Uutiset ja blogit

Amerikkalaisten kymmenen käskyä on korvattu vuonna 2009 ilmestyneellä kirjalla Think like a champion. Se on Donald Trumpin julkaisu, joka sisältää viisauksia vaikuttajilta, tyyppiä Benjamin Franklin: ”Diligence is the mother of good luck”, jonka DT kääntää muotoon ”Mitä kovemmin vaatii ja valehtelee, sitä enemmän onni suosii”.

Suomen tärkein kirja on juniorien mukaan Inka Meron ja Tero Ojanperän Radikaalit ratkaisut – 7 rohkeaa tekoa Suomelle. Kannattaa lukea koko perheen voimin. Kirjan sanoma on hyvä oppi moneen: tiivistä ongelma, simuloi tulevaisuus ja hae sykäys toimintaan, luo tahto tehdä toisin, hae rohkea toteutuskelpoinen ratkaisu, päätä, kuka tekee ja mitä. Asiat ratkeavat teoilla.

Suomen nousu ja muutos on perustunut rohkeisiin uusiin ajatuksiin, jotka ovat muuttuneet teoiksi itsepäisen, ennakkoluulottoman innovaattorin ja kokeilijan aivoissa, autotallissa, työpajassa tai koneen muistissa. Siis top down innovointi käännettynä versiona. Se kaipaa kuitenkin tuekseen jenkkiläisen ”The law of familiarity” -konseptin: aseta tavoitteet, dokumentoi ne, 30 minuuttia myyntitreeniä joka aamu, sitten asiakkaisiin, tahto 80 %, kyvyt 20 %, eli myyjän ei täydy olla nero, jos on tahtoa ja ahkeruutta. Tekoäly ei korvaa luovaa myyjää.

USA:n teknologiakollegojen maailmakuvaa piirtää erinomaisesti Wired-lehden marras-joulukuun Women-numero, joka esittelee teknologiamaailman huippunaiset rapakon tuolla puolen. On harmi sanoa, että top 25 -nimistä vain Sheryl Sandberg ja Mary Barra olivat tuttuja. Yli 600 tekkihuippunaisen haastattelututkimuksen tulokset on syytä lukea ja analysoida sekä yrityksissä että alan järjestöissä. Vastaavalle analyysille olisi nyt Suomessakin paikka, kun verrokki löytyy. Kuka ottaa kopin?

Arjesta löytyi jotain positiivista. Pikaiseen talvirenkaiden vaihtoon löytyi kiva liikkuva rengashuolto. Inssi- ja teekkariopiskelijat tulevat kotiin vaihtamaan renkaat, tarkistavat paineet ja huolehtivat tarvittaessa myös varastoinnista rengashotellissa. Poikien kokemuksia vierailusta Espanjan polyteekeissä kannatti kuunnella. Siellä opiskellaan tosissaan, mutta noin 40 % putoaa vauhdista, iso osa lopullisesti.

Lupaava kokemus oli Rosk'n Rollin kaatopaikkapalvelu. Ilmoitat verkossa, mitä tuot, saat ohjeet ja kartan, mikä tavara mihinkin kohtaan, maksat ja saat koodit sisäänpääsyyn. Palvelu toimii kuin ihmisen ajatus. Yhtiö hoitaa Helsingin ympäristökuntien jätehuollon. Ei kuitenkaan ota vastaan AI-sloppia.

Kuulemma DT ja VP ovat saaneet saman vaivan, peräpukamat äänihuuliin, koska puhuvat niin paljon P:tä.

Perusinsinööri Veijo Miettinen on Tekniikka&Talouden pakinoitsija. Nimimerkin takana on useita kirjoittajia, joiden henkilöllisyys on toimituksen tiedossa. Pakinat saattavat sisältää fiktiota.

Yhdysvallat suunnittelee käynnistävänsä kolme alas ajettua ydinvoimalaa uudelleen, jotta hyperskaalaajien datakeskuksille riittäisi sähköä. Suunnitelma on ennennäkemätön, sillä tiettävästi koskaan aikaisemmin ei suljettuja ydinvoimaloita ole käynnistetty uudelleen.

Asiasta uutisoiva The Los Angeles Times kertoo, että Yhdysvaltain energiaministeriö lainoittaa jopa 4,4 miljardia dollaria Michiganissa sijaitsevan Palisades-voimalaitoksen, Pennsylvanian Three Mile Islandilla sijaitsevan Crane Clean Energy Centerin ja Iowassa sijaitsevan Duane Arnold Energy Centerin uudelleenkäynnistämiseen.

Tavoitteena on palauttaa yhteensä 2,25 gigawattia sähköä, jolla voidaan kattaa noin kahden miljoonan kodin ja yrityksen sähköntarve.

Kyseiset kolme ydinvoimalaa on suljettu jo ennen niille suunniteltua käyttöikää siitä syystä, että niiden tuottaman sähkön koettiin aikanaan olevan liian kallista.

Nyt sähkö kelpaa. Kahdella laitoksista on sopimukset suurten teknologiayritysten kanssa, jotka maksavat lisähintaa saadakseen suuria määriä hiiletöntä energiaa datakeskuksilleen. Trumpin hallinto puolestaan ajaa voimakkaasti ydinvoiman käyttöönottoa tekoälyä ja teollisuustuotantoa varten.

Hallinto myös lainaa miljardeja dollareita uudistuksiin, joilla tuotetaan lisää sähköä tällä hetkellä toiminnassa olevista ydinvoimaloista, lehti taustoittaa.

Kymmenistä tai jopa sadoista miljoonista internetreitittimistä on löydetty vakava tietoturvapuute. Puute liittyy Broadcomin valmistamien reititinpiirien vanhaan WPS-toiminnon koodiin. Ongelma koskee kaikkia valmistajia, jotka ovat käyttäneet Broadcomin valmistamia piirejä. Näitä ovat ainakin TP-Link, Cisco, Netgear, Nokia, Sagemcom ja Zyxel.

Suurinta osaa merkeistä on myyty myös Suomessa ja muualla Euroopassa. WPSplinter-nimellä tunnetun ongelman löytäneen tietoturvatutkija Quentin Kaiserin mukaan pelkästään Belgiassa on ainakin puolitoista miljoonaa uhattuna olevaa reititinlaitetta. Uhattuna olevat laitteet ovat ilmeisesti suurimmaksi osaksi eri maiden internetoperaattorien jakelemia reitittimiä, joista osa on jäänyt asiakkaiden käyttöön kauan vanhentumisensa jälkeen.

Haavoittuvuuden vuoksi hyökkääjä voi lukea reitittimen muistia kuten wifi-salasanan tai ajaa laitteessa omaa koodiaan pelkän langattoman verkon kantoalueen sisältä. Hyökkäys ei edellytä wifi-salasanan tietämistä tai WPS-parinmuodostuksen suorittamista.

Wifi-salasanan vaihtaminen ei suojaa hyökkäykseltä, sillä se alkaa ennen sisäänkirjautumista. WPS:n sulkeminen on suositeltavaa, mutta varmin keino suojautua on asettaa operaattorilta saatu reititin siltatilaan ja käyttää sen perässä omaa, säännöllisesti päivittyvää erillisreititintä.

Kaiser löysi haavoittuvuuden tekoälyn avulla alle viikossa. Prosessi olisi hänen mukaansa vienyt aiemmin mahdollisesti kuukausia.

Raportin mukaan Broadcom oli tietoinen ongelmasta jo vuonna 2018, mutta korjaus ei koskaan päätynyt kuluttajalaitteisiin saakka. Koska Broadcom kieltäytyi hakemasta haavoittuvuudelle virallista CVE-tunnistetta vanhentuneeseen koodiin vedoten, varoitus ei edennyt laitevalmistajien ja operaattoreiden päivitysjakeluun. Kaiserille yhtiö totesi, että haavoittuvuus on korjattu nykyisissä versioissa ja että vanhojen laitteiden korjauksessa tulisi ottaa yhteyttä valmistajiin.

T&T on julkaissut uutisen tästä aiemmin 21.10. Julkaisemme jutun uudelleen.

Lahdessa 30 000 euron arvoinen ja muuten ehjä Mercedes Benz on toimitettu purettavaksi yhden naarmun vuoksi, kertoo Etelä-Suomen Sanomat.

Naarmu sijaitsee täyssähköauton pohjassa ja on puolta milliä syvempi. Koska naarmu on akussa, autolla ei tee enää mitään.

”Tämä on absurdia”, autoa purkavan Autoexpertin toimitusjohtaja Pasi Kaukanen sanoo ESS:lle.

Valmistaja on määrittänyt, että akun vauriot saavat olla enintään puoli milliä syviä.

ESS:n mukaan tällaisia vaurioita saattaa syntyä ”normaaliajossa kiveniskemistä tai mökkitiellä tapahtuvasta pohjakosketuksesta”.

Purettavan Mersun remontoiminen ei onnistu, koska akkukoteloja ei ole saatavilla. Myös itse akut ovat uutena hyvin kalliita, ja käytettynä niitä ei juurikaan löydy.

Yhdysvalloissa moni miljardööri on vaihtamassa asuinpaikkaansa verouudistusten myötä. Kalifornian osavaltio pohtii tällä hetkellä vakavasti varallisuusverojen käyttöönottoa teknologiayritysten valtavien tuottojen saamiseksi kiertoon. Miljardöörit ovat uhkailleet esimerkiksi Floridaan muuttamisella, mikäli osavaltion suunnitelmat toteutetaan.

Kalifornian päättäjät ovat suunnittelemassa esimerkiksi kertaluontoista viiden prosentin varallisuusveroa yli miljardin dollarin menevistä omaisuusluokista. Osavaltio laskee tämän tuovan kassaan kymmeniä miljardeja dollareita vuosien varrella. Rahat ohjattaisiin esimerkiksi opetukseen.

Ultrarikkaat ovat lähteneet äänekkääseen vastarintaan jo ennen lainsäädännön etenemistä minkäänasteisiin käsittelyihin. Lobbausryhmä on kerännyt lyhyessä ajassa jo 340 miljoonaa dollaria verouudistusten vastaiseen vaikuttamiseen. Googlen perustaja Sergei Brin ja yhtiön entinen toimitusjohtaja Eric Schmidt ovat uhanneet karistaa Kalifornian tomut jaloistaan, mikäli uudistus ajetaan läpi. Esimerkiksi Palantirin osaomistaja Peter Thiel ja Metan perustaja Mark Zuckerberg ovat jo lähteneet kevyemmän verotuksen osavaltioihin.

Toista maata on sirujätti Nvidian perustaja-toimitusjohtaja Jensen Huang, joka kertoi televisiokanava CBS:n haastattelussa maksavansa veronsa mielellään, mitä tahansa ne ovat.

”Mitä enemmän tienaa, sitä enemmän maksaa. Minulle se on täysin ok. Olen äärimmäinen esimerkki amerikkalaisen unelman toteutumisesta”, Huang sanaili.

Huang on tällä hetkellä maailman yhdeksänneksi rikkain ihminen. Hänen omaisuutensa laskennallinen arvo on noin 180 miljardia dollaria.

”Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman Yhdysvaltojen minulle tarjoamia mahdollisuuksia. Sain hakeutua korkeatasoiseen koulutukseen, rakentaa uuden yrityksen, jahdata unelmiani ja tavata ihmisiä, jotka mahdollistivat Nvidian syntytarinan”, Huang selitti.

”Se, että minulla on varaa maksaa 8 miljardia dollaria veroja viiden vuoden aikana, on etuoikeus. En pelkää maksaa veroja. Pelkään ainoastaan köyhyyttä”, hän jatkoi.

Nvidia-tirehtööri itse asiassa kannustaa raharikkaita muuttamaan Kaliforniaan, ei pois sieltä. Hänen mukaansa verot ovat korkeat, mutta ne ovat täysin toissijaisia, sillä osavaltion osaamiskeskittymien laatu hakee vertaistaan.

Asiantuntijat ympäri maailman ovat huolestuneet sen jälkeen, kun useiden internetille keskeisten salausprotokollien tietoturvan huomattiin olevan hyvin hataralla pohjalla.

Asiasta uutisoiva Ars Technica kertoo, että asiantuntijat havaitsivat kahdeksan TLS-sertifikaatin sisältävän tietoturvaltaan niin heikkoja salausavaimia, että niiden avulla kuka tahansa voisi luoda selain- ja sovellustunnistetietoja mille tahansa verkkosivustolle internetissä.

Heikoiksi havaitut varmenteet kuuluvat Intiassa toimivalle eMudhra Limited -varmenneviranomaiselle. Tiistaina emudhra.we-have-a-problem.com-sivustolla julkaistussa epävirallisessa tiedotteessa esitettiin viesti: ”Meillä on täällä ongelma – Wayne.”

Sanat oli allekirjoitettu digitaalisesti käyttäen yhden eMudhran varmenteen yksityistä avainta. Koska avain näytti näin olevan ulkopuolisen tekijän hallussa, puolustajat ryhtyivät kiireellisiin toimiin, sillä samaa avainta voitaisiin käyttää sellaisten luvattomien varmenteiden allekirjoittamiseen, joihin miljoonat palvelimet ympäri maailmaa luottaisivat.

Pian havainnon jälkeen selain-, sovellus- ja ohjelmointikielien kehittäjät estivät kyseiset sertifikaatit. Sertifikaattien lokitiedoissa ei toistaiseksi ole näkynyt merkkejä vaarantuneiden avainten haitallisesta käytöstä, mutta uhka ei suinkaan ole vielä ohi – internetin keskeisten osien, kuten Linux-jakeluiden sekä iot-laitteiden päivittäminen tulee olemaan vaikeaa ja aikaa vievää.

”Tästä seuraa hyvin, hyvin pitkä häntä: esineiden internetin laitteita, Docker-kontteja, unohdettuja Linux-koneita ja ylläpitämättömiä komentorivityökaluja, joiden mukana toimitettiin kopio juurivarmenteista. Lisäksi Linux-jakelut jakelevat yhä päivityksiä, joista osa ei ole vielä valmiita, ja sen jälkeen järjestelmänvalvojien on asennettava ne lukuisiin koneisiin”, ohjelmointikieli Go:n kryptografi Filippo Valsorda selventää lehdelle.

”Tästä kehkeytyy suurempi siivousurakka kuin Heartbleedistä”, Valsorda jatkaa ja viittaa vuonna 2014 havaittuun tietoturva-aukkoon OpenSSL-salauskirjastossa. Heartbleed-tapausta pidetään yhtenä internetin historian suurimmista tietoturvapoikkeamista.

Terveyspalveluyhtiö Terveystalon toimitusjohtaja Ville Iho kommentoi keskiviikon 21.10. Talousaamussa aiemmin tällä viikolla esitettyä kärjekästä näkemystä työterveysjärjestelmästä.

Alkuviikosta työterveysyritys Täsmä Työterveyden toimitusjohtaja Esa Halmesmäki valotti Talousaamussa, miksi työterveysjärjestelmä on hänen mielestään nykyisellään suuri huijaus.

”Jos miettii huijausta, niin ehkä lähtisin läpinäkymättömyyden kautta. Järjestelmä on hyvinkin läpinäkymätön. Ostaja, eli yritys, ei tiedä mitä pitää ostaa. Sitten kun ostaa, ei tiedä mitä on ostanut, ja kun saa laskun, ei tiedä mistä maksaa”, Halmesmäki kuvasi tilannetta maanantain lähetyksessä.

Terveystalon Ville Iho totesi, että yritysten välillä on varsin suuria eroavaisuuksia siinä, miten ne pystyvät ostamaan melko kompleksista palvelua.

”Se, mitä toimitusjohtaja [Halmesmäki] tässä sanoo, pitää omalla laillaan paikkansa pienten yritysten kohdalla, koska siellä ei tietyllä tavalla ole kyvykkyyttä panostaa hr-resursseihin ja työkykyjohtamiseen”, Iho sanoi.

Isoissa yrityksissä asiat ovat Ihon mukaan suhteellisen hyvin. Hän kertoi, että data ja näytöt osoittavat, että oikein toteutettuna yritysterveyden palvelut pienentävät sairaspoissaoloja ja pidentävät työuria.

Pienille yrityksille terveyspalvelualan pitäisi kuitenkin Ihon mielestä muotoilla työterveyden palveluja uudella tavalla.

”Meilläkin tehdään nyt valtavasti uudistuksia, jotta voidaan olla läpinäkyvämpiä ja helpommin käytettäviä, helpommin ostettavia ja myös siinä vaiheessa kun lasku tulee, niin se on hyvin helposti luettavissa ja tulkittavissa”, Iho kertoi.

Ensi vuoden alussa tulee myös voimaan asetus, jonka myötä terveysyritysten pitää eritellä lakisääteiset ja vapaaehtoiset palvelut nykyistä selkeämmin työterveyssopimuksissa. Iho pitää tätä hyvänä asiana.

”Silloin koko toimiala toimii samojen pelisääntöjen mukaan”, Iho sanoi.

Talousaamun juonsi toimittaja Heidi Huotilainen. Voit katsoa keskiviikon Talousaamun kokonaan alta.