Elinkeinoelämän keskusliiton ja Teknologiateollisuuden tuore raportti latoo tiskiin yhdeksän keskeistä investointiratkaisua, joilla voidaan vähentää Suomen riippuvuutta kansainvälisten toimitusketjujen häiriöistä ja samanaikaisesti sekä vahvistaa Suomen huoltovarmuutta että luoda uutta kasvua.
Raportin mukaan Suomella on mahdollisuus synnyttää talouskasvua ja vahvistaa kriisinkestävyyttä samanaikaisesti. Raportin listaamista hankeaihioista moni on nykyisiä tai uusia suuren mittaluokan teollisuushankkeita.
Tiistaina iltapäivällä Jorma Ollila luovutti pääministeri Petteri Orpolle (kok) Kasvua kriisinkestävyydestä -raportin, jossa tarkastellaan Suomen teollisuuden tuontiriippuvuuksia ja logistisia haavoittuvuuksia.
Selvityksessä käytiin eri sektoreilta läpi hankeaihioita, joista yhdeksän arvioitiin strategisesti merkittävimmiksi jatkovalmisteluun. Raportissa arvioidaan, että valitut hankkeet mahdollistaisivat noin 20 miljardin euron investoinnit ja voisivat tuoda vuosittain 10 miljardin euron liikevaihdon.
On hyvä huomata, että raportin mukaan hankkeiden taloudelliset edellytykset vaihtelevat täysin markkinaehtoisista investoinneista julkista tukea ja EU-tason rahoitusmekanismeja edellyttäviin kokonaisuuksiin.
Sähköverkon kriittiset laitteet listalla
Raportissa arvioidaan, että keskeisimmät hankkeet koskevat sähköverkon kriittisiä laitteita, kaasuinfrastruktuuria ja hiilidioksidin talteenoton ratkaisuja.
Raportin mukaan muuntajien ja kytkinlaitteistojen kotimaisen tuotannon vahvistaminen tukisi sähköverkon laajentamista ja loisi vientimahdollisuuksia.
Biometaanin ja synteettisen metaanin tuotanto sekä maakaasuputkiyhteyden kehittäminen voisivat vähentää puolestaan riippuvuutta nesteytetyn maakaasun tuonnista, samalla kun yhteys Pohjois-Norjan kaasukentille mahdollistaisi teknologisten nielujen kustannustehokkaan käyttöönoton.
Kotimainen alumiinituotanto vahvistaisi kriisinkestävyyttä
Raportissa todetaan, että kotimainen alumiinituotanto vahvistaisi kriisinkestävyyttä ja voisi synnyttää uuden teollisen klusterin erityisesti konepaja- ja puolustusteollisuuden tarpeisiin.
Raportin mukaan Kokkolan alumiinitehdas olisi myös merkittävä vientihanke ja tukisi korkean arvonluonnin teknologiateollisuuden kehitystä kotimaassa. Raportissa todetaan, että Eurooppa on riippuvainen alumiinin tuonnista ja Suomi tuo jatkojalosteet tämän ketjun osana.
Raportissa nostetaan myös esille, että metsäteollisuuden sivuvirtoihin perustuva kestävän lentopolttoaineen SAF:n tuotanto tarjoaisi kustannustehokkaan kotimaisen raaka-ainepohjan ja loisi uusia arvoketjuja. Lentopolttoaineen omavaraisuusastetta voisi nostaa tuottamalla sitä metsätähteistä ja uusiutuvasta vedystä.
Raportin mukaan metsätähteisiin ja uusiutuvaan vetyyn pohjautuva lentopolttoainetuotanto voisi olla hajautettua, jalostamisen ollessa mahdollisesti keskitettyä Porvoon Kilpilahteen.
”Kriisinkestävyys ei synny itsestään”
EK:n toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen mukaan Suomen talouden rakenteelliset riippuvuudet on tunnistettava realistisesti.
”Kriisinkestävyys ei synny itsestään, vaan se edellyttää pitkäjänteisiä investointeja ja kykyä tehdä strategisia valintoja. Parhaimmillaan nämä investoinnit vahvistavat samanaikaisesti sekä varautumista että talouskasvua”, EK:n toimitusjohtaja Häkämies sanoo tiedotteessa.
Teknologiateollisuuden johtaja Helena Soimakallio toteaa, että teollisuuden investointipäätökset tehdään globaalissa kilpailussa.
”Jos haluamme vahvistaa kriisinkestävyyttä ja samalla houkutella Suomeen uusia investointeja, tarvitsemme ennakoitavan sääntely-ympäristön, toimivaa infrastruktuuria sekä varmuutta raaka-aineiden ja energian saatavuudesta”, Soimakallio sanoo tiedotteessa.
