Uutiset ja blogit

Yhdysvaltain 6.8.1945 Japanin Hiroshimassa räjäyttämän ydinpommin jättämistä raunioista suurin osa on siivottu historian saatossa pois – mutta ei kaikkia. Näistä rauniojäännöksistä on nyt löytynyt ennestään tuntematon rautapohjainen metalliseos eli terässeos, uutisoi Phys.org.

Myös teräksen löytänyt tutkijaryhmä nimittää tieteellisessä artikkelissaan seosta aiemmin tuntemattomaksi.

Italialaisgeologi Luca Bindin johtama ryhmä löysi metallin pienistä, alle millimetrin kokoisista lasipyörylöistä, joita Hiroshimanlahden rannalla esiintyy tavallisen hiekan seassa. Pyörylöiden materiaalista noin 1–3 tilavuusprosenttia eli noin 3–10 massaprosenttia on metallia, loppu lasia.

Teräskiteet näiden lasipalleroiden sisällä ovat kooltaan 10 mikrometrin luokkaa. Ne sisälsivät rautaa, kromia, nikkeliä, mangaania, molybdeeniä, piitä ja alumiinia.

Kaikki metallikiteet eivät kuitenkin koostuneet uudesta metallista. Itse asiassa useimmat kiteet paljastuivat koostumusanalyysissä lähinnä ruostumattomaksi teräkseksi.

19 mittauksen joukossa raudan pitoisuus vaihteli 58–73 massaprosentin välillä, nikkelin pitoisuus 7–11 prosentin välillä ja kromin pitoisuus haarukassa 14–19 prosenttia. Nämä ovat hyvin tyypillisiä arvoja ruostumattomassa teräksessä.

Yksi teräskide poikkesi muista

Yksi metallikide kuitenkin poikkesi muista. Se sisälsi raudan, nikkelin ja kromin lisäksi huomattavat määrät piitä sekä pieniä määriä edellä mainittuja muita metalleja.

Analyysien mukaan tieteelle aiemmin tuntematon metalli koostuu noin 63-prosenttisesti raudasta. Nikkeliä metalli sisältää 9 prosenttia, kromia 14 prosenttia, piitä 7 prosenttia, molybdeeniä 4 prosenttia, mangaania 2 prosenttia ja alumiinia noin puolisen prosenttia.

Lucan ja hänen kollegoidensa kirjallisuudesta tekemän haun mukaan tämä kemiallinen koostumus on jokseenkin uusi. Raudan, kromin, nikkelin ja molybdeenin seoksia on toki tutkittu ja käytetty paljon – samoin raudan ja mangaanin ja raudan ja piin. Kuitenkaan kokonaisyhdistelmälle ei löytynyt vastinetta.

Myös uuden teräksen kiderakenne poikkesi täysin tavallisista teräksistä, röntgendiffraktiomittaus paljasti.

Röntgendiffraktion ja röntgenpohjaisen koostumusmittauksen lisäksi näytteitä tutkittiin elektronimikroskoopilla kuvaamalla.

Tutkijoiden mukaan Hiroshimasta löytynyt teräs vastaa materiaaliominaisuuksiltaan lähinnä niin sanottuja korkean entropian metalliseoksia. Tällä teknisellä termillä tarkoitetaan lejeerinkejä, joihin on sekoitettu useita metallisia alkuaineita suunnilleen samansuuruisissa suhteissa.

Toisaalta uusi teräs poikkeaa korkean entropian seoksista siinä, että sen atomirakenne on täysin kiteinen ja säännöllinen. Lucan ryhmä nimittää tätä harvinaista yhdistelmää ”kiehtovaksi”.

Ilmiselvää on, että seos on muodostunut ydinräjähdyksen kuumuudessa. Tutkijat otaksuvat, että se ei ole syntynyt ainoastaan sulamisen kautta, vaan metalliin on sen lisäksi tiivistynyt ydinräjähdyksen kuumuuden ilmaan kaasuttamia metallihöyryjä.

Tutkijat arvelevat näin siitä huolimatta, että Hiroshiman ydinpommin tulipallo ei koskettanut maata. Räjähdysenergialtaan noin 15 tnt-kilotonnin kokoinen Hiroshiman ydinpommi räjäytettiin noin 500 metrin korkeudella ilmasta, jolloin tulipallo pääsi nousemaan korkealle ilmaan ennen kuin se oli laajentunut liian suureksi.

Lucan ryhmä arvuuttelee, voisiko nyt löydetystä teräksestä olla joskus myös käytännöllistä hyötyä materiaalitekniikassa.

Tieteellinen artikkeli tutkimuksista on julkaistu Science Advances -lehdessä. Se on vapaasti luettavissa.

Sveitsiläisen ETH Zürichin insinööri on kehittänyt aurinkokeräimen, joka muuntaa auringon säteilyä 150-asteiseksi prosessilämmöksi esimerkiksi teollisuuden käyttöön. Lämpöä voitaisiin hyödyntää suoraan muun muassa elintarvike-, kemian- ja lääketeollisuuden prosesseissa.

Useissa teollisuuden prosesseissa tarvitaan korkeita lämpötiloja. Esimerkiksi elintarviketeollisuudessa yleinen pastörointi tehdään vähintään 72 celsiusasteen lämpötilassa. Pastörointia järeämmässä lämpökäsittelyssä eli iskukuumennuksessa elintarvikkeet lämmitetään vähintään 135 celsiusasteeseen.

Sveitsin valtiollisen teknillisen korkeakoulun ETH Zürichin tutkija Luca Thommen halusi puuttua nimenomaan teollisten prosessien lämmityksestä aiheutuviin päästöihin ja korvata fossiilisten polttoaineiden käytön uusiutuvalla energialla. Lopulta hän sai diplomityötä tehdessään idean aurinkokeräimestä.

Thommenin suunnittelemassa järjestelmässä heijastavat elementit keskittävät auringonvaloa absorboivaan paneeliin, josta lämpö siirtyy väliaineeseen, kuten veteen tai ilmaan. Järjestelmässä hyödynnetään eristemateriaaleja lämpöhäviöiden minimoimiseksi.

”Teknologia, jota olen kehittänyt edelleen, on periaatteessa jo olemassa, mutta se ei ole vielä kustannustehokas”, Thommen sanoo korkeakoulun tiedotteessa.

Thommenin ratkaisussa kustannustehokkuutta on parannettu esimerkiksi käyttämällä edullisia materiaaleja ja yksinkertaistamalla järjestelmän suunnittelua. Suurin osa järjestelmästä on valmistettu edullisesta, helposti saatavasta eristemateriaalista, ja metallia on käytetty vain niissä kohdissa, joissa se on välttämätöntä.

Järjestelmän ensimmäinen prototyyppi asennettiin rakennuksen katolle, jossa se saavutti tutkijoiden asettaman 150 celsiusasteen tavoitelämpötilan.

Aurinkokeräimelle voi tulevaisuudessa olla monenlaisia sovelluskohteita. Thommen kollegoineen on keskustellut esimerkiksi ETH Zürichistä spinnanneen Climeworksin kanssa, joka kehittää hiilidioksidin talteenottoteknologiaa.

Lue lisää:

Tasavallan presidentti Alexander Stubbin esiin nostamien Ukraina-yhteistyötä tekevien yritysten listaan mahtui myös venevalmistaja Boomeranger, joka allekirjoitti aiesopimuksen Ukrainan kanssa presidentin Kiovan-matkan yhteydessä.

Kauppalehti tavoitti Boomerangerin hallituksen puheenjohtaja Miika Tammen puhelimitse Kiovasta. Tammi kertoo, että yhtiön tuotteet ovat sotilaskäyttöön valmistettuja veneitä ja muun muassa erikoisjoukkojen, merivoimien ja rajavartiolaitosten käytössä.

Suomi haluaa viedä Ukraina-yhteistyötä eteenpäin maalla, ilmassa ja merellä, ja Boomerangerin osuus on merellisen puolen yhteistyö, Tammi avaa. Hän ei kerro Ukraina-yhteistyön kaupallista arvoa.

”Vuonna 1991 perustettu yhtiömme toimii pienessä markkinassa, mutta se on yksi alansa ykkösnimiä”, Tammi kuvailee.

Muun muassa Saksan ja Australian merivoimat ovat Boomerangerin asiakkaita. Juuri Saksa osti kolme vuotta sitten Boomerangerin veneitä ja lahjoitti ne eteenpäin Ukrainalle taistelukäyttöön.

Boomerangerin valmistamien veneiden pituus vaihtelee viidestä metristä 15 metriin.

Boomeranger laajentaa Loviisassa sijaitsevaa tehdastaan kolmen miljoonan euron investoinnilla.

Tammen mukaan investoinnin takana on kysynnän vahva kasvu, ei pelkästään Ukraina-yhteistyö. Investoinnissa on kuitenkin huomioitu Ukrainaan lähtevien veneiden lisätilojen tarve.

Boomeranger Group teki vuonna 2025 3,16 miljoonan euron liikevoiton. Yhtiön liikevaihto oli noin 16,22 miljoonaa euroa. Boomerangerin liikevaihto kasvoi 53,2 prosenttia vuodesta 2024.

Suomalainen teknologiayhtiö Insta Group ja ukrainalainen puolustusalan yritys Tencore suunnittelevat miehittämättömien maa-ajoneuvojen tuotantoyhteistyön aloittamista.

Instan mukaan yhteistyön tavoitteena on mahdollistaa turvallisen tuotantokapasiteetin kasvattaminen Ukrainan ulkopuolella. Tavoitteena on luoda Suomeen hajautettu tuotantomalli. Samalla tavoitteena on nopeuttaa järjestelmien toimittamista Ukrainan puolustuksen tarpeisiin.

Yhteistyötä koskeva aiesopimus allekirjoitettiin Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin ja Suomen presidentin Alexander Stubbin tapaamisen yhteydessä sunnuntaina.

Instan ja Tencoren tavoitteena on ensitöikseen valmistaa TerMIT 2.0 -maa-ajoneuvoja Ukrainan puolustusvoimien käyttöön. Aiesopimus kattaa muun muassa tuotteiden valmistuksen, kokoonpanon ja toimitusketjun kehittämisen.

”Yhteistyömme etenee nyt suunnitelmista kohti konkreettista tuotantoa, missä yhdistyvät Tencoren ukrainalainen taistelukenttäkokemus ja Instan sekä suomalaisen teollisuuden teknologinen osaaminen, tuotantokyvykkyys ja kokemus vaativista olosuhteista. Rakennamme yhdessä skaalautuvaa tuotantomallia, joka tukee Suomen ja Ukrainan puolustuskykyä ja vahvistaa samalla eurooppalaista puolustusteollista perustaa”, Insta Advancen toimitusjohtaja Petri Reiman sanoo tiedotteessa.

Tencore tuo yhteistyöhön miehittämättömien maa-ajoneuvojen suunnitteluosaamisen, operatiivisen kokemuksen ja TerMIT-tuoteperheen. Insta vastaa osaltaan suomalaisen teollisen verkoston, tuotantokyvykkyyksien ja teknologisen osaamisen kokoamisesta.

TerMIT 2.0 on Tencoren kehittämä modulaarinen miehittämätön maa-ajoneuvo, jota voidaan käyttää muun muassa logistiikkaan, haavoittuneiden evakuointiin, raivaukseen, tulitukeen ja elektronisen sodankäynnin tehtäviin.

Insta ja Tencore allekirjoittivat ensimmäisen yhteisymmärryspöytäkirjan 24. helmikuuta.

Insta Groupin liikevaihto oli vuonna 2025 197,8 miljoonaa euroa ja liikevoitto 14,6 miljoonaa euroa.

Tasavallan presidentti Alexander Stubbin ja suomalaisyritysten vierailu Kiovassa jatkuu maanantaina. Suomi on solmimassa Ukrainan kanssa sopimusta drooniyhteistyöstä.

Sopimus on Suomelle erittäin tärkeä, arvioi ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen Talousaamun studiossa.

”Se kertoo konkreettisesti siitä, että me emme enää pelkästään vie aseita Ukrainaan, vaan olemme siirtyneet sellaiseen vaiheeseen, että ymmärretään että me myös tarvitsemme oppia Ukrainasta.”

”Siellä on se terävin kärki, se viimeinen osaaminen. Puhutaan modernin sodankäynnin taktisen tason osaamisesta sekä teknologisesta osaamisesta, sitä tässä ollaan hakemassa.”

Suomalaisyritykset ovat solmineet vierailun aikana aiesopimuksia. Niistä merkittävin on Patrian ja ukrainalaisen General Cherryn välinen sopimus, jossa aletaan selvittää droonivalmistusta Suomessa. Stubbin mukaan 90 prosenttia tuotannosta menisi Ukrainaan.

Kotimainen droonituotanto on Suomelle aivan välttämätöntä, Vanhanen sanoi.

”Droonit on hirveän nopeasti kehittyvä ala, joten tätä oppia on nyt pakko hakea. Olisi hirveän tervetullut uutinen, jos saataisiin tässä omaa teollisuutta. Se on huoltovarmuutta kriisitilanteessa, että meilläkin on tuotantolinjoja, osaamista ja kykyä skaalata.”

Asetehtaisiin on kohdistunut Euroopassa sabotaasi-iskuja. Olisiko tällainen vaara myös Suomen tehtaalla?

”Totta kai, teoriassa.”

Vanhanen muisteli Suomen puolustusteollisuutta edustavan henkilön hiljattain vitsailleen epävirallisessa yhteydessä, että kun suomalaista tuotantoa nyt suunnitellaan, pitää ensimmäistä kertaa miettiä sitä, onko laitoksen sijainti Iskander-ohjuksen kantamassa.

”Tämä on tietysti hieman mustaa huumoria, mutta se kuvastaa sitä, että tämä ajattelutapa on myös todellisuutta.”

Hiljattain Bulgariassa syttyi asevalmistaja Emcon varasto palamaan, KNDS:n ammustehdas räjähti Italiassa ja Milrem Roboticsin rakennus yritettiin polttaa Virossa. Lisäksi Saksassa löytyi lentokentältä räjähteillä varustettu drooni.

”Venäjä on aika häikäilemätön tällä hetkellä eikä Suomi varmasti ole mikään poikkeus. Jos meillä aletaan tuottaa semmoista kriittistä osaamista, mikä on Ukrainan kannalta merkittävää, niin totta kai siitä tulee Venäjän kiinnostuksen kohde. Tehtaita pitää pystyä suojamaan, kyberhäirintää vasten pitää varautua henkilöturvallisuudessa”, Vanhanen sanoi.

Katso keskustelu ja lähetys kokonaan tästä:

Unkarilainen Gripen-hävittäjä syöksyi maanantaina maahan Szolnokin kaupungin lähellä. Pääministeri Péter Magyar kertoi onnettomuudesta Facebook-julkaisussaan.

Hävittäjän lentäjä onnistui pelastautumaan heittoistuimella.

Onnettomuuden syy ei toistaiseksi ole tiedossa. Maygarin mukaan kukaan ei loukkaantunut tai kuollut onnettomuudessa. Kone ei myöskään aiheuttanut maahan syöksyessään vahinkoja.

Lähde: Reuters.

Juttua muokattu 14.24: Kuva vaihdettu

Ukrainan ensimmäinen venäläisten suihkumoottorikäyttöisten hyökkäyslennokkien torjuntaan tarkoitettu torjuntalennokki on otettu käyttöön maan puolustusvoimissa, kertoo Militarnyi puolustusministeriötä lainaten.

Lennokki kantaa nimeä Alexa Spatium. Maan puolustusministeriö ei kerro sen valmistajaa, mutta ministeriön mukaan kehityksestä vastaavat ukrainalaisinsinöörit.

Venäjä käyttää entistä enemmän suihkumoottorilla varustettuja hyökkäyslennokkeja – etenkin Geran-3, Geran-4 ja Geran-5 – ilmaiskuissaan. Ukrainan ilmavoimien tiedottaja eversti Jurii Ignat kertoi 14. elokuuta, että joissakin iskuissa jopa kaksi kolmasosaa lennokkikalustosta on suihkumoottorikäyttöisiä.

Nämä taas ovat liian nopeita ukrainalaisten perinteisille torjuntadroneille ja -lennokeille, joiden nopeus on luokkaa 300 km/h.

Geran-3:n nopeudeksi on julkisuudessa kerrottu noin 320 km/h, Geran-4:n nopeudeksi 500 km/h ja enemmän risteilyohjusta muistuttavan Geran-5:n nopeudeksi 600 km/h.

Militarnyi kertoi elokuun puolivälissä entisen puolustusministeri Mykhailo Fedorovin kommentista, jonka mukaan Ukraina testaa taisteluolosuhteissa yli 600 km/h nopeuteen yltäviä torjuntalennokkeja. Tiedossa ei ole, viittasiko hän juuri Alexa Spatiumiin.

Spatiumin tarkkoja speksejä ei kerrota mittoja (1,5×1,7 m) lukuun ottamatta. Sen väitetään olevan varsin liikehtimiskykyinen, lentävän korkealla ja omaavan merkittävän toimintasäteen.

Katapultista laukaistava torjuntalennokki voidaan varustaa erilaisilla taistelukärjillä, ja sen hakupää käyttää elektro-optista sekä infrapunasensoria.

Tiedossa ei ole, paljonko Spatiumia on valmistettu ja kuinka suuressa määrin mallia käytetään – massamaisia lennokkihyökkäyksiä torjuttaessa torjuntakalustoakin pitäisi tietysti olla runsaasti.

Lue myös: