Uutiset ja blogit

Linux-käyttöjärjestelmäytimen perustaja ja pääkehittäjä Linus Torvalds on vitsaillut ytimen versioinnista ja mahdollisesta seuraajastaan Linux Kernel -postituslistalla julkaistussa viestissä.

Torvaldsin viestistä on uutisoinut muun muassa The Register.

Torvalds arvuutteli mahdollista seuraajaansa Linux-ytimen 7.0-version ensimmäisen julkaisukandidaatin julkaisun yhteydessä. Torvaldsin viesti koskee suurimmaksi osaksi uutta pääversionumeroa. Hän kertoo viestissään, että versionumerot eivät välttämättä merkitse juuri mitään.

”Emme ole jo pitkään aikaan julkaisseet versioita ominaisuuksien perusteella. Uusi pääversionumero ei siis tarkoita, että meillä olisi jotain uutta ja jäLinus Torvalds puhui seuraajastaan – Mutta ei aivan tosissaannnittävää ominaisuutta tai että olisimme jotenkin jättämässä vanhat käyttöliittymät taaksemme. Se on tavallinen ”vakaa kehitys” -merkki, ei muuta”, Torvalds kertoo viestissään.

Linux numeroi pääversionumeronsa yleensä 7.0-versiohaaramallilla yleisemmän 2.2.x-mallin sijasta. Pääversionumero muuttuu siis useammin kuin muissa käyttöjärjestelmissä. Versionumero nousee aina x.19-numeroon asti, minkä jälkeen pääversionumero nousee pykälän ylöspäin ja prosessi alkaa alusta. Torvalds arvioi, että pääversionumero nousee aina 3,5 vuoden välein.

Pääversionumero voi siis hypoteettisesti kasvaa huomattavan suureksi. Torvalds ei ole pohtinut sitä, mitä tapahtuu numeron noustessa liian suureksi. Hän vitsailee, että Linuxin kehitystä tulevaisuudessa johtava Torvaldsin seuraaja osaa käsitellä suuria lukuja paremmin kuin hän.

”Odotamme, että meillä on siihen mennessä vastuussa joku pätevämpi henkilö, joka ei pelkää kymppejä suurempia lukuja. Joten en aio huolehtia siitä.”

Vasemmistoliiton europarlamentaarikko Jussi Saramo (vas, The Left) jakaa kokoomuksen Aura Sallan (kok, EPP) huolen siitä, että Yhdysvaltain hallinto voi käyttää teknologiapalveluita Euroopan poliittiseen painostamiseen.

”Yhdysvallat kiristää meitä tällä jo nyt”, Saramo sanoo Iltalehdelle.

Kokoomuksen Salla varoitti eilen tiedotteessaan, että Yhdysvaltain hallinto voi halutessaan katkaista Euroopasta kokonaan maksuvälineiden ja julkisten palveluiden käytön.

Euroopan julkinen sektori pyörii pitkälti teknologiayritys Microsoftin varassa. Kortti- ja puhelinmaksujen yleistyminen taas on johtanut siihen, että Visa ja Mastercard dominoivat Euroopan markkinoita.

”– Eurooppalainen kriittinen teknologia on siis käytännössä toisen valtion poliittisten päätösten ja lainsäädännön varassa”, Salla sanoi.

Saramo ja Salla nostavat esiin, että Microsoft katkaisi Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pääsyyttäjän Karim Khanin pääsyn pilvipalveluihin presidentti Donald Trumpin käskystä kesällä 2025. Myös Khanin luottokortit jäädytettiin.

Meppien mukaan sulkupäätöksen takana oli Yhdysvaltain hallituksen Israel-politiikka.

”Se viimeistään osoitti, että Euroopan on aika herätä. Suomen ja Ruotsin julkinen sektori ovat alhaalla tunneissa, jos Microsoft vetää liinat kiinni”, Aura Salla sanoo Iltalehdelle.

Microsoftin Suomen-yhteisöpäällikkö Heidi Nystedt tyrmäsi helmikuun alussa HBL:ssä Sallan väitteet. Mitään kill switchiä (”tappokytkin”) ei ole olemassakaan, Nystedt sanoi ja kiisti, että yhtiö ottaisi käskyjä vastaan Trumpilta.

”Microsoftin on ihan turha sanoa, etteivät he voisi näin tehdä”, Aura Salla sanoo.

”Ihan sama, minkälaista PR:ää he yrittävät tehdä. Microsoft on yhdysvaltalaisen lainsäädännön alla.”

Jos Yhdysvaltain hallinto painostaa Microsoftia, ei yhtiöllä ole muuta vaihtoehtoa kuin totella, Salla sanoo.

”Yhdysvaltain hallitus voi sulkea Euroopan palvelut, koska ne ovat Microsoftista täysin riippuvaisia. Se ei ole mielipide, vaan tekninen fakta.”

Muutos

Euroopassa on jo pitkään väläytelty riippuvuuksien vähentämistä Yhdysvalloista. Tunnelma kiristyi, kun Donald Trumpin toinen presidentinkausi alkoi vuonna 2025.

”Ainakin minulle oli herättävää katsoa, miten presidentin virkaanastujaisissa minun entinen pomoni [Metan Mark Zuckerberg] ja kaikki muutkin suuret yhdysvaltalaiset teknologiajohtajat seisoivat Trumpin takana”, Salla sanoo.

”Nämä ovat yrityksiä, joiden varassa koko Euroopan teknologia pyörii.”

Europarlamentaarikot sisuuntuivat vuoden 2026 alussa, kun Trump kiihdytti jo vuosi sitten aloittamiaan uhkauksia Tanskalle kuuluvan Grönlannin valtaamisesta.

”Eurooppa ei voi elää epävarmuuden tilassa. Jos meidän pitkäaikainen kumppanimme Yhdysvallat on valmis ottamaan suvereenin valtion alueen itselleen, miksei se olisi valmis estämään pääsyä teknologiapalveluihin”, Salla kysyy.

Trump on kiristänyt maansa suhtautumista Eurooppaan. Yhdysvaltain kansallisessa turvallisuussuunnitelmassa linjataan esimerkiksi, että maa pyrkii estämään EU:n yhdentymisen.

”Yhdysvaltalaiset poliitikot hyökkäävät puheissaan meidän arvopohjaamme vastaan ja lietsovat epävarmuutta. Kun Elon Musk oli vielä käytännössä töissä Trumpilla, hän tuki Saksassa puoluetta, jolla on äärioikeistokytköksiä.”

”Eurooppa ei voi kerta kaikkiaan katsoa näitä toimia sormien läpi. Meidän on toimittava nyt.”

Pysy kovana

Aura Salla edustaa europarlamentissa keskustaoikeistolaista Euroopan kansanpuoluetta (EPP). Jussi Saramo kuuluu europarlamentin vasemmistoryhmään (Left).

Sekä vasemmistoliiton että kokoomuksen mepit sanovat, että EU:n on oltava valmis laittamaan Trumpille vastaan ja lakattava taipumasta jokaiseen hänen uhkaukseensa.

”Meidän on katsottava Trumpin bluffi ja pidettävä pää kylmänä”, vasemmistoliiton Saramo sanoo.

”Yhdysvaltain talous on täysin riippuvainen Euroopasta, vaikka he eivät sitä halua myöntää. Kyllä meillä on aika paljon välineitä vastata.”

Kokoomuksen meppiryhmästä sanotaan, että Euroopan on lakattava ”olemasta heikko” Trumpin edessä. Yhdysvaltain presidentin ei uskota kuuntelevan ”nöyristelyä”.

Kokoomusmeppien mukaan EU on itse alistunut heittopussin asemaan, vaikka unionilla olisi varaa laittaa hanttiin.

”Yhdysvaltain operaatiot Lähi-idässä sekä Kultakupoli-ohjuspuolustushanke ovat riippuvaisia Euroopasta”, kokoomuslähde sanoo.

Tullit

Kokoomuksesta kerrotaan Iltalehdelle myös, ettei EU voi luottaa maailman ja Yhdysvaltojen palaavan samalle radalle senkään jälkeen, kun Trumpin presidentinkausi päättyy. Euroopan halutaan vähentävän riippuvuuksiaan Yhdysvalloista pitkällä tähtäimellä.

”Euroopan täytyy alkaa suosia, jopa röyhkeästi, omaa eurooppalaista teknologiaa niin pitkälle kuin mahdollista”, Aura Salla sanoo.

Eurooppa on ollut liian pitkään naiivi yhdysvaltalaisia yrityksiä kohtaan, Salla sanoo.

”Jättiyritykset keräävät ilmaiseksi Euroopasta dataa, vievät sen jenkkeihin ja kehittävät sillä tuotteitaan. Samaa tekevät kiinalaiset yritykset.”

Salla vaatii Euroopalta kahta toimenpidettä.

”Datalle pitää asettaa selkeä hinta ja tullit. Mahdollisimman paljon datasta pitää jäädä eurooppalaisten haltuun.”

”Toinen asia on EU:n ulkopuolisille teknologiayrityksille asetettava digivero. Sen pitää olla niin massiivinen, että voimme tarvittaessa puskea yrityksiä ulos markkinoilta, jos ne ovat Euroopalle haitallisia.”

Digieuro

Vasemmistoliiton meppiryhmässä iloitaan nyt siitä, että kokoomus ja EPP ovat havahtuneet Euroopan riippuvuuteen yhdysvaltalaisista teknologiajäteistä.

”Yksikään vasemmistomeppi ei ole esittänyt mitään konkreettisia toimia asian eteen, eli on aika turhaa iloita millään vanhoilla lausunnoilla. Pitäisi esittää todellisia toimia, ja sitä he eivät todellakaan tee”, kokoomuksen Aura Salla kuittaa.

Europarlamentin talous- ja raha-asioiden valiokuntaan kuuluva vasemmistoliiton Jussi Saramo ei sulata Aura Sallan väitettä.

”Salla voi kerrata vasemmiston useita esityksiä digieuron ja digiveron edistämiseksi julkisista pöytäkirjoista. Digieuron ja -veron pikainen valmistelu vaatii yhteistä tahtoa ja olenkin iloinen, että olemme Sallan kanssa tässä nyt samalla sivulla”, Saramo kertoo Iltalehdelle viestitse.

Euroopan parlamentti antoi viikko sitten tiistaina hyväksyntänsä niin sanotulle digieurolle, joka toimisi digitaalisena maksuvälineenä Euroopassa. Tähän mennessä digitaalinen maksaminen on perustunut Yhdysvaltain dollariin.

”Parlamentti ei ollut aiemmin päässyt päättämään digieurosta, koska EPP-ryhmän neuvottelijat ovat vuosia jarruttaneet asiaa. Nyt saimme parlamentin vihdoin äänestämään, kun teimme Euroopan keskuspankin vuosikertomukseen kaksi esitystä digieuron puolesta”, Saramo sanoo.

”Esitin niitä itse vuosikertomuksen vasemmiston neuvottelijana ja vasemmiston digieuro-neuvottelija vastasi lopullisista muotoiluista keräten mukaan parlamentaarikkoja yli ryhmärajojen. Olemme iloisia, että enemmistö myös EPP:n ryhmästä äänesti esitysten puolesta.”

Kaksi tiistaina parlamentissa läpi mennyttä muutosesitystä digieuron puolesta tuli vasemmistoryhmästä. EPP:n ryhmä jakautui äänestyksessä, vaikka enemmistö äänesti muutosesitysten puolesta. Äänestyksessä keskuspankin vuosiraportista EPP äänesti yksimielisesti raportin puolesta, vasemmistoryhmän enemmistö raporttia vastaan.

”Digieuron lisäksi riippuvuuksien katkominen vaatii yhdysvaltalaisten digijättien verotusta. Salla ilahduttavasti kannattaa tätä, vaikka EPP ei ole asiaa tukenut esimerkiksi FISC-valiokunnassa”, Saramo kertoo Iltalehdelle viestitse.

Kokoomuksen Aura Salla pitää digieuroa tärkeänä Euroopan turvallisuuden, huoltovarmuuden ja digitaalisen itsenäisyyden kannalta. Salla kertoo aiemmin suhtautuneensa kriittisesti Euroopan keskuspankin digieuro-hankkeeseen.

”Olen pitänyt sitä vähän sosialistisena projektina. Kun valtiot, keskuspankki ja Euroopan unioni lanseeraavat oman valuutan, se saa suhteettoman kovan markkina-aseman. Lisäksi Euroopan keskuspankki on myös pankkivalvoja. Kaiken kaikkiaan vaikea yhtälö.”

”Tällä hetkellä ollaan kuitenkin tilanteessa, ettei eurooppalaista luottokorttia ole syntynyt. Olemme täysin Visan ja Mastercardin varassa. Tästä riippuvuudesta on päästävä eroon. Tässä tilanteessa en näe välttämättä huonona, että keskuspankki vetää tätä hanketta, jotta digieuro saadaan nopeammin käyttöön.”

Googlen kevyt Chrome OS -käyttöjärjestelmä on saamassa korvaajan. Hiljattain on paljastunut arvioituja vuosilukuja sille, milloin korvaaja saattaisi nähdä päivänvalon ja milloin vanha versio siirtyy ajasta iäisyyteen.

The Verge ja Ars Technica uutisoivat, kuinka Googlen pitkään jatkunut oikeusvääntö kilpailuasetelmista on paljastanut yhtiön sisäisiä arvioita sen käyttöjärjestelmien tulevaisuudennäkymistä.

Chrome OS on alkujaan Chromebook-läppäreille kehitetty, huomattavan kevyt käyttöjärjestelmä, jossa kantavana ajatuksena oli pitää toiminnot verkkopohjaisina niin, että mitään raskaita sovelluksia ei laitteelle asennettaisi, eikä laitteen näin ollen tarvitsisi olla myöskään erityisen tehokas. Chrome OS -laitteet ovat saavuttaneet suosiota etupäässä koulutus- ja yrityskäytössä.

Google on myös luvannut Chrome OS -laitteille 10 vuoden ohjelmistotuen. Tuo tuki lasketaan tosin Googlen itse määrittelemille alustoille, eikä tuen pituus siis suoraan ole yhteydessä esimerkiksi laitteen julkaisu- tai ostohetkeen. Viimeisin tällainen alustamäärittely on vuodelta 2023, mikä tarkoittaa, että 10 vuoden tukilupaus täyttyy vuonna 2033. Oikeudenkäyntiä varten toimitetuista asiakirjoista selviää, että Chrome OS:n alasajo on edessä vuonna 2034.

Vuosien varrella Google on yrittänyt tehdä Chrome OS:stä monikäyttöisemmän muun muassa rajatun sovellustuen, peliominaisuuksien ja tekoälytoimintojen muodossa. Mitään isompia läpimurtoja näiden lisäominaisuuksien kanssa ei kuitenkaan ole saavutettu.

Google onkin kehittänyt jo vuosien ajan uutta, omaa käyttöjärjestelmäänsä tietokoneille. Työnimellä ”Aluminium” työstetty uusi käyttöjärjestelmä mahdollistaa juuri sellaisia lisäominaisuuksia, jotka eivät ole Chrome OS:ään luontevasti istuneet.

Aluminium-käyttöjärjestelmää on kehitetty Androidin pohjalta. On mahdollista, ettei se ulkoisesti juurikaan muistuta älypuhelimista tuttua Androidia, mutta pinnan alla näillä kahdella käyttöjärjestelmällä on paljon yhteistä.

Myös Aluminiumin aikatauluista on mainintoja oikeudenkäyntiasiakirjoissa. Yhtiön sisällä on kaavailtu, että ensimmäisiä testiversioita toimitettaisiin luotetuille testaajille vuoden 2026 jälkipuoliskolla. Virallisempi ja laajempi julkistus on arvioiden mukaan luvassa vuonna 2028.