Yliopistopaikkaan ja hyväpalkkaiseen työhön pääsee Suomessa kiinni myös keskiverroilla papereilla, jos valitsee hakukohteensa oikein.
Hakuvuodet eivät ole veljiä keskenään. Jos hakijamäärät kasvavat, myös pisterajat saattavat nousta. Viime keväänä kaikkiaan noin 148 000 hakijaa kamppaili 55 000 opiskelupaikasta. Joillakin aloilla ensisijaisia hakijoita on silti vuodesta toiseen vähemmän kuin opiskelupaikkoja, vaikka nämä alat olisivat tutkitusti suhteellisen varma tie mukavaan elintasoon.
Talouselämä kävi läpi kevään yhteishakujen pistemäärät neljän vuoden ajalta ja selvitti, millä niin sanotuilla eliittialoilla sisäänpääsyyn vaadittavat pisteet ovat olleet matalimmat ja miten näiltä aloilta valmistuneet nuoret ovat työllistyneet viime vuosina.
Jos teit nämä valinnat lukiossa, tie yliopistoon on helppo
Vaikka yliopistoon pääseminen ei vaadi huippuluokan ylioppilastodistusta, yliopistokoulutukseen valittujen arvosanat ovat keskimäärin hieman korkeampia kuin ammattikorkeakoulutukseen valittujen. Viime vuonna ammattikorkeakouluista paikan vastaanottaneiden arvosanojen keskiarvo jäi jonkin verran cum lauden alapuolelle, kun taas yliopistokoulutukseen valittujen keskiarvo oli magna cum laude.
Suosituimpien yliopistoalojen todistusvalinnoissa pärjätäkseen tarvitsee tyypillisesti tätä keskiarvoa korkeammat arvosanat, mutta lukiossa tehdyt ainevalinnat tasoittavat tietä selvästi.
Syy tähän on se, että pitkä matematiikka sekä fysiikka tai kemia ovat kynnysehtoja hyväpalkkaisille tekniikan aloille yliopistoissa. Yliopistotutkinnon suorittaneiden tuloja verranneet Turun yliopiston tutkijat Hannu Lehti ja Esa Karonen nimesivät tulotason perusteella eliittialoiksi lääketieteen ja oikeustieteen lisäksi kauppatieteet sekä tekniikan alat.
Kynnysehto tarkoittaa, että näistä aineista on oltava ylioppilasarvosana, jos mielii ylipäänsä hakea todistusvalinnan kautta tekniikan aloille yliopistoon. Hyvä uutinen on se, että jos aineet on kirjoitettu, C:n paperit ovat vieneet viime vuosina jo todella pitkälle. Niillä on päässyt vuosina 2022–2025 valitsemaan keskimäärin noin 28 eri alan joukosta.
Diplomi-insinöörin mediaanipalkka vakituisessa työsuhteessa on Suomessa noin 5 724 euroa kuukaudessa, kertoo Tekniikan akateemiset TEKin jäsenilleen tekemä palkkatutkimus. Keskipalkka on 6 202 euroa. Tulokset ovat vuoden 2024 lokakuulta.
Vastanneiden mediaani-ikä oli 43 vuotta. Vastavalmistuneiden palkat ovat harvoin näin korkealla tasolla. Lisäksi eri diplomi-insinööritutkinnoissa on jonkin verran keskinäistä palkkahajontaa. Mikä tutkinto olisi siis varmin valinta?
Vuosina 2019–2023 tutkinnon suorittaneiden tilanne vuonna 2024 voi antaa jonkin verran osviittaa päätöksentekoon.
Tilastokeskuksen datan perusteella korkeimpien keskitulojen ja työllisyyden aloja olivat tuolloin tuotantotalous, automaatiotekniikka, rakennustekniikka ja yhdyskuntatekniikka, prosessitekniikka, konetekniikka ja sähkötekniikka. Tuotantotaloutta lukuun ottamatta näistä jokaista pääsi lukemaan C:n papereilla yhteen tai useampaan Suomen yliopistoista vuosina 2022–2025.
Ainoa poikkeus joukossa on tuotantotalous. Sisäänpääsy Aalto-yliopiston tuotantotalouden linjalle on vaatinut käytännössä laudaturin todistuksen, ja helpoimmin tuotantotaloutta on päässyt lukemaan Vaasan yliopistoon noin magnan papereilla.
Tänä keväänä yliopistojen todistusvalinta ja sen pisteytys muuttuvat. Taulukon tiedot eivät siis päde sellaisenaan tulevan kevään pisteisiin, mutta on epätodennäköistä, että uusi pisteytys aiheuttaisi rajua nousua vaadittuihin arvosanoihin.
Suurin muutos on se, että tekniikan aloille saa nyt pisteitä useammista aineista. Aiemmin pisteitä sai vain kolmesta aineesta, jotka olivat äidinkieli, pitkä matematiikka sekä fysiikka tai kemia.
Tänäkin keväänä tekniikan aloille on oltava suoritettuna pitkä matematiikka sekä fysiikka tai kemia hyväksytysti. Yksi näistä aineista tulee olla suoritettuna vähintään arvosanalla C.
Nyt pisteitä voi saada kolmen aineen sijaan enintään viidestä aineesta. Äidinkielen, pitkän matematiikan sekä fysiikan tai kemian lisäksi pisteitä saa kahdesta muusta kirjoittamastaan aineesta, jotka tuovat parhaat pisteet.
Pisteytykset sekä kaikki alakohtaiset kynnysehdot löytyvät yliopistovalintojen sivuilta.
Hakupainealalle lyhyellä matematiikalla
Kauppa-, hallinto- ja oikeustieteellisille aloille on ollut yliopistojen kaikista koulutusaloista kaikkein eniten ensisijaisia hakijoita vuosina 2017–2025.
Tämä ei silti tarkoita, että esimerkiksi sisäänpääsy kauppatieteellisiin opintoihin todistusvalinnan kautta olisi vaatinut laudaturin papereita, ainakaan jos hakija on kärsivällinen.
Kesän alussa ilmoitetut hakukohteiden alustavat pisterajat ovat alalla tyypillisesti selvästi lopullisia pisterajoja korkeammat. Lopullisten pisteiden perusteella yhtä lukuun ottamatta Suomen kaikkiin yliopistoihin on päässyt vuosina 2022–2025 lukemaan kauppatieteitä lyhyellä matematiikalla ja ilman yhtäkään laudaturia. Ainoa poikkeus joukossa on Aalto-yliopisto.
Tänä keväänä lyhyen matematiikan kirjoittaneiden tie kauppatieteiden opintojen pariin helpottuu, sillä todistusvalinnan pisteytyksiin on tulossa muutoksia.
Kauppatieteellisillä aloilla todistusvalinnan kynnysehtona on edelleen, että joko pitkä tai lyhyt matematiikka on suoritettu hyväksytysti.
Selkeä muutos on kuitenkin se, että nyt pitkän matematiikan kirjoittanut saa pisteissä aiempaa vähemmän etumatkaa suhteessa lyhyen matematiikan kirjoittaneisiin.
Aiemmin pitkästä matematiikasta sai maksimissaan 36,1 pistettä, ja nyt määrä putoaa 28,9 pisteeseen. Lyhyen matematiikan tuomat enimmäispisteet pysyvät ennallaan 28,3:ssa.
Samalla äidinkielen ja kirjallisuuden painoarvo nousee. Aiemmin aineesta sai enimmillään 33 pistettä, ja tänä keväänä maksimipisteet ovat 36,1.
Aiemmin hakija sai pisteitä matematiikasta, äidinkielestä, parhaat pisteet tuottavasta kielestä sekä kahdesta muusta parhaat pisteet tuottavasta aineesta.
Nyt hakijalta pisteytetään äidinkieli, matematiikka sekä kolme muuta parhaat pisteet tuottavaa ainetta.
Pisteytykset sekä kaikki alakohtaiset kynnysehdot löytyvät yliopistovalintojen sivuilta.
Korkeakoulujen kevään toinen yhteishaku alkoi tiistaina 10.3.2026 kello 8.00. Haku päättyy tiistaina 24.3. kello 15.00. Kaikki hakukohteet sekä hakuohjeet löytyvät Opintopolusta.