Parhaiden opinnäytetöiden tekijöille tuhti tunnustus

|
Uutinen
Kuuntele

TEK palkitsee opinnäytetöiden tekijät 28.11. yhdessä Tekniska föreningen i Finland TFiFin ja 
Matemaattis-
luonnontieteellisten alojen akateemiset MAL:n kanssa.

TkT Tiina Keipi tutki Tampereen teknillisessä yliopistossa metaanin termisen hajottamisen soveltuvuutta siirtymäajan teknologiaksi vedyn tuotantoon. Väitöskirjastaan palkittava Keipi ja hänen työnsä on esitelty tässä jutussa. Palkinnon arvo on 7 500 euroa.

DI Joel Reijonen tutki Vaasan yliopistossa hajautettua koneoppimista autonomisille laivoille hajautetussa pilviympäristössä. Diplomityöpalkinto on 5 000 euroa.

– Halusin uran teko- ja koneälyn parissa. Valitsin työlleni aiheen, jossa pystyin hyödyntämään koneoppimista tämän päivän ja tulevaisuuden teknologiaratkaisuissa. Aiheen valintaan vaikutti myös, että sain tehdä työni Ericssonille, hän sanoo.

Reijonen jäi valmistuttuaan Ericsonille koneälytutkijaksi. Hän tekee myös tekoälyaiheista väitöskirjaa Vaasan yliopistossa.

Reijosta kiehtoivat reuna- ja keskitettyjen pilviympäristöjen tuomat edut ja haasteet, kun kyseessä on hajautetun koneoppimisen arkkitehtuurin suunnittelu.

– Diplomityön tuloksena sain koneoppimisratkaisun, jolla pystyimme hajauttamaan ja rinnakkaistamaan koneoppimismallin opetuksen reuna- ja keskitetyn pilviympäristön välille.

Koneoppimisen rinnakkaistamisella Reijonen saavutti nopeamman laskennallisen läpimenoajan mallin opetukselle. Tulokset julkaistiin diplomityön lisäksi tutkimuspaperissa konferenssissa Fukuokassa Japanissa.

– Olen innovoinut yhdessä työni ohjaajien kanssa myös uusia teknologiaratkaisuja, jotka työnantajani on patentoinut.

TEK toivottaa kolmikolle onnea!

FM Emmi Kirjanen tutki Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksessa tunneliliitosten valmistamista kolmiulotteisen periodisen nanorakenteen, fononikiteen, pinnalle ja kyseisten tunneliliitosten soveltamista lämpömittarina matalissa lämpötiloissa. Pro gradu -palkinnon arvo on 5 000 euroa.

– Työn taustalla oli tavoite kolmiulotteisten fononikiteiden termisten ominaisuuksien tutkimisesta, minkä mittaamiseen tarvittaisiin lämpömittariksi soveltuvia liitoksia, Kirjanen kertoo.

Kandityönsä samassa tutkimusryhmässä tehnyt Kirjanen halusi päästä syvemmälle fononikiteiden käyttöön lämpöfysiikassa. Fononikiteet pystyvät muokkaamaan lämmön ja äänen kulkua samaan tapaan kuin fotonikiteet valoa. 

– Matalissa lämpötiloissa lämmönjohtumisen kontrolloinnin tärkeys korostuu, minkä vuoksi fononikiteiden kyky vahvistaa, heikentää tai ohjata lämmön kulkua on mielenkiintoinen ja hyödyllinen ominaisuus.

Kirjasen onnistui höyrystää metallijohtimet fononikiteen pinnalle sen epätasaisesta rakenteesta huolimatta. Alle kelvinin lämpötiloissa tehdyissä elektronisissa mittauksissa kyseiset liitokset varmistettiin tunneliliitoksiksi.

Nyt Kirjanen työskentelee Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä erikoistuvana fyysikkona.

Tutustu palkittuihin opinnäytetöihin:

Avainsanat: