvavat entisestään. Suomalaisista 75 prosenttia odottaa Ruotsin tukevan Suomea joko osallistumalla taisteluihin tai antamalla muuta sotilaallista tukea. Viron kohdalla osuus on 70 prosenttia ja Norjan kohdalla 68 prosenttia.

Luottamus Yhdysvaltoihin on vuorostaan maltillisempaa. Suomalaisista 13 prosenttia arvioi Yhdysvaltojen osallistuvan Suomen tukena mahdolliseen taisteluun, sotilaallista tukea odottaa vuorostaan 23 prosenttia vastaajista. 14 prosenttia vastaajista uskoo, ettei Yhdysvallat auttaisi Suomea lainkaan sodassa.

Nato-neutraalien määrä kasvanut

Suomalaisista 64 prosenttia suhtautuu Suomen Nato-jäsenyyteen myönteisesti, kun Syksyllä 2022 vastaava osuus oli 78 prosenttia.

Evan kyselystä käy kuitenkin ilmi, että muutos selittyy lähinnä Natoon neutraalisti suhtautuvien osuuden kasvulla. Natoon kielteisesti suhtautuvien osuus on pysynyt noin kymmenessä prosentissa kyselyn historian ajan.

Halpakauppa Puuilo joutuu tekemään isoja strategisia päätöksiä laajentaessaan Ruotsiin.

Toimitusjohtaja Juha Saarela kertoi Talousaamussa torstaina 11.6., että ensimmäinen myymälä on määrä avata viimeistään ensi vuoden kolmannelle neljännekselle mennessä.

Käytännön valmistelut Ruotsin valloittamiseen ovat jo pitkällä: kauppapaikkaneuvotteluja käydään ja Ruotsin maajohto on aloittanut työnsä.

Suurin strateginen valinta liittyy kuitenkin brändiin. Saarela myöntää suoraan, ettei päätöstä ole vielä tehty.

”Puuilo on outo nimi Suomessa ja voisi olla outo nimi myös Ruotsissa”, toimitusjohtaja Saarela pohtii.

Yhtiö asemoi itsensä halpakaupaksi rautakaupan ja tavaratalon välimaastossa. Saarela korostaa, että markkina ei kasva, vaan markkinaosuuksia otetaan kilpailijoilta. Siksi myös Ruotsissa ratkaisevaa on, kuinka hyvin Puuilo onnistuu tarjoamaan asiakkaille ”jotakin uutta”.

Ruotsiin lähtö on yhtiölle merkittävä seuraava askel, mutta samalla riski. Suomalaisten vähittäiskauppaketjujen kansainvälistyminen länsinaapuriin ei ole aina ollut helppoa.

Lisäksi Talousaamussa puhuttiin torstaina pörssin uusista listautujista ja jalkapallon MM-kisojen törkyhinnoista. Katso koko lähetys alta:

Pohjoisella pallonpuoliskolla on jo vuodesta 2019 havaittu satelliittipaikannusjärjestelmään (gnss) kohdistuvia voimakkaita häiriöitä.

Nyt Texasin ja Stanfordin yliopistojen tutkijat Zachary Clements, Argyris Kriezis ja Todd Humphreys kertovat tutkimusartikkelissaan jäljittäneensä häirinnän lähteeksi Venäjän armeijan satelliittiryhmän.

Tutkijoiden mukaan satelliitit ovat vastuussa kymmenistä voimakkaista häiriöpiikeistä Euroopassa, Grönlannissa ja Kanadassa vuosina 2019–2025.

Tutkijoita huolettaa erityisesti se, että lyhyet mutta voimakkaat häiriöt ovat kohdistuneet enimmäkseen GPS L1 -kaistaan, joka on kansainvälisesti tärkein laiva- ja ilmaliikenteen kaista. Häiriöitä havaittiin myös kiinalaisen Beidou-järjestelmän signaaleissa.

Arxiv-palvelussa 2. kesäkuuta julkaistua artikkelia ei ole vielä vertaisarvioitu. Tutkimuksesta uutisoi esimerkiksi The New York Times.

Katse avaruuteen

Tutkimuksessa kerättiin dataa 165 asemalta vuosina 2019–2026. Tällä aikavälillä ainakin 75 päivänä havaittiin häiriöitä, jotka pudottivat GPS-signaalin voimakkuutta enemmän kuin 5 desibeliä. Suurimmillaan häiriö aiheutti jopa 10 desibelin pudotuksen.

Epäilyt satelliitista nousivat esiin, koska häiriö kohdistui useammalle mantereelle. Tutkijat sulkivat pois luonnonilmiöt, kuten auringonpurkaukset, koska häiriö oli rajattu tietylle taajuudelle.

Häiriöt tapahtuivat tutkimuksen mukaan pääasiassa arkipäivinä, toimistotyöaikaan ja keskellä viikkoa, mikä viittaa ihmisen toimintaan.

Vihje satelliitin suunnasta saatiin helmikuussa, kun tutkimusasemat sekä Norjassa että Alankomaissa saivat tallennettua raakadataa samasta tapauksesta. Tutkijat lähtivät paikantamaan häiriön kohteen vertailemalla signaalien saapumisaikaeroja mittausasemien välillä.

Lopulta tutkijat totesivat ”suurella varmuudella” häiriön lähteen olevan venäläinen Cosmos 2546 -satelliitti, joka kuuluu Venäjän EKS Kupol -varhaisvaroitusjärjestelmään. Satelliittien tarkoitus on havaita ballististen ohjusten laukaisu.

Cosmos 2546 laukaistiin vasta vuonna 2020, eli se ei voi olla syyllinen vuoden 2019 häiriöihin. Tutkijat toteavatkin, että koko EKS Kupol -satelliittijärjestelmä on todennäköisesti vastuussa kaikista häiriöistä.

Tahallista vai vahinko?

Venäjä käyttää GPS-häirintää maan päällä esimerkiksi Ukrainan droonien harhauttamiseen. Avaruudessa sijaitsevat häirintälaitteet ovat paljon suurempi uhka, sillä ne mahdollistavat häirinnän kohdistamisen useammalle mantereelle.

Jos Venäjän satelliiteilla tapahtuva häirintä on tahallista, se ennakoi häirinnän eskaloitumista, tutkijat arvioivat.

– En voi enää varmuudella sanoa, että tämä olisi vahinko, sanoo tutkijaryhmän jäsen Todd Humphreys Youtube-kanava Veritasiumin haastattelussa.

Tähän mennessä häiriöt ovat olleet hyvin lyhyitä ja huomaamattomia. Niiden voimakkuus antaa kuitenkin varoituksen siitä, että Venäjällä voi olla tarpeen tullen mahdollisuus aiheuttaa laajamittaista vahinkoa.

Humphreys arvioikin Veritasiumille, että Venäjä on saattanut haluta testata kykyjään häiritä Euroopan yhteyksiä.

The New York Timesin haastattelema asiantuntija on epäileväinen.

– Uskon vakaasti, ettei kukaan lähtisi leikkimään varhaisvaroitussatelliiteilla antamalla niille jonkin toissijaisen tehtävän, sanoo Venäjän armeijaa ja ydinarsenaalia tunteva Pavel Podvig.

Tutkija Richard Bowden, jonka tutkimusryhmä on myös havainnut signaalin tulevan Venäjän satelliiteista, antaa Veritasiumille toisen teorian.

Bowdenin mukaan Venäjän satelliittien lähettämät signaalit saattavat olla lyhyitä ja salaisia tietoliikenneviestejä.

– Signaalit ovat epäilemättä tarkoituksellisia, ja ne on sijoitettu gnss-signaalien päälle tai niiden tuntumaan. Niillä on potentiaalia häiritä gnss-palveluiden asianmukaista käyttöä, vaikka tietääkseni ei ole näyttöä siitä, että ne olisivat tosiasiassa tehneet niin, Bowden kirjoittaa Linkedinissä.

– Emme kuitenkaan voi olla varmoja, että ne ovat tarkoituksellisesti vihamielisiä tai että ne on tarkoitettu elektronisen sodankäynnin aseeksi.

IS: Myös Suomessa

Yksi tutkimuksessa käytetyistä satelliittipaikannusasemista on suomalainen Metsähovin METG-asema. Ilta-Sanomien mukaan liikenne- ja viestintävirasto Traficomin osastopäällikkö Suvi Juurakko-Lehikoinen pitää tutkijoiden teknistä analyysiä GPS-häiriöistä uskottavana.

Traficom on havainnut samanlaisia häiriöitä myös Suomessa. Tutkimuksessa kuvattu signaali ei kuitenkaan ole perinteinen häirintäsignaali, eikä se täysin vastaa GPS L1 -taajuutta.

– Tämä viittaa siihen, ettei kyse välttämättä ole perinteisestä laaja-alaisesta gnss-häirinnästä, vaikka sitä mahdollisuutta ei voida sulkea pois. Pelkkien teknisen monitoroinnin havaintojen perusteella emme siis pysty tekemään johtopäätöksiä toimijan tavoitteista, Juurakko-Lehikoinen viestittää IS:lle.

Traficom ei pysty Suomessa havaittujen häiriöiden pohjalta arvioimaan IS:lle, mistä ja miten häiriöt tulevat ja ovatko ne tahallisia. Juurakko-Lehikoisen mukaan ei voida kuitenkaan varmuudella arvioida, onko tarkoituksena GPS:n häirintä.

Akava korottaa roimasti ennustettaan Suomen talouskasvusta tälle vuodelle.

Tuoreen Akava Works -ennusteen mukaan Suomen talous kohenee tänä vuonna 1,2 prosenttia, kun aiempi ennuste oli 0,5 prosenttia. Suomen talous oli kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä paljon odotettua vahvemmassa vedossa, Akava arvioi.

Ensi vuoden ennustettaan Akava viilaa samalla alaspäin ja odottaa Suomen talouden kasvavan silloin 1,3 prosenttia, kun aiemmin se odotti 1,5 prosentin kasvua vuodelle 2027.

”Tällainen melko vaatimaton kasvu on ripeintä vuoden 2021 jälkeen”, kertoo Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen tiedotteessa.

Akavan mukaan Suomen talouden piristymistä tukevat sekä ulkomaankauppa että kotimainen kysyntä.

”Maailmankauppa ponkaisi vahvaan nousuun helmi–maaliskuussa. Euroopan teollisuuden ostopäällikköindeksit kohosivat maalis–toukokuussa korkeimmilleen useaan vuoteen uhmaten levotonta Lähi-idän tilannetta. Tämä on erinomainen uutinen, koska EU-alueen teollisuus on Suomen viennille tärkeä asiakaskunta ja sen kasvuodotusten voimistuminen kertoo vahvistuvasta vientikysynnästä”, Sorjonen sanoo.

Akava ennustaa rakentamisen kasvavan lukuun ottamatta asuinrakentamista, jossa lama jatkuu toistaiseksi. Asuinrakennusinvestointien määrä on Akavan mukaan ollut parina viime vuonna noin 30 prosenttia tavanomaista pienempi ja alkuvuosi sitäkin vaisumpi.

Kuluttajat piristymässä vähitellen

Yksityiseen kulutukseen Akava povaa kasvua vähitellen.

”Karu totuus on, että yksityisen kulutuksen määrä on supistunut yhtäjaksoisesti jo kolmen kalenterivuoden ajan. Kuluttajien luottamus on pysynyt heikkona jo yli neljä vuotta. Kotitaloudet säästävät tavanomaista enemmän ja harkitsevat kuluttamista tarkasti. Jyrkästi kasvanut työttömyys jättää monille perheille niukasti valinnanvaraa”, Sorjonen sanoo.

Akava ennustaa, että yksityinen kulutus kasvaa keskimäärin vain yhden prosentin tahdissa tänä ja ensi vuonna.

”Ensimmäisen neljänneksen vahvaa nousupyrähdystä seuraa luultavasti pieni takapakki, mutta sen jälkeen kulutus kasvaa verraten tasaisesti.”

Työllisyyteen parannusta vasta syksyllä

Työllisyyden suhteen Akavan näkymät ovat vielä vaisut: Suomen työmarkkinat ovat sen mukaan heikentyneet huomattavasti odotettua enemmän. Työllisten määrä on vähentynyt noin kolmen vuoden ajan, ja työttömien määrä on kasvanut jyrkästi.

Huhtikuussa työttömyysaste kohosi jo 10,6 prosenttiin.

”Työllisyyden heikkeneminen on edellisten 12 kuukauden aikana hidastunut selvästi, ja työttömyyden nousussa näkyy orastavia taittumisen merkkejä. Ennusteemme mukaan tilanne pysyy tällaisena pitkälle syksyyn 2026. Vasta sen jälkeen työllisyys alkaa vähitellen kohentua ja työttömyys vähentyä”, Sorjonen sanoo.

Akava arvioi, että työttömyysaste on tänä vuonna keskimäärin 10,4 prosenttia ja ensi vuonna 9,8 prosenttia.

Jos Euroopan neuvotteluyhteys Venäjään avautuu, tulee neuvottelupöytään mennä yhteisrintamassa ja kovan viestin kanssa. Tätä mieltä olivat turvallisuuden, talouden ja ulkopolitiikan asiantuntijat perjantaina 12.6. Kultaranta-keskusteluiden toisena päivänä.

”Venäjä – miten tästä eteenpäin” -nimeä kantaneessa paneelikeskustelussa kenraalimajuri (evp.) Harri Ohra-aho, Suomen Pankin Venäjä-asiantuntija, vanhempi neuvonantaja Laura Solanko ja Ulkopoliittisen instituutin johtaja Hiski Haukkala avasivat näkemyksiään eurooppalaiskeskustelusta, jossa on väläytelty neuvotteluyhteyden mahdollisuutta Venäjän suuntaan.

Asiantuntijoiden mukaan on selvää, mistä asetelmasta Venäjä mahdollisiin keskusteluihin lähtisi: presidentti Vladimir Putin haluaa edelleen Donbassin alueen haltuunsa – Ukrainan viimeaikaisesta menestyksestä huolimatta.

”Jos kuvitellaan, että Donbassin alue on tarkoitus saada mukaan mahdollisiin tulitaukokeskusteluihin, niin Venäjän sotilasvoimin se veisi 3–5 vuotta. Venäjä on menettänyt Ukrainalle etuaan etenkin keskipitkän matkan droonisodassa, toisaalta kummallakin osapuolella on ongelmia ilmapuolustuksen ja henkilöstön saatavuuden kanssa. Venäjällä tulee pohdittavaksi kysymys siitä, onko mielistelyn sijaan siirryttävä pakkoliikekannallepanoon. Se tarkoittaisi dramaattisia asioita Venäjällä”, Ohra-aho muistuttaa.

”Venäjän tahtotilahan on selvä, mutta Venäjän kyky saavuttaa se ei kovin hyvältä näytä. Sen sijaan on selvää, että Venäjä uskoo pärjäävänsä tässä peilisalissa paremmin kuin läntinen koalitio tällä hetkellä”, Solanko puolestaan arvioi ja viittaa Haukkalan aiemmin keskustelussa kertomaan vertauskuvaan.

Haukkalan mukaan Eurooppa on eräänlaisessa ”peilisalissa”, kun se arvailee, mitä Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin päässä liikkuu. Hänen mukaansa peilisali syntyi sen jälkeen, kun Trump avasi ilman Euroopan liittolaisten konsultointia keskusteluyhteyden Putinin kanssa viime vuoden helmikuussa.

”Tavallaan siitä lähtien olemme olleet eräänlaisessa peilisalissa Trumpin Yhdysvaltojen kanssa. Olemme nähneet erilaisia heijastumia ja olemme lukeneet niihin omia toiveita ja pelkoja niin, että olemme koettaneet päästä perille oikeasta peilikuvasta. Voi olla, ettei Washingtonissakaan tiedetä, mikä peilikuvista on oikea”, Haukkala toteaa.

Yhteinen viesti neuvottelupöytään

Solangon mukaan tässä tilanteessa on erityisen tärkeää muodostaa yhteinen näkemys siitä, millaisen lopputuloksen Eurooppa haluaa sodalle ja mihin se on tuon lopputuloksen mahdollistamiseksi valmis panostamaan.

”Kyse on siitä, onko meillä joku viesti, minkä haluamme viedä [venäläisille]. Tietysti sitä henkilökohtaisesti toivoo, että ensinnäkin viestittäisiin, että nyt olisi syytä astua Ukrainan kanssa neuvottelupöytään ja toisaalta kertoa, että yhtään parempaa diiliä ei ole luvassa kuin mitä se nyt on: Ukrainan tukeminen jatkuu ja meillä on valmius kiristää pakotteita, jos te päätätte jatkaa sotaa.”

Solanko muistuttaa, että vaikka Venäjän talous yskii, sodan jatkaminen autoritaarisessa yhteiskunnassa on yksin poliittinen päätös.

”Venäjä on markkinahintaisella bkt:lla mitaten noin Italian kokoinen kansantalous. Jos päätetään, että sota on ensisijainen prioriteetti, niin kyllä sitä voidaan rahoittaa, kun ei puhuta demokratiasta, vaan sellaisesta poliittisesta järjestelmästä, jossa kansalaisten mielipiteellä on hyvin vähän väliä.”

”Se tarkoittaa sitä, että talous ja yhteiskunta liukuvat koko ajan kohti sotataloutta ja yhteiskuntaa, jota joudutaan pikkuhiljaa mobilisoimaan enemmän ja enemmän ja siirtämään resursseja siviilipuolelta kohti sotilaspuolta”, Solanko povaa.

Ohra-ahon mukaan on vaikea nähdä, että edes vallan vaihtuminen johtaisi tilanteeseen, jossa vallanhaluinen ajattelutapa Venäjällä kuolisi ja välit länteen lievenisivät.

”Suunta on valitettavasti kohti ääripäätä. Oppositio muhii Kremlin itsensä tekemissä mullissa, kun aiempi liberaali oppositio on pyyhitty pois ja oppositiovoimista vastaavat nyt sodan kulkuun pettyneet äärinationalistit sekä veteraanit perheineen”, Ohra-aho muistuttaa.

Mitä Suomen pitäisi tehdä?

Venäjän ja lännen välejä puivan osuuden jälkeen paneelikeskustelun moderoija, toimittaja Olli Seuri kysyi seuraavaksi, mitä Suomen pitäisi tässä tilanteessa tehdä.

Ohra-ahon mukaan Suomi tekee jo nyt oikeita asioita turvallisuutensa takaamisessa.

”Pohdimme Venäjän logiikkaa kaikella tavalla ja pidämme yllä maksimaalisen hyvää tilannekuvaa niin sotilaallisesti kuin muutenkin yhdessä liittolaistemme kanssa. Pidetään jatkossakin kiinni ennustettavasta ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, niin se on vahva pohja jatkaa valitsemallamme tiellä.”

Solanko muistuttaa, että Suomen maakuvasta huolehtiminen on niin turvallisuuspoliittisesti kuin taloudellisestikin tärkeää jatkossa.

”Se, että Suomi tunnetaan maailmalla positiivisista asioista, voi olla minkä tahansa mahdollisen kriisin tai tiukan paikan kohdalla todella arvokas voimavara. Siihen, että suomalaiset yritykset oikeasti palaisivat [sodan loputtua] Venäjälle tai lähtisivät sinne tekemään investointeja, siihen tarvittaneen uusi sukupolvi yritysjohtajia. Toisaalta ei tämän varaan Suomen taloutta kannattaisi laskeakaan, sillä meillä on suurin piirtein koko muu maailma auki. Käytetään tätä mahdollisuutta.”

Haukkala puolestaan kehottaa Suomea pitämään edelleen kiinni vakiintuneista turvallisuuden ja ulkopolitiikan rakenteista siitäkin huolimatta, että mielikuvat esimerkiksi Naton yhteisestä puolustuksesta ovat koetuksella.

”Suomi ei kykene kontrolloimaan suhteellisen pienenä toimijana toimintaympäristöään kauhean merkittävällä tavalla, mutta se voi aina kontrolloida omaa toimintaansa. Suomen intressi on aina tukea yhteisiä instituutioita, toimia vilpittömin mielin, hakea ratkaisuja, luoda hyvää yhteishenkeä ja tuoda ihmisiä ja asioita tällä tavalla yhteen.”