Rodrigo Ackermann kehitti Chilessä pieniä hajautettuja energiahankkeita, jotka olivat kuitenkin kytketty suoraan kantaverkkoon. Laitoksia oli 18 ja ne tuottivat yhteensä 80 megawattia sähköä. Hän myi koko portfolionsa suomalaiselle Korkialle.
Uusiutuvan energian sijoittaja ja hankekehittäjä Korkia oli aloittanut investoimaan Espanjaan aurinkoenergiaan.
”Olimme kiinnostuneet myös Chilestä, jossa on erinomaiset olosuhteet aurinkoenergialle”, kertoo Mikko Kantero.
Hän on Korkian uusiutuvan energian portfoliosta vastaava johtaja.
Chilen vihreän energian markkinat ovat rakentuneet vaiheittain. Ensimmäisessä aallossa Korkia kehitti pieniä, hajautettuja sähköntuotantoprojekteja, jotka sitten myytiin pois. Tämä markkina alkoi kypsyä.
”Halusimme siirtyä suurempaan skaalaan. Megawateissa mitattuna toimintamme oli vielä pientä, vaikka markkina oli aktiivinen.”
Rakentamisvalmiit hankkeet myydään
Seuraavassa aallossa Korkia etsi paikallisia partnereita, jotka olivat kehittäneet teollisuusmittakaavan aurinkoenergia- ja sähkövarastohankkeita.
Tällä hetkellä Korkialla on 2–2,5 gigawattia projekteja, joiden odotetaan kypsyvän rakennusvalmiiksi 12–18 kuukaudessa. Niille on maa-alueet, luvat ja yhteys kantaverkkoon. Korkia myy kohteensa ennen kuin lapio isketään ensimmäisen kerran maahan.
Lopulliset asiakkaat ovat muun muassa sähköyhtiöitä tai isoja infrastruktuuriin sijoittavia rahastoja.
Chile on laboratorio
Chilessä on paljon vetovoimatekijöitä. Chile on maailman johtavia maita, ellei jopa johtava maa uusiutuvan energian käyttämisessä. On päiviä, jolloin kaikki Chilessä käytetty sähkö on tuotettu auringolla, tuulella ja niitä tasapainottavilla akuilla.
”Monet asiat, jotka tapahtuvat täällä Chilessä, tapahtuvat muutaman vuoden päästä muualla. Chile on eräänlainen todellisen elämän täyden mittakaavan laboratorio”, sanoo Mikko Kantero.
Chilen haaste on siinä, että sähköntuotanto voi olla eri paikassa kuin kulutus.
”Järjestelmästä tulee paljon monimutkaisempi. Chile on ollut edelläkävijä siinä, miten tämä asia on ratkaistu, myös sähkövarastojen avulla”, kertoo Ackermann.
Hankekehitys on riskipitoisin vaihe
Toinen Chilen vetovoimatekijä on se, että sähkön kokonaiskulutus on kovassa kasvussa. Kasvuvauhti vain kiihtyy, koska Chileen on tulossa muun muassa paljon datakeskuksia.
”Kaikki isot datakeskuksia rakentavat firmat ovat ilmoittaneet miljardien investoinneista Chileen”, kertoo Kantero.
Kolmas vetovoimatekijä on Kanteron mukaan se, että Chile on poliittisesti vakaa maa. Oikeusjärjestelmään voi luottaa ja säätely toimii läpinäkyvästi.
Mihin hankekehittäjiä tarvitaan? Mikseivät vaikkapa sähköyhtiöt hoida projektejaan alusta loppuun itse?
”Sähköyhtiöt omistavat ja pyörittävät laitoksia ja sillä toiminnalla on ihan erilainen riskiprofiili. Laitokset tuottavat tasaista kassavirtaa. Sen sijaan hankkeista osa epäonnistuu aina, tämä on riskipitoisin vaihe.”
Projekteja täytyy Kanteron mukaan tehdä isolla volyymillä.
”Jos kehittää yhtä tai kahta hanketta ja tulee epäonnistuminen, saa ison iskun. Kyllä meilläkin on ollut epäonnistumisia, mutta pitää olla pokkaa sanoa aikaisessa vaiheessa, että tämä ’beibi’ tapetaan, se ei ollut tarpeeksi hyvä jatkettavaksi. Sitten aloitamme uuden.”
Koska hankkeita kaatuu, onnistuneista pitää saada kunnon kate.
”Tuottoprosentin täytyy olla hyvä kaksinumeroinen luku yksittäisen hankkeen kohdalla”, suostuu Kantero sanomaan.
Verkkoyhteys, maat, lopuksi luvat
Uuden aurinkoenergia- tai akkuvarastoprojektin kehittäminen noudattaa vakiintunutta kaavaa. Ensin etsitään paikka, jossa sähkönsiirtoverkossa on kapasiteettia. Sitten varmistetaan maa-alue. Teollisen mittakaavan aurinkovoimaloissa paneeleille tarvitaan tyypillisesti 300–400 hehtaaria.
”Teemme yleensä vuokrasopimuksen. Akkuvarastoja varten tarvittava maa-alue on pienempi, sen voimme ostaa”, kertoo Rodrigo Ackermann.
Seuraavassa vaiheessa hoidetaan luvitus. Usein alueen käyttötarkoitus täytyy muuttaa kaavassa maatalousmaasta energiakäyttöön. Tarvitaan myös ympäristölupa ja monia muita lupia.
”Aurinkovoimalalle koko prosessi vie Chilessä tyypillisesti 3–4 vuotta. Sitten hanke on valmis rakennettavaksi. Me tyypillisesti myymme sen siinä vaiheessa”, kertoo Kantero.
Salainen kastike
Miten paikat uusille energiaprojekteille löydetään ja valitaan?
”Se on meidän ’salainen kastikkeemme’, emme kerro muille. Sen voin sanoa, että kehittäjänä meidän täytyy ennakoida, missä sähkölle on tarvetta 3–4 vuoden päästä”, kertoo Kantero.
Korkia on keskittänyt hankkeensa Keski-Chileen, missä asuu valtaosa väestöstä ja minne muun muassa suurimmat datakeskukset ovat tulossa.
”Neljä vuotta sitten näimme, että pohjoisessa rakennettiin paljon kaivostoimintaa, mutta sanoimme ei, koska väestön määrä on siellä vähäinen. Monet kehittäjät ovat laittaneet hankkeitaan pystyyn esimerkiksi Atacamaan, koska siellä on eniten auringonpaistetta”, sanoo Kantero.
Kun kapasiteettia on siellä, missä ei ole kulutusta, laitokset kilpailevat keskenään ja verkko ruuhkautuu.
”Niiden arvo voi romahtaa. En paljasta ’salaista kastikettamme’ mutta yhden sloganin voin sanoa: seuraa kulutusta. Se on tärkeämpää kuin maksimoida sähkön tuotantokyky.”
- Lue lisää Tekniikka&Taloudesta:
