Uutiset ja blogit

Ukrainan asevoimat on alkanut antaa puolivirallista koulutusta droonipiloteilleen Grand Theft Auto 5 -tietokonepelin avulla, uutisoi Business Insider. GTA 5 on kuuluisan GTA-pelisarjan toistaiseksi uusin versio, joskin ensi syksynä siitä on ilmestymässä 13 vuoden tauon jälkeen osa 6.

Asia käy ilmi Ukrainan puolustusministeriön julkaisemasta sosiaalisen median videosta, jossa kuva-alan ulkopuolelle jäävä ohjaaja kontrolloi GTA 5:n maailmaan mallinnettua rynnäkködroonia eli fpv-droonia todellisella nelikopterien ohjauslaitteella.

Videolla näkyy kaksi katkelmaa, miten pilotti rysäyttää pommidrooninsa päin tiellä liikkuvaa ajoneuvoa – ensin kuorma-auton ja sitten avolava-auton perään.

Tietokonepelien ja -simulaattorien käyttäminen droonikoulutuksessa ei ole itsessään mitään uutta. Päinvastoin tällä tavoin on toimittu Ukrainassa usein ja jo pitkään. Nimenomaisesti GTA-pelien valjastaminen sotataitojen koulutuksessa vaikuttaisi kuitenkin olevan uusi aluevaltaus.

Ukrainan asevoimien droonikouluissa on BI:n mukaan havaittu, että parhailla drooniohjaajilla on tyypillisesti taustallaan runsasta kokemusta tietokonepeleistä. Pelkät pelitaidot eivät kuitenkaan riitä. Vaikka laitteiden käytännöllinen huolto jäisikin toisten sotilashenkilöiden vastuulle, täytyy pilottien itsensä ymmärtää lentämänsä aluksen tekniset ja fysikaaliset kyvyt ja rajoitteet paremmin kuin mihin pelit pystyvät.

Grand Theft Auto -sarjan pelejä voidaan luonnehtia yhtäältä seikkailu- ja toimintapeleiksi, toisaalta keskeisen teemansa kautta myös rikospeleiksi. Kuten monet tietävät, tämä ei tarkoita rikosten ratkaisemiseen keskittyvää peliä vaan päinvastoin. GTA-pelien juoni rakentuu merkittävältä osin rikosten tekemisen ja rikollisen elämäntavan ympärille.

Yhdysvalloissa Kalifornian keskiosiin on iskenyt erikoinen talouteen ja maanviljelyyn liittyvä vastoinkäyminen. Paikallisten persikanviljelijöiden täytyy tuhota noin 420 000 persikkapuuta, kun heidän satonsa ostaja Del Monte Foods meni konkurssiin ja sulki pysyvästi Kalifornian säilyketehtaansa huhtikuussa.

Asiasta on uutisoitu englanninkielisissä medioissa laajasti, esimerkiksi USA Todayllä. Uutisissa kirjoitetaan puiden irti repimisestä juuriaan myöten (”pull”).

Tuhottavien hedelmätarhojen kokonaispinta-ala on noin 12 neliökilometriä. Se on paikallisessa mitassa melko paljon, mutta maailman mitassa onneksi vähän.

Hedelmätarhat joudutaan hävittämään kahden tekijän yhteisvaikutuksesta. Perussyy on hyvin yksinkertainen. Kun ostaja on kadonnut, täytyy tarhurien saada maapinta-alansa nopeasti muuhun hyötykäyttöön elannon turvaamiseksi.

Miksi persikoita ei voitaisi kuitenkin myydä jollekin toiselle yhtiölle?

Ylitarjonta muuttuneessa markkinatilanteessa selittää tästä suoraan osansa. Perusteluketjuun liittyy kuitenkin myös ylimääräinen yksityiskohta, USA Today täsmentää – nimittäin erilaiset persikkalajikkeet.

Säilykkeiden ja muiden prosessoitujen ruokien valmistajana tunnettu Del Monte osti Kalifornian viljelijöiltä persikoita, joiden kivi takertuu helposti kiinni (engl. ”clingstone peach”). Tällaiset persikkalajikkeet ovat tyypillisesti mehukkaita, joten ne sopivat hyvin raaka-aineeksi elintarviketeollisuuden prosesseihin.

Käsin syötynä takertuvakiviset persikat ovat tunnetusti hieman hankalia, eikä niille löydy tuoremarkkinoita määräänsä enempää.

Suuret määrät arvokkaita hedelmäpuita tuhotaan siten syistä, jotka näyttäisivät johtuvan lähinnä tarhurien kohtaamasta epämiellyttävästä pakkoraosta. Kyse ei ole yritysjuridiikkaan liittyvistä määräyksistä – esimerkiksi geenimuunneltuihin tuotantokasveihin liittyvistä patenttioikeuksista (*) – jotka saattavat johtaa epäintuitiivisiin seurauksiin.

Yhdysvaltain maatalousministeriö auttaa viljelijöitä 9 miljoonalla dollarilla. Viljelijöiden tappioiksi on arvioitu 30 miljoonaa.

Vuonna 1886 eli 140 vuotta sitten perustettu Del Monte kaatui konkurssiin kesällä 2025. Yhtiön liikevaihto tilikaudella 2023–2024 oli 2,4 miljardia dollaria eli noin 2,1 miljardia euroa.

(*) Yritysjuridiikan kiemuroita

Patentoituja geenimuunneltuja siemeniä kylvävät viljelijät Yhdysvalloissa joutuvat noudattamaan myyjän sanelemia rajoituksia siitä, mitä siemenillä saa tehdä. Ehdottoman kiellettyä on siemenviljan säästäminen sadosta, vaikka perinteisesti maataloudessa on aina toimittu näin. Määräys sementoitiin Yhdysvaltain lainsäädäntöön vuonna 2013 korkeimman oikeuden päätöksellä.

Koska geenimuunnellut lajikkeet tuottavat satoa paremmin, eikä Yhdysvalloissa ole kielletty geenimuunneltua viljaa kuten EU:ssa, tämä rajoitus koskee amerikkalaista maataloutta käytännössä varsin laajasti.

Kuten edellä kirjoitettiin, Del Monten tapaus ei kuitenkaan liity tällaisiin lainsäädännön kiemuroihin.

Välimerellä mystisesti uponneesta venäläisestä Ursa Major -rahtialuksesta tihkuu uutta tietoa.

CNN:n tuoreen tutkimuksen mukaan vuoden 2024 joulukuussa uponnut alus olisi kuljettanut kahta sukellusveneen ydinreaktoria kohti Pohjois-Koreaa.

Yhdysvaltalaismedia ehdottaa tutkimuksensa perusteella, että länsimaat saattoivat upottaa aluksen estääkseen Venäjää toimittamasta ydinteknologiaa liittolaiselleen.

Ursa Major kytkeytyy Oboronlogistika-yritykseen, jolla puolestaan on tiiviit yhteydet Venäjän puolustusministeriöön. Yritys kuljettaa muun muassa Venäjän puolustusministeriön rahtia.

Näin laivaturma eteni

Kohtalokkaalla matkallaan Ursa Majoria saattoi kaksi venäläistä sotilasalusta, kertoo CNN.

Espanjan ja Algerian välisellä merialueella alus poikkesi reitiltään jyrkästi ja lähetti kiireellisen hätäkutsun. CNN:n mukaan aluksen oikealla puolella, todennäköisesti konehuoneen läheisyydessä, oli tapahtunut kolme räjähdystä.

Räjähdysten seurauksena kaksi miehistön jäsentä sai surmansa ja alus kallistui. 14 eloonjäänyttä miehistön jäsentä evakuoitiin pelastusveneellä Espanjaan.

Asiantunteva lähde kertoo CNN:lle, että espanjalaisviranomaisten tutkimuksen perusteella aluksen runko saatettiin läpäistä harvinaisella Barracuda-superkavitaatiotorpedolla.

CNN:n mukaan kyseisiä torpedoja uskotaan olevan vain Yhdysvalloilla, muutamilla Nato-liittolaisilla, Venäjällä ja Iranilla.

Hieman myöhemmin yksi Ursa Majoria saattaneista venäläisistä sota-aluksista käski lähistöllä seilanneita aluksia pitämään etäisyyttä ja vaati palauttamaan miehistön jäsenet välittömästi venäläisten haltuun.

Noin tunti ennen kuin Ursa Major vajosi lopullisesti mereen sama venäläisalus ampui tapahtumapaikalla sarjan hätäraketteja, joita seurasi neljä räjähdystä.

Espanjan kansalliselta maantieteen laitokselta kerrotaan CNN:lle, että samaan aikaan alueella rekisteröitiin ”neljä samankaltaista seismistä signaalia”, joiden rakenne muistutti ”vedenalaisia miinoja tai maanpäällisiä louhoksen räjäytyksiä”.

Venäläiskapteenin paljastus

Espanjan hallituksen lausunnon mukaan Ursa Majorin venäläiskapteeni oli myöntänyt espanjalaistutkijoille, että alus kuljetti ”osia kahteen ydinreaktoriin, jollaisia käytetään sukellusveneissä”.

Kapteenin mukaan aluksen kyydissä ei ollut ydinpolttoainetta. Kapteeni oli siinä uskossa, että hänet ”ohjattaisiin Pohjois-Koreaan”, jonne ydinreaktorit oli määrä toimittaa. Aluksen miehistö on sittemmin palannut Venäjälle.

Pohjois-Korea julkaisi vuoden 2025 joulukuussa kuvia maan ensimmäisestä väitetystä ydinsukellusveneestä. Kuvissa ei kuitenkaan näytetä, onko sukellusveneen sisällä toimiva ydinreaktori.

Uppoamisen jälkeen paikalla on pyörinyt niin venäläisiä kuin yhdysvaltalaisia sotajoukkoja. Yhdysvallat on lentänyt alueen yllä ”ydinaseiden havaitsemiseen tarkoitetuilla lentokoneilla” kahdesti elokuun 2025 jälkeen.

Espanjan hallitus ei ole antanut minkäänlaisia viitteitä siitä, että maan etelärannikolle aiheutuisi vaaraa säteilystä. Alue on erityisen suosittu matkailijoiden keskuudessa.

Venäjän lennokkien ilmatilaloukkauksista kärsinyt Puola kehittää torjuntakykyään, kertoo The War Zone.

Paneelikeskustelussa puhunut Puolan ilmavoimien ykkösmies kenraalimajuri Ireneusz Nowak kertoi, että ilmavoimat on muokkaamassa PZL M28 Skytruck -potkuriturbiinikoneesta lennokintorjuntaversiota.

Kenraalin mukaan ensimmäiseen M28-prototyyppiin tullaan asentamaan tykkiaseistus. Myös muita tarkemmin määrittelemättömiä konetyyppejä aiotaan Puolassa käyttää torjuntatehtäviin.

Skytruck on puolalaisen PZL Mielecin 1990-luvun alussa kehittämä uudistettu versio neuvostoaikaisesta Antonov An-28:sta. Koneen valmistus jatkuu edelleen.

Ciriumin tuoreimpien tilastojen mukaan Puolan ilmavoimat operoi tällä hetkellä 23 M28-kuljetuskoneella.

M28 on 13,10 metriä pitkä ja sen kärkiväli on 22,06 m.

Kahdella 820 kw:n Pratt & Whitney PT6A-65B -potkuriturbiinimoottorilla varustettu M28 lentää maksimissaan 192 solmun (355 km/h) nopeudella ja 25 000 jalan (7 620 m) lakikorkeudessa. Sen maksimihyötykuorma on 2 300 kg.

Kone kykenee laskeutumaan päällystämättömille kiitoteille ja vieläpä varsin lyhyille sellaisille. Valmistajan mukaan laskeutumismatka 50 jalan maastoesteen yli on 555 metriä ja itse laskukiidon mitta vain 250 m.

Nousukiidon mitaksi ilmoitetaan 494 metriä ja nousumatkaksi 35 jalan (hieman yli 10 metriä) esteen yli 555 m – toki nämä suoritusarvot riippuvat esimerkiksi tuulen suunnasta ja koneen massasta.

Toiminta-aika sisäisellä polttoainekuormalla on kuusi tuntia, eli potentiaalisesti kyseessä on karuissa rintamaoloissa ja tilapäisiltä lentopaikoilta toimiva torjuntakone, joka voi päivystää ilmassa tuntikausia vastustajan lennokkien varalta.

Ukrainassa Antonov An-28 -kalustoa on jo aiemmin käytetty menestyksekkäästi esimerkiksi Venäjän Shahed-tyyppisten hyökkäyslennokkien torjuntaan. Siellä An-28 on varustettu kuusipiippuisella amerikkalaisella Gatling-tyypin kiertäväpiippuisella M134-konekiväärillä.

Uusimpana innovaationa ukrainalaiset ovat muuttaneet An-28:n eräänlaiseksi torjuntadronejen emoalukseksi, joka kantaa pieniä droneja siipiripustimissaan.

Lue myös:

Hizbollah-järjestö on onnistunut iskemään Israelin Iron Dome -ilmatorjuntajärjestelmän patteriin, kertoo CNN. Järjestön julkaisemalla videolla fpv-drone lentää suoraan Iron Dome -yksikköä päin.

Israelin asevoimien mukaan iskussa loukkaantui kaksi sotilasta, mutta järjestelmän toiminta ei kärsinyt. Tapaus sattui tiettävästi viime torstaina Israelin pohjoisosissa.

The Jerusalem Postin mukaan Israelin asevoimilla on ollut vaikeuksia vastata fpv-droneuhkaan. Kuituohjattavat dronet ovat niin Israelissa kuin Ukrainan sodassakin onnistuneet kiertämään torjuntaan käytettäviä häirintäteknologioita.

JP:n mukaan Israelin asevoimien entinen ilmapuolustuksen päällikkö prikaatikenraali (res) Ran Kochav varoitti maaliskuussa, että asevoimat ei kunnolla puolusta ilmatorjuntaansa eli Iron Dome-, David’s Sling- ja Arrow-pattereitaan. Kochav painottaa, että jos ilmapuolustukseen isketään, maan puolustus laajemminkin on vaarassa hajota.

Israelin asevoimat on paraikaa perustamassa omaa fpv-dronejen valmistamiseen keskittyvää tehdastaan vastauksena Libanonin eteläosista operoivien Hizbollah-toimijoiden droneuhkaan.

Rafael Advanced Defence Systemsin ja yhdysvaltalaisen Raytheonin valmistama Iron Dome on Israelin lyhyen ja keskipitkän kantaman ilmapuolustuskomponentti. Se otettiin käyttöön vuonna 2011.

Jokasään järjestelmä on varustettu Tamir-ohjuksilla, jotka kykenevät torjuntaan 4–70 kilometrin etäisyydellä. Tyypillisiä maaleja ovat raketit, tykistökranaatit, risteilyohjukset, sekä lennokit.

Israelilla on käytössään kymmenen Iron Dome -patteria, joista jokainen on varustettu kolmella tai neljällä laukaisualustalla sekä tutkajärjestelmällä. Yksittäinen patteri kykenee puolustamaan noin 150 neliökilometrin aluetta.

Patterit on strategisesti sijoitettu lähelle suuria asuinalueita, minkä lisäksi järjestelmä kykenee jättämään huomiotta asumattomille alueille matkalla olevat projektiilit.

Rafaelin pääjohtaja Yuval Steinitz kertoi maanantaina, että Hizbollah ja Gaza ovat Libanonista ja Gazasta käsin ampuneet noin 40 000 rakettia Israeliin sitten lokakuun 2023. Näistä on torjuttu 98–99 prosenttia.

Vastaavasti Iran on Steinitzin mukaan ampunut Israeliin noin 1500 ballistista ohjusta sitten vuoden 2024. Näistä ”muutama tusina” on päässyt ilmapuolustuksen läpi.

Lue myös:

Kaksi venäläistä satelliittia suorittivat erityisiä manööverejä kiertoradalla.

Kosmos-satelliitit 2581 ja 2583 lensivät vain kolmen metrin etäisyydellä toisistaan huhtikuun 28. päivänä, uutisoi Space.com.

Aiheesta kertoo yhdysvaltalainen avaruustilannetta seuraava ohjelmistoyritys Comspoc.

”Tämä ei ollut satunnainen ohitus. Kosmos 2583 suoritti useita tarkkoja liikkeitä säilyttääkseen tämän tiiviin muodostelman”, yritys kirjoittaa X-julkaisussaan.

Satelliitit laukaistiin Soyuz 2.1v -kantoraketilla yhdessä kolmannen, Kosmos 2582 -satelliitin kanssa matalalle Maan kiertoradalle helmikuussa 2025.

Operaatioon osallistuivat myös Kosmos 2582 ja Object F, joka on Kosmos 2583 -satelliittia kiertävä ”subsatelliitti”.

Kosmos 2582 seurasi kolme metriä toisistaan lentänyttä satelliittiparia alle sadan kilometrin etäisyydeltä. ”Object F” ohitti 2582-satelliitin 15 kilometrin etäisyydeltä ja 2581 -satelliitin kymmenen kilometrin etäisyydeltä.

Comspoc on seurannut näitä kolmea venäläistä satelliittia laukaisusta lähtien. He ovat havainneet satelliittien suorittavan RPO-operaatioita (rendezvous and proximity operations) kolmistaan.

”Mitä tahansa Venäjä testaakin, se on hienostunutta”, yritys kirjoittaa.

Maan kiertoradalla satelliittien nopeus on keskimäärin noin 7,8 km/s. Siihen nähden kolmen metrin etäisyydellä lentäminen on tarkkaa puuhaa.

Venäjän avaruustoiminta

Venäjän avaruusohjelma elää vaikeita aikoja ja taistelee suorastaan selviytymisestään, kirjoittaa Digital Shield. Syynä tähän on maan jo neljä vuotta kestänyt hyökkäyssota Ukrainassa.

Siitä huolimatta Venäjä on yhä yksi maailman johtavista avaruusvalloista.

Vuonna 2025 Venäjä laukaisi yhteensä 17 kantorakettia. Enemmän laukaisi vain Yhdysvallat (180), Kiina (93) ja Uusi-Seelanti (18).

Tekniikka&Talous on aiemmin uutisoinut muun muassa tapauksesta, jossa venäläinen satelliitti operoi Yhdysvaltain hallinnon tiedustelusatelliitin läheisyydessä.

Venäjän avaruusjärjestö on osallisena kansainvälisessä avaruusasemassa (ISS), joka on näillä näkymin toiminnassa ainakin vuoteen 2030 asti.

Venäjän tavoitteisiin avaruudessa lukeutuu muun muassa Kuu-ohjelma, oma avaruusasema ja suuri satelliittiverkosto.

Lue lisää Tekniikka&Taloudesta:

Pyhtääläinen rakennusliike Rakennustoimisto Insinöörilinja on hakeutunut konkurssiin.

Yhtiö on jättänyt konkurssihakemuksen Itä-Uudenmaan käräjäoikeuteen tiistaina 12. toukokuuta 2026.

Rakennustoimisto Insinöörilinjan toimitusjohtaja Jarkko Nenonen kertoo Tekniikka&Taloudelle, että konkurssihakemukseen ajautumisen taustalla olivat etenkin tilaajien pitkät 45–60 päivän maksuehdot. Ne eivät hänen mukaansa toimi näin pienessä yrityksessä.

Yhtiön omat ostolaskut erääntyvät 14 päivässä. Vain muutama toimittaja on myöntänyt yhtiölle 21 päivän maksuajan.

”Me siis rahoitamme pörssiyritysten sekä kuntien hankkeet”, Nenonen sanoo.

Ongelmalliseksi yhtiön kannalta muodostui hänen mukaansa myös kiinteistö- ja rakennusalalla tunnetun Vastuu Groupin raporttien käytäntö. Esimerkiksi työntekijän työeläkemaksu erääntyy kuukauden 30. päivänä. Jo seuraavan kuukauden 8. päivänä voi tulla viesti, että tilaajavastuuraportilla on huomautettavaa. Pelivaraa jää siis vain hieman yli viikko.

”Näihin asioihin me kaaduimme”, Nenonen kertoo.

Rakennustoimisto Insinöörilinjan viimeisin kaupparekisteriin toimitettu tilinpäätös on vuodelta 2024. Tuolloin yhtiön liikevaihto laski 34 prosenttia edellisvuodesta ja oli 5,7 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan tulos jäi 422 000 euroa tappiolle.

Nenosen mukaan yhtiön vuoden 2025 tilinpäätös on allekirjoitettu 17. maaliskuussa 2026. Siinä liikevaihto nousi 7,3 miljoonaan euroon ja tulos oli 110 000 euroa voitollinen.

”Käänsin kaikki kivet ja pidin erittäin tiukan kulukuurin, ei vain riittänyt”, hän sanoo.

Itä-Uudenmaan käräjäoikeuteen toimitetun konkurssihakemuksen mukaan arvio yhtiön omaisuuden yhteisarvosta on 1,4 miljoonaa ja velkojen yhteismäärästä 1,2 miljoonaa euroa.

Toiminta alkoi vuonna 1993

Rakennustoimisto Insinöörilinja kertoo verkkosivuillaan, että se on perustettu vuonna 1993. Yrityksen pääasialliset toimialueet ovat Kymenlaakso, Uusimaa sekä Kanta- ja Päijät-Häme. Yrityksen konttori ja tuotantotilat sijaitsevat Pyhtään Siltakylässä.

Yhtiö kertoo toteuttaneensa kaikenkokoisia kohteita pienistä korjauksista suuriin kauppakeskusten muutostöihin. Uudisrakentamisessa kohteet vaihtelivat pientaloista kerrostaloihin.

Rakennusalan vaikeudet ovat kärjistyneet kuluvana vuonna. Konkurssiin ovat aikaisemmin tänä vuonna hakeutuneet muun muassa Suomen kokeneimpana salaojaremonttien toteuttajana markkinoinut Molarum Salaojat sekä infrarakennusyhtiö Ralf Ajalin.

Lue myös Tekniikka&Taloudesta: