TEKin mentorointiohjelmasta selkeyttä urapolulle – seuraava haku elokuussa

Jos Clotilde Dupontin pitäisi valita yksi adjektiivi kuvaamaan mentorointimatkaansa, se olisi oivaltava. Dupont osallistui aktorina TEKin mentorointiohjelmaan kaudella 2025–2026. Ohjelmassa työelämässä pidempään ollut eli mentori antaa ammatillista tukea ja vinkkejä toiselle henkilölle eli aktorille.

– Sain uusia näkökulmia ja oivalsin paremmin, millaista osaamista minulla on ja mikä siitä on siirrettävissä nykyisiin työtehtäviini. Ei ehkä ekana tulisi mieleen, että opettajana voi toimia IT-kehityksessä, hän sanoo.

Dupont työskentelee Helsingin seudun kauppakamarissa IT-kehitysasiantuntijana. Hän on koulutukseltaan alun perin kieltenopettaja, mutta päätyi IT-alalle työskenneltyään digitaalisen kieltenoppimisen sovelluksen parissa.

– Työtehtäväni alkoivat muistuttaa DI-taustaisen ihmisen töitä. Olin tekoälyprojektissa pedagogisena asiantuntijana, sitten projektipäällikkönä ja lopuksi moniammatillisen tiimin tuotepäällikkönä. Kipinä syttyi kouluttautua lisää.

Dupont pääsi opiskelemaan tietojohtamista Tampereen yliopistoon. Jonkin aikaa hän opiskeli töiden ohella, mutta työnteko piti jättää vähemmälle, jotta opiskelut edistyisivät. Hän valmistui diplomi-insinööriksi viime vuonna.

Nyt Dupontin työ painottuu kauppakamarin oppimispalvelu KoulutusOnlinen kehittämiseen data- ja asiakaslähtöisesti.

Hän haki TEKin mentorointiohjelmaan aktoriksi, koska hänellä oli halu kehittää itseään, tutustua kokeneempaan ammattilaiseen ja saada sparrailuapua.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)

Dupont sai mentorikseen Taina Arjanmaan.

Arjanmaa on opiskellut Tampereen yliopistossa tietojenkäsittelytiedettä ja valmistunut vuorovaikutteisen teknologian maisteriohjelmasta. Pitkänä sivuaineena hän luki psykologiaa ja suoritti myös aineenopettajan pedagogiset opinnot eli hänellä on aineenopettajan pätevyys.

Hän työskentelee ohjelmisto- ja palveluyritys Vincitillä strategisena muotoilijana. Puolet työajastaan hän johtaa 30 hengen SAP-konsulttitiimiä ja toisen puoliskon hän työskentelee muotoilijana ja muutoskonsulttina asiakastoimeksiannoissa.

– Miksi olimme Clotilden kanssa niin hyvä match? Oman suunnan löytäminen on joskus hankalaa, jos on tosi hyvä monessa asiassa. Nyt kehun itseäni epäsuomalaiseen tapaan, mutta näin on meillä molemmilla, Arjanmaa aloittaa.

Hän on opiskellut IT-alan ulkopuolelta ravitsemustiedettä ja hänellä on toiminimi personal trainerina.

– Työelämä on viimeiset parikymmentä vuotta suosinut niitä, joilla on selkeä suunta. Jos ihminen voi olla montaa asiaa, niin markkina vastaa eri tavalla. Paikka kyllä löytyy, mutta sitä pitää hakea eri tavalla, hän pohtii.

Arjanmaa kokee, että joskus on hankala miettiä mitä pitäisi tehdä, jos on paljon sellaista, mitä voisi tehdä.

Hänkin olisi kuvaillut mentorointimatkaansa sanalla oivaltava, jos Clotilde ei olisi ehtinyt valita sanaa ensin. Arjanmaa kokee mentoroinnin myötä näkevänsä oman osaamisensa uudessa valossa. Adjektiivikseen hän valitsee sanan maadoittava.

– Mitä tästä tulee, mihin sitä on lähtenyt, oliko järkeä, apua! Mikä minä olen kenellekään mitään sanomaan, Arjanmaa kuvailee tuntemuksiaan mentorointiohjelman alussa.

Mutta hengitys tasaantui ja hommat hoituivat.

– Osasinhan mä tän! Suurin osa ihmisistä, minä mukaan lukien, tietää asioita enemmän, kun itselleen myöntää, hän sanoo.

– Ihminen katsoo omaa osaamistaan usein jotenkin kapeasti ja ajattelee, että enhän minä mistään mitään tiedä. Eikä siihen ajatukseen pidä jäädä. Yhdessä keskustellen oivalletaan monipuolisemmin myös näkökulmia, ja osaamista on helpompi tarkastella paljon laajemmin.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)

Puhuminen selkeyttää ajatuksia

Haastavinta mentorointiohjelmassa oli Dupontin mielestä tavoitteiden asettaminen. Hänestä tuntui epämääräiseltä, mitä hän oli edes ohjelmasta hakemassa.

Arjanmaa puolestaan ymmärsi, mitä Dupont tarvitsee, ennen kuin tämä osasi sitä edes itse sanoittaa.

– Auttaa, kun asioista puhuu. Jo siitä saa selkeyttä omiin ajatuksiinsa, Dupont sanoo.

Hän asetti tavoitteekseen oman suunnan löytämisen ja omien vahvuuksien sanoittamisen. Hän kokee päässeensä tavoitteisiin hyvin. Hänen asiantuntijuutensa vahvistui ja hän oppi tunnistamaan vahvuuksiaan ja mielenkiinnon kohteitaan. 

– Tässä aukesi se, että IT-alalla on paljon teknisesti vahvoja ihmisiä, mutta minun vahvuuteni on pedagoginen osaaminen: pystyn selittämään monimutkaisia asioita ymmärrettävällä tavalla. Saan ihmiset oppimaan yhdessä. Sille on varmasti kysyntää, ja olen jo työpaikallani päässyt kouluttamaan sisäisesti ja asiakkaiden suuntaan, Dupont iloitsee.

Arjanmaa kokee, että keskustelut Dupontin kanssa olivat antoisia ja ne auttoivat häntä näkemään oman uransa selkeämmässä valossa. Oman uran rakenne ja osaamisalueet tarkentuivat, kun hän avasi niitä Dupontille.

– Lähtekää mukaan vain, kyllä se siitä! Mentoroinnin ei tarvitse viedä hirveästi aikaa, hän kannustaa.

– Aktorina ei tarvitse olla heti kauhean selkeitä tavoitteita ja mentorina ei tarvitse olla yli-ihminen, Dupont lisää.

Hän iloitsee, että heillä on Arjanmaan kanssa avoimet välit. He olivat puolin ja toisin joustavia mentorointiohjelman aikana, muustakin sai puhua kuin ennalta sovituista aiheista.

– Taina aloitti, että mikä tuntuu merkityksellisimmältä tänään. Puhuimme joskus myös aiheen vierestä. Sekin on hyödyllistä.

Arjanmaalla oli kodissaan ohjelman aikana massiivinen vesivahinko, minkä takia mielen päällä oli muitakin asioita kuin mentorointi. Fokusointi tapaamisiin kuitenkin aina löytyi ja sitä auttoivat Dupontin tekemät "kotitehtävät", joita hän lähetti Arjanmaalle luettavaksi ennen yhteisiä tapaamisia.

TEKin mentorointiohjelman osallistujien käytössä oli kattava virtuaalinen työtila, jossa on tietoa ja vinkkejä mentoroinnin tueksi, muun muassa erilaisia harjoituksia.

– Myös joustavuus auttoi, arjen ja elämän ymmärtäminen.