Suomen Ilmailuopiston ja Finnairin lentäjäkoulutuksen etäpääsykoe on herättänyt hakijoissa huolta. Järjestäjän mukaan vilppiä on valvottu, osallistujat kokevat, että huijaaminen olisi ollut helppoa.
Suomen Ilmailuopiston ja Finnairin liikennelentäjäkoulutuksen pääsykokeet ovat herättäneet voimakasta närkästystä hakijoissa.
Hakijoille oli ilmoitettu etäkokeen valvonnasta web-kameralla, mutta koetilanteessa ei monen osallistujan mukaan ollut lainkaan valvontaa. Useat epäilevät pisterajan nousseen rajusti aiemmista vuosista siksi, että tekoälyllä on ollut mahdollista huijata kokeessa.
– Fiilikset ovat todella huonot. Tämä ei ole reilua, eivätkä kaikki ole olleet samalla viivalla, Iltalehden haastattelema hakija sanoo.
– Toiset ovat lukeneet kuukausia pääsykokeeseen. Toiset pääsevät jatkoon tekoälyn avulla ilman minkäänlaista valvontaa.
Kokeen jälkipyykkiä on puitu vilkkaasti myös anonyymissä Jodel-viestipalvelussa, jossa monet kokeeseen osallistuneet ovat ihmetelleet korkeaa pisterajaa ja olemattomalta vaikuttanutta valvontaa.
Suomen Ilmailuopisto kiistää väitteet valvonnan puutteesta.
Ilmailuopiston toimitusjohtajan Ari Tolosen mukaan kokeessa käytettiin useita vilppiä estäviä teknisiä rajoituksia sekä tekoälypohjaista analyysiä, jolla vastauskäyttäytymistä selvitetään parhaillaan.
Pääsykoe etänä
Tiistaina 15. syyskuuta järjestettiin ammattilentäjäkoulutuksen yhteishaun pääsykoe etänä.
Pääsykoe on hakuprosessin ensimmäinen karsintavaihe niille, jotka eivät edenneet suoraan todistusvalinnalla. Pääsykokeen läpäisseet jatkavat seuraavaksi monivaiheisiin soveltuvuustesteihin.
Kyseessä on Suomen Ilmailuopiston ja Finnairin lentäjäliikenneopintojen yhteishaku, joka järjestetään kahden vuoden välein. Ala on suosittu, sillä viimeksi Ilmailuopiston opintoihin tuli yli 1 600 hakemusta.
Liikennelentäjän koulutus kestää noin kaksi vuotta. Alan suosioon vaikuttaa osaltaan lentäjien hyvä palkka: ala nousee toistuvasti listauksiin, jossa verrataan koulutuksen lyhyyttä saatuun palkkaa. Lentäjän aloituspalkka on noin 5000 euroa kuukaudessa.
Paltan mukaan palkankorotusten myötä kapteenien keskipalkka olisi nousemassa noin 216 000 euroon ja perämiesten 108 000 euroon. Kaikista korkeimmassa palkkaluokassa lukema olisi noin 367 200 euroa.
Tänä vuonna pääsykokeen järjestelyistä vastaa Selex oy.
Selex on erikoistunut turvallisuuskriittisten alojen henkilöarviointeihin, rekrytointeihin sekä samojen alojen oppilaitosten oppilasvalintoihin.
Turvallisuudesta vastaavia aloja ovat esimerkiksi lento-, laiva- ja junaliikenne, terveydenhuolto, energia-ala sekä palo- ja pelastustoimi.
Ei vaatimusta web-kameran päälle laittamisesta
Hakijoille ennen koetta lähetetyissä ohjeissa painotettiin, että kokeen suorittamiseen vaaditaan tietokone, toimiva internetyhteys sekä web-kamera.
Ohjeistuksessa tähdennettiin kokeen valvontaa muun muassa web-kameran välityksellä ja muistutettiin, että kaikki vilppi johtaa suorituksen hylkäämiseen ja haun keskeyttämiseen.
Koepäivänä tilanne oli kuitenkin toinen. Iltalehden haastatteleman hakijan mukaan kameravalvontaa ei ollut lainkaan, eikä koesivusto pyytänyt edes lupaa kameran käyttöön.
– Minkäänlaista valvontaa kameran välityksellä ei ollut. Linkki vain ohjasi koesivulle, eikä mikään kameran valo vilkkunut. Ei ollut vaatimusta laittaa kameraa päälle, hakija kertoo.
Hakija pysyttelee jutussa nimettömänä, jotta asian esiin tuominen ei vaikeuttaisi hänen tulevaisuuden työllistymismahdollisuuksiaan alalla.
Iltalehti on nähnyt dokumentit hakijan osallistumisesta pääsykokeeseen sekä hakijoille toimitetut ohjeistukset.
Outo pisterajan nousu
Hakijan mukaan valvonnan puute aiheutti mahdollisuuden vilpille. Hakijoiden keskuudessa epäilläänkin laajasti tekoälyn käyttöä vastauksissa.
Pisteraja on noussut huomattavasti aiemmasta. Haastatellun mukaan kaksi vuotta sitten vastaavan kokeen pisteraja oli 110 pistettä. Nyt jatkoon pääsemiseksi vaadittiin 152 pistettä noin sadan kysymyksen kokeesta.
– Mielestäni se kertoo aika paljon, jos pisteraja nousee noin dramaattisesti. Se tuntuu johtuvan nimenomaan tekoälyn käytöstä, hakija arvioi.
Suomen Ilmailuopiston Tolonen sanoo, että myös hakijamäärä kasvoi reilusti edellisestä vuodesta.
Hakijoita oli tänä vuonna yhteensä yli 2 700 henkilöä. Kirjalliseen kokeeseen osallistui nyt 1 512 henkilöä, kun edellisessä haussa 2024 heitä oli 893.
Tolosen mukaan kirjallinen koe järjestettiin etänä, sillä Ilmailuopisto halusi mahdollisimman monen pääsevän suorittamaan sen.
Pääsykokeesta pudonnut, jo yksityislentäjän lupakirjan omaava hakija pitää järjestelyjä epäoikeudenmukaisina.
– Jäi huono fiilis. Olen opiskellut huolellisesti yli 500 sivun pääsykoekirjan, enkä käyttänyt tekoälyä. Ei ole reilua, jos joku tekoälyn avulla huijannut pääsee jatkoon.
Tulokset myöhästyivät
Itse koetilanteen lisäksi myös myöhässä ilmoitetut koetulokset ovat herättäneet hämmennystä, hakija kertoo.
Alkuperäisen aikataulun mukaan koetulokset luvattiin ilmoittaa 17. syyskuuta mennessä.
Tulokset viivästyivät kuitenkin perjantaiaamuun 18. syyskuuta, jolloin jatkoon päässeille lähetettiin ilmoitus seuraavista vaiheista ja lopuille ilmoitus karsiutumisesta.
– Tässä tilanteessa olisi pitänyt pahoitella, korjata virhe ja järjestää koe mieluummin vaikka kokonaan uudestaan, hakija miettii.
Valvoja pystyi seuraamaan hakijan toimintaa näytöllä
Suomen Ilmailuopiston toimitusjohtaja ja rehtori Ari Tolonen kommentoi aihetta Iltalehdelle sähköpostitse.
Kokeessa vastaamisaikaa oli 90 minuuttia 93 kysymykseen. Kysymykset olivat kaikille samoja, tosin satunnaisesti eri järjestyksessä kullakin hakijalla.
Ennen koetta hakijalle lähetettiin linkki, jonka avattuaan hän pääsi vastaamaan.
Tolosen mukaan satunnaisesti valvojat seurasivat kameran välityksellä vastaajan toimintaa, ja copy-paste oli teknisesti estetty.
– Vastaamistapaa valvottiin tekoälyä hyödyntävällä analyysiohjelmalla, jolla pyrittiin havaitsemaan vilpillinen vastauskäyttäytyminen, tämä analyysi on tällä hetkellä vielä kesken, Tolonen kertoo.
Koe oli rakennettu siten, että valvojat pystyivät seuraamaan osallistujan toimintaa näyttöruudulla. Esimerkiksi kokeen aikana siirtyminen pois koeympäristöstä pystyttiin havaitsemaan. Mikäli henkilö poistui koesivustolta tai avasi uuden selainsivun testin aikana, siitä tuli ilmoitus.
– Kaikki yllä mainitut asiat oli infottu osallistujille ennen kokeen aloitusta, Tolonen sanoo.
Ilmailuopisto tutkii asiaa vielä lisää. Tolosen mukaan opisto pyrkii kehittämään oppilasvalintojen jokaista vaihetta.
Seuraavissa vaiheissa oltava fyysisesti läsnä
Pisteraja määräytyy sen mukaan, kuinka monta henkilöä etenee aina vaiheesta toiseen, Tolonen sanoo.
– Kirjallinen koe oli kolmas vaihe yhteensä 1 512 hakijalle. 2024 haussa tähän vaiheeseen pääsi 893.
Myös tulokset tulivat päivän myöhässä. Tolosen mukaan kokeeseen osallistui odotettua enemmän henkilöitä, mikä viivästytti tuloksia.
– Halusimme varmistaa, että pisteet ovat varmasti laskettu oikein. Tulokset ilmoitettiin 18. syyskuuta perjantain aamupäivän aikana. Viestien lähettämiseen meni oma aikansa, koska jokaiseen niistä sisältyi henkilökohtainen pistemäärä ja hyväksymisraja.
Ilmailuopisto on vastaanottanut muutaman kyselyn aiheesta. Tolosen mukaan kyselyitä itse hakuun, koulutukseen ja lentäjän työhön liittyen on tullut paljon.
Haussa on vielä jäljellä kolme soveltuvuusvaihetta ja ilmailulääketieteellinen arviointi ennen lopullista hyväksyntää. Seuraavat kolme vaihetta edellyttävät fyysistä läsnäoloa pääkaupunkiseudulla.
Seuraavat kolme valintavaihetta edellyttävät fyysistä läsnäoloa pääkaupunkiseudulla ilmoitettuina päivinä.
