Kari Vatanen katsoo kameraan.

Kolumni: Kriisi, jota ei vielä tullutkaan

|
Blogimerkintä
Kuuntele

On hyvinkin mahdollista, että vuodelle 2023 povattu taantuma jääkin tulematta.

Maailmantaloudessa vuosi 2022 oli monien negatiivisten yllätysten vuosi. Venäjän Ukrainaan kohdistunut hyökkäyssota sai jo koholla olleet energian ja ruoan maailman­markkinahinnat nousemaan entistä nopeammin. Kuluttajahintojen nousu eli inflaatio kohosi Euroopassa kaksinumeroisiin lukemiin ensimmäistä kertaa 1980-­l­uvun alun jälkeen. Venäjään kohdistetut talouspakotteet katkaisivat edullisen fossiilisen energian tuonnin. Sen seurauksena Eurooppaan odotettiin tälle talvelle kaikkien aikojen energiakriisiä ja talouden vajoamista taantumaan vuoden alkupuolella.

Toivoin edellisessä TEK-lehteen kirjoittamassani kolumnissa (TEK 5/2022) leutoa, sateista ja tuulista talvea pahimman energiakriisin välttämiseksi. Näin näyttää nyt käyneen toteen. Sähkön ja maakaasun hinta ovat romahtaneet loppusyksyn huippulukemista ja samalla kokonaisinflaatio on kääntynyt Euroopassa laskuun. Sen sijaan energian ja ruoan hinnoista puhdistettu pohjainflaatio on jatkanut vielä kohoamistaan.

Myös Yhdysvaltojen talouskasvuluvut ovat yllättäneet positiivisesti.

Nopeasti kohonneiden kuluttajahintojen myötä eurooppalaisten kuluttajien luottamus talouteen romahti historiallisiin pohjalukemiinsa. Viimeaikainen energianhintojen lasku on saanut luottamuksen taas nousuun ennakoiden parempia aikoja talouteen. Vuoden 2022 viimeisen vuosineljänneksen talouskasvu raportoitiin euroalueella niukasti positiivisena kaikista syksyn vaikeuksista huolimatta. Myös Yhdysvaltojen talouskasvuluvut ovat yllättäneet positiivisesti. Tiukoista pandemiarajoituksista luopuneen Kiinan avautumisen myötä on hyvinkin mahdollista, että vuodelle 2023 povattu taantuma jääkin tulematta.

Keskuspankeille pahimpien inflaatiopaineiden hellittäminen tarkoittaisi sitä, että viime vuonna alkaneet nopeat ohjauskorkojen nostot ovat alkaneet tuottaa tulosta. Inflaatio tuskin laskee pandemiakriisiä edeltäneisiin lukemiin vaan tasoittuu aikaisempaa korkeammalle tasolle, mikä pitää keskuspankkikorot edellisvuosia korkeampina. Korkeampien lainakorkojen aikakausi voi vielä heikentää monen velkarahalla rahoitetun yrityksen tuloksentekokykyä.

Keskuspankkien rahapolitiikan suunnanmuutos sai markkinakorot nopeaan nousuun, mutta samalla päättyi myös historiallinen negatiivisten korkojen aikakausi. Niiden aikana sijoittajalla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin roikkua mukana riskisijoituksissa, mitä kuvaa markkinoilla monesti käytetty lyhenne TINA (There Is No Alternative). Viime vuoden aikana korko- ja luottoriskisijoitusten tuottotasot ovat nousseet, mikä on kasvattanut korkosijoitusten houkuttelevuutta sijoituskohteina. Siksipä nykyistä markkinaympäristöä kuvastaa paremmin termi TARA (There Are Reasonable Alternatives).

Kirjoittaja on diplomi-insinööri ja Työeläkeyhtiö Veritaksen sijoitusjohtaja.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin kolumnina TEK-lehdessä 2/2023.

  • Haluatko lukea muita näkemyksiä? Lisää TEK-lehden kolumneja löydät täältä.
Avainsanat: