Uutiset ja blogit

Kesän kokkailuista kertyy runsaasti muovipakkauksia. Makkara-, halloumi-, maissi- ja grillilihapakkaukset lajitellaan muovipakkauskeräykseen. Keräysastiaan saa laittaa vain tyhjiä pakkauksia. Muovipakkauksia ei kuitenkaan tarvitse erikseen huuhdella, vaan paketin kaapiminen puhtaaksi riittää. Grillilihojen ylimääräiset marinadit voi helposti pyyhkäistä talouspaperilla ja lajitella paperin biojätteeseen.

Myös kotimaiset marjat ovat kesällä parhaimmillaan, ja kuuluvatkin moniin jälkiruokiin. Mansikoiden ja muiden kesämarjojen rasiat lajitellaan muovipakkauskeräykseen.

– Muovipakkausten lajittelu on kasvamaan päin, mutta vielä on kirittävää. Loppujen lopuksi muistisääntö on helppo: jos kyseessä on pakkaus ja se on tyhjä, se kuuluu muovipakkauskeräykseen. Poikkeuksen tekevät vain vaarallisen aineen jäämiä sisältävät pakkaukset kuten tyhjentynyt sytytysnestepullo. Se ei tyhjänäkään kelpaa kierrätykseen vaan se pitää laittaa sekajätteeseen, kertoo HSY:n erityisasiantuntija Minna Partti tiedotteessa.

Kiinteistön ja Rinki-ekopisteiden muovikeräykseen kuuluvat ainoastaan pakkaukset. Myös kesäpöytää koristavien yrttien ja kukkien ohuet kertakäyttöisiksi tarkoitetut myyntiruukut ovat pakkauksia, jotka kuuluvat muovipakkauskeräykseen.

Puiset ruoan mukana tulevat tikut, kuten grillitikut, jäätelötikut ja puiset kertakäyttöaterimet kuuluvat kodin biojätteeseen. Samoin ruoantähteet, kuten luut, kalanruodot, hedelmien ja vihannesten kuoret sekä käytetyt servietit ja talouspaperit lajitellaan biojätteeseen.

Pörssin ensimmäinen vuosipuolisko on taputeltu, ja samalla suurin osa pörssiyhtiöiden osingoista on saatu maksuun. Osinkosijoittajalle kesän ei kuitenkaan pitäisi tarkoittaa laiskottelua, sillä kesäkuukaudet ovat tilastojen valossa parhaita paikkoja tankata salkkuun osinkopapereita. Perkasimme Helsingin pörssin yhtiöt, joiden ensi vuoden osinkotuotto on ennusteilla kaikkein korkein.

Katseet ensi vuoden tuottoihin?

Miksi sijoittajan pitäisi murehtia jo ensi vuoden osingoista?

Alkuvuosi saa osinkosijoittajat usein innostumaan, sillä valtaosa pörssin osingonmaksajista maksaa joko koko osinkonsa tai sen ensimmäisen erän keväällä. Osinkoesitykset julkistetaan tilinpäätösten yhteydessä, ja pörssiyhtiöt päättävät osingonjaosta yhtiökokouksissaan. Vilkkain yhtiökokouskausi sijoittajalle oli maalis–huhtikuussa.

Kevät ei kuitenkaan ole paras aika ostaa osinko-osakkeita. Odotetut osingon irtoamiset nostavat tilastojen valossa osakekursseja viikkoja, joskus jopa kuukausia ennen tilipäivää, sillä sijoittajat haluavat mukaan kyytiin. Tehokkailla markkinoilla sellaisessa ei ole järkeä, sillä teoriassa yhtiön osakekurssin pitäisi osingon irtoamispäivänä laskea kutakuinkin osingon verran. Osinkoja saavan sijoittajan maksettavaksi lankeaa osinkovero.

Myös Helsingin pörssissä toteutuu usein sijoitusmaailman tunnettu anomalia eli niin sanottu toukokuuilmiö. Kesällä pörssien kaupankäyntivolyymit painuvat, sillä suursijoittajat ja markkinoiden ammattilaiset ovat lomilla. Osakemarkkinat tuottavat historian valossa paremmin talvikuukausina.

Vuosina 1993–2025 Helsingin pörssin marras–huhtikuun jakson mediaanituotto oli 10,2 prosenttia, kun taas touko–lokakuun jakson mediaanituotto jäi 2,7 prosenttiin. Toisin sanoen monen yhtiön osakkeet tuottavat kesällä heikommin.

Helsingin pörssin osingot huomioivassa OMXH Cap -tuottoindeksissä kovin nousu on ajoittunut juuri kevään osinkokaudelle, kun taas laskukausi on yleensä ajoittunut toukokuun lopun ja lokakuun alun välille.

Kansansuosikilla osinkotuotto paisuu

Suomalaissijoittajien suosikkien joukkoon noussut varainhoitaja Mandatum on hyvä esimerkki kevään osinkohuumasta.

Yhtiön viime vuoden 0,85 euron osakekohtainen osinko kilahti sijoittajien tileille toukokuun puolivälissä. Osingon irtoamispäivän kurssilla se tarkoitti noin 13 prosentin osinkotuottoa.

Huhtikuussa osinkojunaan hypännyt sijoittaja olisi kuitenkin jäänyt pahasti tappiolle, sillä yhtiön osakekurssi on parissa kuukaudessa laskenut reippaasti osinkoa enemmän. Huhtikuun puolivälissä Mandatumin osakkeella käytiin kauppaa noin 7,40 eurolla, ja kesäkuussa kurssi oli laskenut 5,40 euron tuntumaan. Historia toistaa itseään, sillä myös kahtena aiempana vuonna yhtiön osakekurssi kiri ennen osingon irtoamista.

Opportunistin silmissä kurssilasku on tässäkin tilaisuus, sillä alempi osakekurssi tarkoittaa suurempaa osinkotuottoa.

Mandatumia seuraavat analyytikot ennustavat yhtiön maksavan tämän vuoden tuloksesta keskimäärin 0,76 euron osakekohtaisen osingon. Ennusteiden haarukka on leveä, ja esimerkiksi analyysitalo Inderes ennustaa ensi vuonna maksettavaksi tulevan 0,85 euron osakekohtaisen osingon. Silloin yhtiön osinkotuotto olisi nykykurssilla jopa yli 15 prosenttia.

Listakakkosena komeilee tuore pörssiyhtiö Posti Group, jonka osinkotuotto nykykurssilla ostavalle olisi ensi vuonna yli yhdeksän prosenttia.

Yhtiö on historiassaan pitänyt osingonmaksusta kiinni jopa lainarahalla. Yhtiön pääomistaja on valtio, jonka jatkuva rahanhimo hyödyttänee tässä tapauksessa myös osingoille persoja yksityissijoittajia.

Korkeita osinkotuottoja on luvassa myös esimerkiksi sijoituspalveluyhtiö Alexandrialta, mediayhtiö Keskisuomalaiselta ja alkoholiyhtiö Anoralta.

Kesän kurssiliikkeitä ei voi etukäteen ennustaa, mutta tilastot kertovat, että sijoittajalla voi olla hyviäkin mahdollisuuksia tarttua laskeviin osakekursseihin. Seuraavaksi seurantaan kannattaa ottaa ainakin pörssin toisen vuosineljänneksen tulosjulkistukset ja yhtiöiden näkymien kehitys. Mitä paremmin pörssiyhtiöiden tämän vuoden tuloskunto on selvillä, sitä paremmin sijoittaja voi luottaa myös osinkoennusteisiin.

Ostot kannattaa aloittaa niiden yhtiöiden osakkeista, joissa osingonmaksukyky näyttää vahvalta tuleville vuosille. Kesä on myös mainio aika sijoittaa kevään aikana maksetut osingot takaisin osakkeisiin.

Varo liian korkeita osinkotuottoja

Korkeat osinkotuotot voivat saada veden kielelle, mutta edes niiden vuoksi ei kannata uhrata salkun kokonaistuottoa. Poikkeuksellisen korkea osinkolupaus on nimittäin harvoin ilmainen lounas. Harva yhtiö pystyy ylläpitämään mahtiosinkoja vuosi toisensa perään. Siksi osingonmaksukykyä on osattava arvioida ainakin muutama vuosi eteenpäin.

Esimerkiksi osinkolinko Mandatum poikkeaa monesta muusta yhtiöstä siten, että sen osinko perustuu pääosin sijoitusvarallisuuden ulosjakoon omistajille. Tämän takia yhtiö voi maksaa osinkoja enemmän, kuin se tekee tulosta. Kun ylimääräinen tase on purettu, ennusteissa on väistämättä osingon reipas lasku. Konsensusennusteen mukaan osakekohtainen osinko tasoittuu lähemmäs 0,50 euroa osakkeelta lähivuosina.

Osake on saavuttanut sellaisen kansansuosion, että yhtiön varainhoitoliiketoiminta arvostetaan pörssissä lähes kaksi kertaa kilpailijoiden vastaavia suuremmilla kertoimilla. Analyytikot kehottavat vähentämään osaketta, mutta viimeaikainen kurssilasku on sentään puhaltanut pahimmat ilmat osakkeesta ulos.

Vaikka Mandatumin nykyosinko on poikkeuksellinen, eivät lähivuosien ennusteet näytä hassummilta. Vielä vuonna 2027 sijoittaja voisi ennusteiden valossa nautiskella yli kymmenen prosentin osinkotuotosta.

Juttu on julkaistu alun perin Tekniikan Historiassa 6/2020.

Vaurastuvalla maalaistalon isäntäväellä oli varaa hankkia statussymboleita, joista keinutuoli sopi talonpoikaiseen makuun. Arvokas istuinpaikka oli varattu isännälle, emännälle tai arvovaltaiselle vieraalle.

Joensuun seudulla ryhdyttiin valmistamaan 1800–1900-luvun vaihteessa Shaker-keinutuolia. Englannista Yhdysvaltoihin muuttaneiden shaker-uskonlahkoon kuuluneiden siirtolaisten askeettinen istuin on suoralinjainen ja lyhytjalkainen. Pysty selusta muodostuu neljästä vaakalaudasta ja istuinosa on tavallisesti tehty nahasta. Alkuperäinen vaahtera tai kirsikkapuu korvattiin suomalaisissa keinutuoleissa koivulla.

Englannista peräisin oleva pinnaselkäinen Windsor-tuoli matkasi siirtolaisten mukana Yhdysvaltoihin ja sai siellä 1700-luvun puolivälissä jalakset alleen. Näin syntyi Bostonin keinutuolin perusmalli. Suomeen bostonilaiset keinutuolimallit saapuivat 1840-luvulla.

Kotiin palaavat ruotsalaiset siirtolaiset toivat bostonilaisen keinutuolin mukanaan. Länsi-Suomessa keinutuolien valmistus keskittyi Nakkilaan ja Urjalaan. Urjalalaiseen tyylin kuului runsas sorvauskoristelu ja kaarevat pinnat. Tuoleissa käytettyä koivua kasvoi Urjalan itäpäässä, minne ensimmäiset keinutuolimestarit rakensivat pirttinsä 1870-luvulla.

John Paischeff myi kertaustyylisiä huonekaluja Helsingissä 1890-luvun alusta 1930-luvulle. Lisäksi hän toi huonekaluja Pietarista. Amerikkalaista jousikiikkua ryhdyttiin valmistamaan 1870-luvun alussa. Se kiikkui kehikkomaisella jalustalla spiraalijousien tai puisten ja metallisten jousien avulla. Kiikkuva tuoli nostettiin lattian tasosta puukehikolle, mikä säästi mattoja sekä lattiaa. Jousikeinutuoli syrjäytti herrasväen kodeissa perinteisen eli Bostonin kiikun 1900-luvun alkuvuosikymmeninä.

1700-luvun lopussa Suomessa alettiin valmistaa myös kahdenistuttavia keinutuoleja. Tuolit keinuivat jäykästi, valmistustavasta riippuen joko pitkittäin tai poikittain. Murteissa tuolista on käytetty mallia kuvaavaa nimitystä kuten esimerkiksi nytkytin. Myös pusukeinuja, eli rinnakkain istuttavia soututuoleja sekä kasvot vastatusten istuttavia keinuja valmistettiin.

Keinutuoli oli pitkään ylellisyysesine, joita ostivat vain varakkaat kaupunkilaiset. 1800-luvun toisella puoliskolla niitä hankittiin maaseudullekin ja keinutuoli levisi puolittain teollisena tuotteena koko maahan.

Lue myös:

Lähteet: Sammallahti, Leena - Lehto, Marja-Liisa 2010. Kalusteita kamareihin. Suomalaisten keinutuolien ja piironkien historiaa. SKS. Helsinki; Lindvall, F.B. 1944. Piirteitä Urjalan keinutuoliteollisuudesta, s. 34–39. Kotiseutu- kuvauksia Lounais-Hämeestä. XXV. Forssan Lehti. Forssa; https://www.ts.fi/teemat/1074066299/Kuukauden+esine+Yksikatisen+puusepan+keinutuoli; https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ihmiset-kulttuuri/artikkeli-1.1177118

Juttu on julkaistu alun perin Tekniikan Historiassa 6/2020.

Alma Talentin analyytikko Erkka Felt keräsi kahdenkymmenen suurimman pienpanimon tilinpäätöstiedot ja huomasi, että tässäkin tapauksessa koolla on väliä.

”Kyllä panimon koko on aivan olennainen tekijä kannattavuusmielessä”, Felt tulkitsee viime vuoden lukuja.

Alan kolme suurinta kirjasi viime vuonna 10–15 prosentin liikevoittoa, kun moni niitä pienemmistä panimoista jäi joko tappiolle tai liikevoitoltaan vain 1–3 prosenttiin.

Pienpanimoista suurimmat eli Laitilan Wirvoitusjuomatehdas ja Nokian Panimo erottautuvat. Laitilan yli 25 miljoonan euron liikevaihto on selvästi yli neljännes alan liikevaihdosta, mutta senkin liikevaihto polki viime vuonna paikoillaan.

Alan suurista Fat Lizard Brewing teki tappiota myös vuonna 2025. Sen liikevaihto laski 5,0 prosenttia 3,2 miljoonaan euroon. Näkyvästä brändistä tunnetun yhtiön liiketappio puolittui samalla 0,1 miljoonaan euroon.

Tilinpäätökset todistavat, että tyypillinen pienpanimo kannattaa heikosti. Vaikka verotuksen pienpanimoalennus auttaa olutmyyntiä, verot ja kaupan katteet syövät suuren osan tölkin hinnasta.

Aarikka: ”Kone käy ja kukkuu”

Keväällä kerrottiin, että omistaja ja hallituksen jäsen Rami Aarikka jää pois Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan hallitustyöskentelystä.

”Minulle tuli alkuvuodesta 29 vuotta täyteen Limutehtaalla toimitusjohtajana, hallituksen jäsenenä tai molempina”, Aarikka vastaa kysymykseen lähdön syistä.

Aarikan mukaan tuli oikea aika alkaa katsoa yhtiötä ja sen toimintaa suurimman henkilöomistajan näkökulmasta.

”Kone käy ja kukkuu, uusille vastuunkantajille tulee tilaa ja samalla toiminnan ulkopuolinen omistajaporras vahvistuu. Näin tehostetaan koko johtoketjun toimintaa”, Aarikka lisää.

Kourallinen hyvin kannattavia

Vuonna 1994 perustetun Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan voitonjakokelpoiset varat tilinpäätöksessä ovat 11,6 miljoonaa euroa. Se jakoi viime vuodelta 2,5 miljoonan euron osingot, joten kyllin suuri pienpanimo sekä investoi että jakaa osinkoa.

”Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalla on tarvittaessa valmius listautumiseen tai muihin rahoitusjärjestelyihin yhtiön kasvun rahoittamiseksi”, Kukko-oluesta tunnettu yhtiö kertoo tiedotteessa.

Tilinpäätökset kertovat, että viime vuonna yli 10 prosentin liikevoiton saavuttivat Tornion Panimo, Olarin panimo ja Koskipanimo. Tappiollisena näyttäytyy Salama Brewing, joka vuonna 2024 kertoi perustavansa Keravan Klondyke-taloon panimon, joka mahdollistaisi noin kymmenen miljoonan euron kasvun.

Tavoite häämöttää kaukana, koska vuonna 2019 perustetun Salaman liikevaihto oli viime vuonna 1,2 miljoonaa euroa.

”Olemme innoissamme kasvusta”

Alan suuriin kuuluvan MBH Breweriesin myynti kasvoi 14 prosenttia, vaikka muutoin oluiden myynti Suomessa laski. Sen kannattavaa kasvua vauhditti ennen kaikkea Saimaa- ja Marsalkka-tuoteperheiden kehitys.

Yhtiössä onkin käynnistetty vuoteen 2030 ulottuva kasvuohjelma. MBH:n tavoitteena on kaksinkertaistaa liikevaihto vuoden 2025 tasosta aina 14 miljoonaan euroon.

Syksystä 2022 MBH:n toimitusjohtajana vaikuttanut Jukka Sipilä kertoo, että tehokkuus paranee volyymikasvun ansiosta.

”Olemme innoissamme, sillä vuodesta 2026 tulee neljäs peräkkäinen kasvuvuosi muutoin haastavassa ja muuttuvassa markkinassa”, Sipilä hahmottaa.

Sipilän mukaan vuonna 2026 kasvu on jatkunut hyvällä vauhdilla. Hän uskoo kasvutahdin yltävän viime vuoden tasolle.

”Uutta kasvua saimme erityisesti vahvoista oluista. Meillä oli jo ennen lakimuutosta useita vahvoja oluita kaikissa brändiportfolioissa, ja 2025 lanseerasimme myös uusia tuotteita”, Sipilä sanoo.

”Vuodesta tulossa erittäin vaikea”

Ahvenanmaalla olutta paneva Stallhagen menetti viime vuonna myyntiä ja teki tappiota. Toimitusjohtaja Tommy Ruponen valittelee, että viime vuoden markkinatilanne oli hyvin hankala.

Stallhagenin liikevaihto laski viime vuonna 13 prosenttia 2,1 miljoonaan euroon. Kehitys ei näytä hyvältä, koska nettotappiota kertyi lähes puoli miljoonaa euroa.

”Hinnankorotukset yhdessä kaupan katevaatimusten kanssa ovat tehneet pienpanimotuotteista ylihinnoiteltuja. Sitä ne ovat kuluttajan näkökulmasta ja samalla niistä tulee valmistajalle kannattamattomia”, Ruponen arvelee.

Koska ulkona on niin kallista syödä ja juoda, tulee pienpanimotuotteiden horeca-hinnoittelustakin vaativaa. Finströmissä toimiva Stallhagen viestii, että sen omassa kaupassa kävi kesäkuussa vähemmän turisteja kuin kesäkuussa 2024 ja 2025.

”Vuodesta on tulossa erittäin vaikea lähinnä horeca-puolella. Jos kesän myynnit eivät ole kannattavia, tulemme vielä näkemään monta nurinmenoa”, Ruponen vastaa kysymykseen näkymistä.

Oluiden markkinatrendi laskeva

Tuusulassa toimiva Maku Brewing teki tappiota vuosina 2024 ja 2025. Viime vuonna sen liikevaihto oli 1,6 miljoonaa euroa ja liiketappio 0,1 miljoonaa euroa.

”Tätä ennen olimme tehneet viisi vuotta putkeen positiivista tulosta. Vuosi 2025 oli meille erittäin haastava”, kuvailee Maku Brewingin toimitusjohtaja Harri Hopearuoho.

Myös Maku Brewingin johto tietää, että oluiden markkinatrendi on laskeva. Se on yleiseurooppalainen ilmiö.

”Olemme muuttuneet panimosta juomataloksi. Tarjontaa on tietoisesti laajennettu perinteisen oluen ulkopuolelle”, Hopearuoho kertoo.

Hopearuoho korostaa, että kymmenen vuotta on Suomen pienpanimomaisemassa pitkä jakso. Maku perustettiin vuonna 2014.

”Moni aloitti kanssamme samaan aikaan, mutta kaikki eivät ole enää jäljellä.”

Laadukkaat raaka-aineet kuten erikoishumalat, energia ja logistiikka maksavat pienelle toimijalle suhteessa paljon enemmän kuin teollisille jäteille.

”Pienpanimo ei voi kilpailla massatuotannon hinnoilla, jolloin kuluttajahinnan on oltava korkeampi”, Hopearuoho vastaa niille, jotka valittavat tölkin hintalappua.

Pienpanimoita kaatuu myös

Alan etua valvovaan Pienpanimoliittoon kuuluu noin 70 panimoa. Laajan tilinpäätösaineiston perusteella keskimääräisen pienpanimon liikevaihto oli viime vuonna vain 1,2 miljoonaa euroa. Tulokset olivat keskimäärin tappiollisia.

Toimintaympäristöä voi pitää vaativana, koska alkoholin kulutus laskee ja alkoholittomien juomien kysyntä kasvaa. Pienpanimot tietävät, että oluen kulutus putosi viime vuonnakin pari prosenttia.

Itsenäisiä panimoita edustava Independent Brewers of Europe (IBE) kertoo tutkimuksesta, jonka perusteella pienpanimoiden toiminnassa korostuu tänäkin vuonna eloonjääminen.

Tutkimusraportin mukaan yli 40 prosenttia Euroopan pienpanimoista pitää ”selviytymistä” ykköstavoitteena vuonna 2026. Oluen kulutus laskee, sillä yli 70 prosenttia eurooppalaisista on vähentänyt alkoholin kulutusta.

Panimoliiton keräämä pitkä aikasarja paljastaa, että vuonna 2015 oluen myynti oli Suomessa 385 miljoonaa litraa. Vuonna 2025 sitä myytiin enää 313 miljoonaa litraa eli lähes 20 prosenttia vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten.

Jotkut panimot menestyvät yhä hyvin: esimerkiksi Nokian Panimon oluen myyntivolyymi kasvoi tammi–maaliskuussa 23 prosenttia.

”Voittoa ei synny ilman isoja määriä”

Nokian Panimosta 39,5 prosenttia omistava Henrik Andersin sanoo, että pienpanimoa on paha saada kannattavaksi, jos tuotantomäärä jää alle kahteen miljoonaan litraan vuodessa.

”Kun kunnostimme Nokian Panimoa 2010-luvun alussa, niin huomasimme, että vasta yli kahden miljoonan litran tuotanto tekee oluen panemisesta kannattavaa. Voittoa alkoi vihdoin syntyä, kun kahden miljoonan raja meni rikki”, Andersin kertoo.

”Piti vain saada lisää volyymia, sillä voittoa ei synny ilman isoja määriä”, hän alleviivaa.

Suomessa pienpanimot ovat hyvin vaihtelevia kooltaan, mutta suurimman osan arvioidaan tuottavan vain noin 100 000–200 000 litraa vuodessa. Alalla ei ole kokoa kasvattavia yrityskauppoja, koska pienpanimoita ei verotussyistä saa ketjuttaa.

Nokian Panimon varmalta tuholta vuonna 2008 pelastanut pankkiiri Andersin laskee, että pienpanimoita on jäljellä ehkä 80. Hänen mukaansa niistä monet ovat niin sanotusti zombie-tilassa.

”Ne eivät vielä ole lopettaneet, mutta elävät kuolleet eivät pane enää mitään.”

Henrik Andersin jätti Nokian Panimon hallituksen puheenjohtajan tehtävät vuonna 2020. Hän seuraa alaa omistajana ja havaitsee tuotteiden hinnoittelussa rohkeita piirteitä.

”Jotkut pienpanimoista antavat tuotteensa hinnaksi kaupassa seitsemän euroa tölkki. Ei sellainen voi onnistua, koska rivikuluttaja ei sitä oluesta maksa”, Andersin sanoo.

Palantirin ja Paypalin perustaja Peter Thiel on väittänyt, että paavi Leo XIV ”työskentelee kiinalaisille kommunisteille”. Thiel esitti väitteen Aspen Ideas Festival -tapahtumassa pitämässään puheessa.

Thielin kommentista on uutisoinut muun muassa CNN.

Thiel kritisoi puheessaan paavin tekoälyä koskevaa kiertokirjettä. Paavi julkaisi toukokuussa kiertokirjeen, jossa hän varoitti tekoälyn vaaroista. Tekoäly voi paavin mukaan johtaa uusiin syrjinnän muotoihin ja pahempaan sodankäyntiin autonomisten asejärjestelmien kautta.

Thiel pitää paavin varoitusta vaarallisena yhdysvaltalaiselle tekoälykehitykselle. Paavin ulostulo voi Thielin mielestä vaikuttaa ”joihinkin amerikkalaisiin” ja täten hidastaa tekoälyn käyttöönottoa maassa, mutta sillä ei ole vaikutuksia kiinalaisiin. Thielin väite perustuu oletettavasti maiden uskontojakaumiin: Kiinassa on noin 6 miljoonaa katolilaista, kun taas Yhdysvalloissa on yli 60 miljoonaa katolilaista.

Thiel väittää, että kiertokirje voi hidastaa Yhdysvaltain tekoälykehitystä ja auttaa Kiinaa saamaan etulyöntiaseman tekoälykilvassa.

”Paavi siis työskentelee kiinalaisten kommunistien hyväksi”, Thiel kertoi puheessaan.

Tapahtuman yleisö nauroi Thielin kommentille, mutta kommentti heijastaa pidempää jännitettä miljardöörin ja Vatikaanin välillä. Thiel aiheutti närää Vatikaanissa maaliskuussa järjestettyään Roomassa luentosarjan, jossa hän varoitti Antikristuksen tulemisesta. Thiel on aikaisemminkin luennoinut Antikristuksesta ja maailmanlopusta.

Vatikaani ei kommentoinut Thielin kommenttia CNN:lle.

MTV ja Elisa ovat päässeet sopuun MTV:n sisältöjen jakelusta. MTV:n kanavat on nyt palautettu Elisan kaapelitelevisioon.

Kanavat on palautettu asiakkaiden käyttöön automaattisesti tutuille kanavapaikoille.

”Tavoitteenamme on ollut löytää ratkaisu, joka mahdollistaa MTV:n sisältöjen laajan saatavuuden Elisan palveluissa ja luo kestävän pohjan sisältöjen kehittämiselle myös tulevaisuudessa. On hienoa, että pääsemme nyt rakentamaan entistä vahvempaa yhteistyötä Elisan kanssa. Haluamme kiittää katsojia ja mainostajia kärsivällisyydestä neuvotteluiden aikana”, sanoo MTV:n toimitusjohtaja Johannes Leppänen tiedotteessa.

Elisan ja MTV:n pitkään jatkunut kiista jakeluoikeuksista on vienyt MTV:n kanavat satojentuhansien suomalaisten televisioista. Erityistä huomiota ovat saaneet jääkiekon ja jalkapallon MM-kisat, joiden otteluita ei ole ollut kiistan vuoksi kaikkien suomalaisten saatavilla.

Neuvottelut koskivat MTV:n mainosrahoitteisten kanavien kaapeli-tv-kanavien jakelun lisäksi kanavien näkymistä Elisa Viihteessä, MTV:n kanavia koskevaa tallennuspalvelua Elisa Viihteessä sekä MTV:n maksullisten tv-kanavien jakelua Elisan kautta.

Yritykset eivät avaa toistaiseksi tarkemmin sopimuksen yksityiskohtia.

Cisco aikoo antaa jokaiselle työntekijälleen tekoälyagentin. Yhtiöllä on yhteensä 90 000 työntekijää.

Yhtiön talousjohtaja Mark Patterson kertoo yhtiön aikeista Fortunen haastattelussa. Patterson uskoo, että tekoäly on merkittävin Ciscon kohtaama teknologinen läpimurto.

”Tekoäly on luultavasti elinaikanamme merkittävin teknologinen murros, ja mielestäni Cisco oli aivan sen ytimessä”, Patterson kertoo.

Cisco aikoo mennä täysillä tekoälymurrokseen Pattersonin mukaan. Yhtiö tuo heinäkuun lopulla kaikille työntekijöilleen oman tekoälyagentin. Agentit voivat vastata kysymyksiin ja tehdä työtehtäviä.

Ciscon tekoälyagenttiympäristön on tarkoitus toimia usean kielimallin avulla. Patterson kertoo, että yhtiön tekoälyjärjestelmä valitsee automaattisesti parhaimman tekoälymallin kutakin tehtävää varten.

”Mielestämme tehokkain tapa on kehittää omat tekoälyratkaisumme, jotka hakevat tietoja eri malleista kunkin käyttötapauksen mukaan”, Patterson sanoo.

Patterson ei kertonut, kuinka paljon tekoälyagenttien käyttöönotto maksaa Ciscolle. Tekoälytokeneiden hinta on ollut kuitenkin merkittävässä kasvussa, joten tekoälyagenttijärjestelmä ei välttämättä ole edullinen projekti Ciscolle.