TuKoKe-kilpailun pääsarjan voittajat 2022

Voitto irtosi syöpähoidolla ja digihinnoittelun perkaamisella

12.4.2022
|
Uutinen

Lasten ja nuorten tiedekilpailun taso oli tänä vuonna kova. Kakkossijalle nousi tutkimus Maunulan paikannimistä. Pronssin jakoivat tutkimus Tampereen naiskaartilaisista vuonna 1918 sekä rukiin pH-käsittely.

Tutki-Kokeile-Kehitä-tiedekilpailu päättyi Espoossa viime perjantaina. Kilpailun pääsarjassa eli lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien sarjassa voittajia oli kaksi. Adam Yousfi palkittiin parhaasta tutkimuksellisesta työstä ja Miro Keimiöniemi parhaasta soveltavasta työstä. Molemmat valittiin edustamaan Suomea EU:n nuorten EUCYS-tiedekilpailuun syyskuussa Alankomaissa.

Tutki-Kokeile-Kehitä-tiedekilpailun (TuKoKe) järjestävät vuosittain Tekniikan akateemiset TEK ja Kehittämiskeskus Opinkirjo. Kilpailu on avoin kaikille 4–20-vuotiaille.

Alla kerromme kilpailussa menestyneistä nuorista lisää.

Yllä olevassa kuvassa vasemmalta: Justus Hansen, Joonatan Korpela, Adam Yousfi, Miro Keimiöniemi, Rosa Linke, Christie Netto ja Tarmo Sorsa.

Adam Yousfi
Adam Yousfi kehitti syöpähoidon.

Kulosaaren yhteiskoulun lukiossa opiskeleva Adam Yousfi kehitti työssään uuden teoreettisesti toimivan syöpähoidon. Idea perustuu syöpäsolujen telomeraasituotannon keskeyttämiseen poistamalla hTERT-geeni solujen perimästä CRISPR Cas9 -menetelmällä. Seuraa geneettinen muutos, jonka myötä seuraava solusukupolvi ei saa telomeraasia käyttöönsä ja lopulta kuolee.

– CRISPR Cas9 -menetelmän hyödyntäminen syöpähoidoissa on vasta aluillaan. Ehdottamani menetelmä on tuore ja ajankohtainen. Tämä on tutkimukseni selvä vahvuus, Yousfi kertoo.

Tutkimus sai alkunsa, kun Yousfi luki vuosi sitten biologian kokeeseen. Telomeraasin toimintaa sivuttiin lyhyesti. Yousfi otti entsyymin lähempään tarkasteluun ja teki siitä biologian erikoiskurssiin lopputyön. Ehdotettu menetelmä alkoi itää tästä.

– Kehitin menetelmää vapaa-ajan harrastuksenani. En kokenut sitä rasittavana, koska harrastukset kumpuavat omasta kiinnostuksesta.

Adam Yousfi
CRISPR Cas9 -menetelmän hyödyntäminen syöpähoidoissa on vasta aluillaan.
- Adam Yousfi

Yousfi on juuri viimeistellyt ylioppilaskirjoitukset. Hän tähtää Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan opiskelemaan. Lisäksi Yousfilla on kontakti PerkinElmer-yritykseen, joka on kiinnostunut nyt voittaneen tutkimuksen tuloksista. 

– Olen osallistunut TuKoKeen ennenkin, tämä on minulle jo perinne. Nyt voitin ensimmäistä kertaa! On myös hienoa, kun pikkusiskoni Asiya menestyi omassa kilpasarjassaan.

Miro Keimiöniemi
Miro Keimiöniemi (vasemmalla) Otaniemen lukion mediaryhmän haastateltavana.

Yousfin kanssa voiton jakoi Tampereen lyseon lukiossa opiskeleva Miro Keimiöniemi. Hän tutki musiikintuotanto-ohjelmistojen hinnoitteluun vaikuttavia tekijöitä. Hänen tavoitteenaan oli ymmärtää syvemmin digitaalisten tuotteiden roolia nykytaloudessa. Keimiöniemi koki aiheen kiinnostavaksi, koska hän on itsekin tuottanut musiikkia. Kilpailun asiantuntijoiden mukaan työ on kiinnostava, koska se käsittelee markkinatasapainon syntymistä sellaisten digitaalisten hyödykkeiden markkinoilla, joissa hyödyke on kulumaton.

– Oli kiinnostavaa huomata, että piratismi eli ohjelmiston laiton kopiointi ja käyttö voi olla myös ohjelmistolle eduksi, Keimiöniemi kertoo.

Kun hän teki kyselyn kuluttajille ja haastatteli ohjelmistovalmistajia, osa vastaajista näki, että laitoin tuote voi tuoda lisää maksaviakin käyttäjiä. Ihmiset saattavat ladata laittoman version yhtä projektia varten, mutta jos he innostuvat käyttämään ohjelmistoa enemmän, laillinen versio osoittautuu kätevämmäksi. Laillisella versiolla saa puhtaan omatunnon lisäksi asiakastuen ja saman ohjelmistoversion, joka on mahdollisilla yhteistyökumppaneilla.

Miro Keimiöniemi
Piratismi eli ohjelmiston laiton kopiointi ja käyttö voi olla myös ohjelmistolle eduksi.
- Miro Keimiöniemi

Keimiöniemi harkitsee nyt palkitun tutkimuksensa julkaisemista, mutta seuraavaksi vuorossa on kuitenkin IB-lukion ylioppilaskirjoitukset. Vaikka hän uhrasikin kallista lukuaikaa TuKoKeen, se kuulemma kannatti: hän pääsi juttelemaan asiantuntijoiden ja muiden opiskelijoiden kanssa, joita hän ei ole korona-aikana juurikaan tavannut.

Kusikujalta Atlantaan

Tarmo Sorsa
Tarmo Sorsa esitteli tutkimustaan Otaniemessä 7.4.

Tarmo Sorsa ei lähtenyt tutkimustyössään merta edemmäs kalaan, vaan otti suurennuslasin alle kotiseutunsa Helsingin Maunulan epäviralliset paikannimet ja nimistökerrostumat. Helsingin matematiikkalukiossa opiskeleva Sorsa palkittiin työstään ”Månsaksen niityillä” TuKoKen kakkospalkinnolla sekä edustuspaikalla kansainväliseen ISEF-tiedekilpailuun. Kilpailu on 7.–13.5. Atlantassa, Yhdysvalloissa.

– Olen syntynyt Maunulassa, joten kotiseutunäkökulma kiinnosti. Lisäksi olen kuullut vanhempien Maunulan asukkaiden käyttävän epävirallisia paikannimiä. Se alkoi kiinnostaa, Sorsa kertoo.

Tarmo Sorsa
Maunulan epäviralliset paikannimet ovat hyvin primaareja ja liittyvät nykynimiä useammin luontoon.
- Tarmo Sorsa

Hän oli kesällä 2021 kuunnellut mökkipaikkakunnallaan Outokummussa luennon, joka käsitteli Viuruniemen kylän epävirallista nimistöä.

– Maunulan epäviralliset paikannimet ovat hyvin primaareja ja liittyvät nykynimiä useammin luontoon. Yksi hauska nimi on esimerkiksi tien pätkä nimeltään Kusikuja.

Rosa Linke
Rosa Linke jakoi TuKoKen kolmannen sijan.

TuKoKen kolmas sija jaettiin kahdelle eri työlle. Rosa Linke Tampereen lyseon lukiosta tutki naisten osallisuutta Suomen sisällissodassa vuonna 1918. Linke pyrki täyttämään aukkoja, joita historiankirjoituksiin on syntynyt sen takia, että naisten rooli on ollut miehiä väheksytympi. Tampereen seudulta kotoisin olevana Linke päätti keskittyä Tampereen naiskaartilaisiin.

– Yllätyin, miten vaiettu asia naisten rooli sisällissodassa on. Opin, kuinka subjektiivista historiankirjoitus voi olla, Linke kertoo.

Rosa Linke
Yllätyin, miten vaiettu asia naisten rooli sisällissodassa on.
- Rosa Linke

TuKoKe-kilpailua Linke kiittää siitä, että kilpailu tarjosi mahdollisuuden löytää ja jutella samanhenkisten nuorten kanssa.

Christie Netto
Christie Netto jakoi TuKoKen kolmannen sijan.

Toinen pronssilla palkittu työ on Joensuun lyseon lukion opiskelija Christie Netton tutkimus ruishiutaleiden liottamisesta ja sen vaikutuksesta hiutaleiden sulavuuteen ihmisvatsassa. Netto halusi testata, vaikuttaako pH-esikäsittely rukiin sulavuuteen.

– Sain tutkimusidean siitä, kun äitini liottaa kaurahiutaleita yön yli jääkaapissa niin, että hän lisää annokseen sitruunamehua. Halusin testaa, onko äitini oikeassa, Netto kertoo.

Hän sai tulokseksi, että sitruunamehu muokkaa ruishiutaleista emäksisempiä, mikä puolestaan edistää niiden sulavuutta. Eli Netton äiti oli oikeassa.

– TuKoKe on ollut mukava kokemus, koska monet ystävänikin menestyivät täällä. Hieno päivä!

Christie Netto
Sain tutkimusidean siitä, kun äitini liottaa kaurahiutaleita yön yli jääkaapissa.
- Christie Netto

Lisäksi TuKoKen tuomaristo palkitsi Joonatan Korpelan ja Justus Hansenin edustuspaikalla ISEF-kilpailuun. He tutkivat sähköautojen latausinfrastruktuurin riittävyyttä Suomessa.

Sarja II: Voittajatöissä on koneoppimista ja järven ekologiaa

Manu Kiiskilä
Manu Kiiskilä (keskellä) esitteli tutkimustaan Otaniemessä maanantaina 4.4.

Sarjassa II jaettiin kaksi ykköspalkintoa: 7.–9.-luokkalaisille ja 3.–6-luokkalaisille. Vanhempien sarjassa voiton vei Manu Kiiskilä Tampereen kansainvälisestä koulusta (FISTA). Kiiskilän työ ”Emulating Human Vision Processes to Quantify an Environment” esittää tavan, jolla huoneen syvyyden ja leveyden voi arvioida käyttäen semanttista segmentointia ja kohteentunnistusta. Asiantuntijat kiinnittivät työssä huomiota Kiiskilän kykyyn käyttää koneoppimista ongelman ratkaisemiseksi.

– Tämä kilpailu oli hyvä kokemus. Olen oppinut ongelmanratkaisukykyä, aikatauluttamista sekä tavoitteiden asettamista ja tavoitteissa pysymistä, Kiiskilä kommentoi.

Kiiskilä on menestynyt TuKoKessa aiemminkin: hän jakoi ykkössijan 3.–9.-luokkalaisten sarjassa vuonna 2020. Suositulla YouTube-kanavallaan hän haluaa rohkaista lapsia tekemään tiedekokeiluja.

Manu Kiiskilä
Olen oppinut ongelmanratkaisukykyä ja aikatauluttamista.
- Manu Kiiskilä

TuKoKen tuomaristo valitsi myös Kiiskilän edustamaan Suomea kansainväliseen ISEF-tiedekilpailuun. Kilpailu on Atlantassa, Yhdysvalloissa. Kiiskilä on asunut aiemmin Yhdysvalloissa ja odottaa edustusmatkaa ilolla. Kesällä Kiiskilä jatkaa Tampereen yliopistossa koneoppimiseen liittyvää projektia, jonka hän aloitti vuotta aiemmin.

Asiya Yousfi
Tuomarit tutustuivat Asiya Yousfin (oikealla) tutkimukseen maanantaina 4.4. Otaniemessä.

Nuorempien eli 3.–6.-luokkalaisten sarjan voitti Asiya Yousfi Puistopolun peruskoulusta, Helsingistä. Yousfin tutkimus käsitteli Pieni-Mäntysen ekologiaa. Pieni-Mäntynen on järvi, joka kuuluu Vuoksen vesistöön.

Yousfi kertoo, että tutkimusidea alkoi kehittyä, kun hän sai kuulla vanhemmiltaan viettävänsä kesälomaansa Pieni-Mäntysen rannalla. Yousfi halusi selvittää, mikä tekee Pieni-Mäntysestä erilaisen muihin järviin verrattuna. Hän kertoo oppineensa tutkimusta tehdessään laajalti ekologiasta; aineiden kierrosta, ravintoketjujen moninaisuuksista sekä valuma-alueen merkityksestä. Yousfin yllätti se, miten hyvin hänen onnistui tunnistaa 165 eri eliölajia Pieni-Mäntyseltä.

– Näin ensimmäistä kertaa esimerkiksi pyypoikueen ja leppäkertun toukan, Yousfi kertoo.

Asiya Yousfi
Näin ensimmäistä kertaa pyypoikueen ja leppäkertun toukan.
- Asiya Yousfi

Voitto ei ole Yousfin ensimmäinen. Hän voitti sarjassaan myös viime vuoden TuKoKessa. Silloin hänen tutkimusaiheensa oli rakkolevä. Yousfi on kirjoittanut viime vuoden tutkimuksen innoittamana tiedesadun ”Mystinen lipas – Itämeren aallokoiden uumenissa”. Kirja ilmestyy Kustannus Z -kustantamolta näillä näkymin toukokuussa.

Veera Ojanen, Minja Stålhane ja Elvira Himberg
Elvira Himberg (vasemmalla), Minja Stålhane ja Veera Ojanen tutkivat afantasiaa.

Toiseksi II-sarjassa sijoittuivat Veera Ojanen, Minja Stålhane ja Elvira Himberg Kartanonkosken koulusta, Vantaalta. He tutkivat afantasian yleisyyttä nuorilla sekä afantasian vaikutusta visuaalista ajattelua vaativissa tehtävissä pärjäämiseen. Afantasia on kyvyttömyyttä kokea mielikuvia. Idea tutkimuksesta heräsi, kun Ojanen, Stålhane ja Himberg lukivat Helsingin Sanomien artikkelin aiheesta.

Veera Ojanen, Minja Stålhane ja Elvira Himberg
Halusimme tietää afantasiasta lisää. Sitä on tutkittu melko vähän.
- Veera Ojanen, Minja Stålhane ja Elvira Himberg

– Halusimme tietää afantasiasta lisää. Sitä on tutkittu melko vähän. Oli kiva oppia samalla tutkimuksen tekemisestä, he kertovat.

Mandi Peteri, Aili Rötkönen, Veera Mäkinen ja Vanessa Ojala
Aili Rötkönen (toinen vasemmalta), Vanessa Ojala, Veera Mäkinen ja Mandi Peteri tutkivat kouluruokailua.

Sarjassa II pronssisijalle sijoittuivat Mandi Peteri, Aili Rötkönen, Veera Mäkinen ja Vanessa Ojala Syväsenvaaran koulusta, Rovaniemeltä. Heidän tutkimuksensa käsitteli koulunsa 5.- ja 6.-luokkalaisten kouluruokailua. Peteri, Rötkönen, Mäkinen ja Ojala kertovat, että he yllättyivät siitä, miten vähän oppilaat syövät. Moni syö kuulemma vain näkkileipää. He havaitsivat, että tytöt syövät yleensä vähemmän lämmintä ruokaa kuin pojat.

– Menestys kilpailussa tuntuu hyvältä. Tulemme varmasti muistamaan tämän, tutkimustiimi kertoo.

Mandi Peteri, Aili Rötkönen, Veera Mäkinen ja Vanessa Ojala
Menestys kilpailussa tuntuu hyvältä. Tulemme varmasti muistamaan tämän.
- Veera Mäkinen, Vanessa Ojala, Aili Rötkönen ja Mandi Peteri

Nuorimmat osallistuivat etänä

Sarjan I eli esi- ja alkuopetuksen sarjan voitti Taipalsaaren kirkonkylän koulun esiopetusryhmä. Ryhmä oli tutkinut tuulta. Ryhmän ohjaajana toimi Kirsi Rehunen. Käytännön syistä ryhmä ei päässyt paikalle Espooseen lopputapahtumaan. Tuomarit haastattelivat kilpailijat etänä. TuKoKen asiantuntijat kiittelivät, että ryhmä tarkastelee tuulta monesta eri näkökulmasta, eri lähestymistavoilla.

Lista kaikista TuKoKe-kilpailussa palkituista

Lue myös: Nuorten tiedekilpailu palaa digivuosien jälkeen Espooseen

TuKoKe-alumnit kantoivat kortensa kekoon

– Olen liikuttunut ja vaikuttunut nuorten sitoutumisesta uusien asioiden ymmärtämiseen ja oppimiseen. Kyllä meillä on tulevaisuus, Tekniikan akateemiset TEKin toiminnanjohtaja Jari Jokinen iloitsi tutustuttuaan Tutki-Kokeile-Kehitä-kilpailun II-sarjan töihin.

Kilpailutyöt olivat esillä Otaniemen lukiossa Espoossa 4.–8.4. Lisäksi töihin oli mahdollista tutustua verkkonäyttelyssä.

Paikalle oli saapunnut myös TuKoKe-alumneja. Valtteri Aurela on osallistunut kilpailuun kolmesti ja voittanut sarjansa kahdesti. Hänestä oli hauska nähdä kilpailu tällä kertaa järjestäjän silmin. Aurela muun muassa otti vieraita vastaan kilpailun Info-tiskillä ja jakoi kilpailun palkintoja.

– Siitä tulee hyvä fiilis, kun voi osaltaan mahdollistaa muiden osallistumisen tähän kilpailuun, Aurela sanoi.

Toinen paikalla ollut TuKoKe-alumni on futuristi Perttu Pölönen, joka juonsi kilpailun III-sarjan palkintojenjaon. Pölönen voitti TuKoKen vuonna 2013 Sävelkello-keksinnöllään.

– Uteliaisuus kannattaa aina. Joko me onnistumme tai opimme, joka tapauksessa meille käy hyvin, hän kannusti tämän vuoden kilpailijoita.