Uusi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) rahoituslaki astui voimaan vuoden vaihteessa. Sen tarkoituksena on nostaa suomalaiset TKI-panostukset neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä.
Tilastokeskuksen tuoreimpien tilastojen mukaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat 7,5 miljardia euroa vuonna 2021. Tutkimus- ja kehittämismenojen bruttokansantuoteosuus saavutti 3,0 prosenttia, kun edellisvuonna osuus oli 2,9 prosenttia. Jos tahti jatkuu, neljä prosenttia on hyvinkin saavutettavissa.
Ajatuksena on ollut, että julkisen sektorin TKI-toimet muodostavat menoista kolmasosan eli reilut 1,3 prosenttia ja yritysten TKI-kontolle jää loput kaksi kolmannesta eli reilut 2,6 prosenttia. Tilanne on liki tämä jo tällä hetkellä, sillä Tilastokeskuksen mukaan yritysten osuus tutkimus- ja kehittämismenoista oli 69 prosenttia vuonna 2021.
Metsäteollisuuden yritykset investoivat vuositasolla yli 300 miljoonaa euroa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan.
– Metsäteollisuuden innovaatiotoiminta ei tarkoita vain upouusia tuotteita, vaan TKI-työtä tehdään myös jo olemassa olevien tuotteiden ominaisuuksien ja valmistusprosessien kehittämiseksi esimerkiksi ympäristövaikutusten osalta, Metsäteollisuus ry:n innovaatiopolitiikan päällikkö Marjaana Suorsa kuvailee.
Metsäteollisuus ry on Suomessa toimivien metsäteollisuusyritysten edunvalvontajärjestö.
Metsäteollisuuden teettämän tuoreen patenttiselvityksen mukaan Suomi on maailman ykkönen mikro- ja nanofibrilloituun selluloosaan, jäteveden ja lietteen käsittelyyn sekä ligniinin talteenottoon mustalipeästä liittyvissä patenteissa. Myös taivekartonkiin, kuituvaloksiin sekä tarroihin ja etiketteihin liittyvissä patenteissa Suomi on maailman kolmen parhaan maan joukoissa.
Metsäteollisuuden yritysten TKI-menojen prosenttiosuus liikevaihdosta jää kuitenkin selvästi koko yrityssektorin keskiarvosta.
– Metsäteollisuus on prosessiteollisuutta ja prosessiteollisuudessa TKI-toiminnan kustannus ei tyypillisesti kohoa yhtä suureksi kuin esimerkiksi ICT-alalla.
Selventävä esimerkki on sellutehdas, jossa varsinaisten aikaa ja rahaa vievien tuoteinnovaatioiden määrä jää vähäiseksi, mutta prosessi-innovaatioita syntyy usein, kun tehtaan valmistusprosesseja optimoidaan yhä tehokkaammiksi.
Metsäteollisuuden viennin arvo oli 13,2 miljardia euroa vuonna 2021 ja sen osuus tavaraviennistä oli hieman vajaa viidennes. Oheisesta kaaviosta näkyy, kuinka vienti on kehittynyt eri tuotteiden mukaan. Paperin vienti on laskenut, mutta kartongin, sellun ja saha- ja höylätavaran puolestaan noussut.
Täysin uudet tuoteinnovaatiot voisivat herättää Jalosteet-viivankin.
- Lue myös TKI-kokonaisuuteen kuuluvat: