Uutiset ja blogit

Venäjän liittolaisten ongelmat Iranissa, Syyriassa ja Venezuelassa osoittavat, että Kreml on menettänyt kykynsä globaalina suurvaltana. Näin arvioi entinen Pääesikunnan tiedustelupäällikkö, nykyinen EPP:n europarlamentaarikko Pekka Toveri (kok).

”Se [Venäjä] pystyy käymään Ukrainassa sotaa ja ahdistelemaan Eurooppaa hybridisodankäynnillä, mutta muuten sen kyvykkyydet ovat niin heikot, että muiden suurvaltojen ei ole mitään tarvetta neuvotella sen kanssa”, Toveri sanoo Iltalehdelle Strasbourgissa.

Toveri muistuttaa, että ennen Ukrainan sotaa Venäjä pystyi lisäämään vaikutusvaltaansa maailmalla todellisiin kykyihinsä nähden merkittävästi.

”Esimerkiksi kun Assad oli Syyriassa romahtamaisillaan, Venäjä tuli ja pelasti Assadin hallinnon pommittamalla sairaaloita ja kaupunkeja ja tappamalla siviilejä.”

Venäjästä tuli Toverin mukaan merkittävä toimija Lähi-idässä sekä Afrikassa, jota Israel ja länsimaat joutuivat varomaan omissa operaatioissaan. Nyt tämä on ohi.

”Vaikutusvalta on merkittävästi rapautunut”, Toveri summaa.

Ukrainassa Venäjä pystyy kuitenkin toimimaan edelleen. Siksi Euroopan unioni pyrkii tukemaan Kiovaa sekä rahallisesti että aseellisesti, koska ilman tukea maa romahtaisi.

Toverin mukaan Ukraina ei pärjää ilman jo sovittua 90 miljardin euron tukipakettia, jonka eteneminen on pysähtynyt Unkarin pääministerin Viktor Orbánin takia.

Orbán jumittaa Euroopan johtajien sopimaa lainaa venäläistä öljyä kuljettavaan Družba-putkeen liittyvien erimielisyyksien takia.

Ukraina pärjää muutaman kuukauden

Yleisesti on arvioitu, että taustalla saattaa vaikuttaa myös Unkarin vaalitaistelu. Venäjä-mielisen Orbánin Fidesz-puolue on vaarassa hävitä europarlamentaarikko Peter Magyarin Tisza-puolueelle, joka johtaa tällä hetkellä Unkarin gallupeja. Orbánista poiketen Magyaria voi pitää EU-myönteisenä ja Venäjä-vastaisena.

”Ukraina tarvitsee vuosittain noin 120 miljardia pitääkseen siviiliyhteiskuntansa pystyssä. Se pystyy tästä 120 miljardista tuottamaan itse noin puolet, eli noin 60 miljardia vuodessa tarvitsee apua”, Toveri sanoo.

Toverin mukaan Ukraina pystyisi jatkamaan sotaa kaksi vuotta EU:n tukipaketilla, Kansainvälisen valuuttarahaston lainoilla sekä eurooppalaisten maiden ja Kanadan tuella.

Kuinka vakava tilanne on, kun EU-rahat ovat jumissa?

”IMF antoi heille [Ukrainalle] juuri lainaa. Heillä oli rahat loppumassa käytännössä tässä kuussa. Nyt IMF-lainalla he pystyvät toimimaan pari kuukautta”, Toveri sanoo.

Orbán varastaa vaalit

Toveri kertoo toivovansa, että Orbán häviäisi 12. huhtikuuta järjestettävät vaalit, minkä jälkeen Ukrainan tukipaketti saataisiin eteenpäin.

”Kannattaa muistaa, että Orbán pyrkii Venäjän tuella varastamaan vaalit keinolla millä hyvänsä.”

Vaikka gallupit osoittavat opposition johtavan Orbánin puoluetta yli kymmenellä prosentilla, Toveri ei lähde ilakoimaan.

”Niin kuin Stalin aikanaan sanoi, ei se ole tärkeintä, miten ihmiset äänestävät, vaan se, kuka laskee äänet. Kyllä tässä vielä riskinsä on olemassa.”

Toveri sanoo Unkarin olevan EU:n korruptoitunein maa ja Orbánin olevan korruptoitunut johtaja, joka on varastanut miljardeja euroja. Orbán pysyy Toverin mukaan vallassa hallitsemalla mediaa, oikeuslaitosta ja hallintoa epädemokraattisilla keinoilla, joita EU ei hyväksy.

Myös Vladimir Putinilta tuleva tuki ja halpa energia ovat pitäneet Kreml-mielisen pääministerin vallassa. Tukea etsitään nyt myös Donald Trumpilta.

”Hän [Orbán] tekee töitä Putinille. Hän yrittää sabotoida tukea Ukrainalle kaikenlaisin keinoin ja yrittää estää Euroopan unionin puolustuksen kehittämistä.”

Venäjä vaikuttaa vaaleihin

Toverin mukaan Venäjälle on erittäin tärkeää pitää Orbán vallassa, koska Kreml pyrkii vaikuttamaan EU:n toimintaan.

”Hän [Orbán] on pystynyt toistaiseksi pysäyttämään Ukrainan EU-jäsenyyden valmistelun”, Toveri muistuttaa.

Venäjän vaalivaikuttaminen oli vahvaa esimerkiksi Moldovan presidentinvaaleissa loppuvuodesta 2024, jolloin paikasta kisasivat EU-myönteinen Maia Sandu ja Venäjä-myönteinen Alexandr Stoianoglo. Toveri kertoo, että Moldovan vaaleissa tehtiin informaatiovaikuttamista Venäjän tueksi ja ostettiin ääniä.

Unkarissa Venäjän vaalivaikuttaminen voi olla helpompaa, koska sillä on Toverin mukaan hallinnon tuki.

”Moldovan hallinto johti torjuntatoimenpiteitä estääkseen vaalivaikuttamisen EU:n tuella. Nyt meillä on Unkarissa hallinto, joka on pyytänyt Venäjää auttamaan. Sieltä on tullut asiantuntijoita auttamaan informaatiokampanjoissa ja kertomaan, miten vaaleja voidaan varastaa.”

Toveri uskoo, että Orbánin hallinto saattaa viime kädessä luoda poikkeustilan tai kuvitteellisen sotilaallisen kriisin, jos mikään muu ei auta.

– Epätoivoinen diktaattori on valmis tekemään mitä tahansa. Orbán tietää, että jos hän menettää valtansa, sitten alkaa olla vaara, että kohta häkki heilahtaa.

Putinin todellinen tavoite

Toverin mukaan Orbánin tukeminen auttaa Putinia kohti hänen pitkäaikaista tavoitettaan Euroopassa.

”Ihmiset, jotka kuvittelevat, että Ukraina riittää Putinille, eivät tiedä, mistä puhuvat.”

Putinin todellinen tavoite on Toverin mukaan Suomesta Romaniaan ulottuva puskurivyöhyke, joka on Venäjän vaikutusvallan alla.

”Hän on selkeästi sanonut, että haluaa Euroopan, josta amerikkalaiset ovat lähteneet kotiinsa ja jossa Venäjä dominoi Euroopan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.”

Tämän takia Putin pyrkii Toverin mukaan murentamaan EU:n yhtenäisyyttä. Samaan pyrkii myös Trump, joka Toverin mielestä hyödyttää toiminnallaan Venäjää.

”Trump vihaa EU:ta ja haluaa hajottaa EU:n sen takia, että se on ainoa, joka pystyy pistämään vastaan Trumpille.”

Toverin mukaan Putinilla on todennäköisesti raskauttavaa todistusaineistoa eli niin kutsuttua kompromaattia Trumpista, joka on menneinä vuosikymmeninä Moskovassa ”tehnyt yhtä sun toista”.

”Mutta mitä väliä sillä on? Epstein-tiedostoissa on selkeitä FBI:n kuulusteluita, joissa alaikäiset tytöt kertovat, miten Trump on raiskannut heidät. Eikä mitään vaikutusta. En usko, että Putinilla on vipuvartta Trumpiin tässä.”

Toverin mukaan vipuvarsi tulee siitä, että Trumpilla ja Putinilla on yhteinen vihollinen eli EU ja demokratia.

”Sen kautta he tukevat toisiaan jopa tahattomasti.”

Iranin sodalla on ollut rankkoja vaikutuksia myös lentoliikenteeseen. Sota on tuonut rajua heiluntaa lentopetrolin hintaan, joka on noussut rajusti.

Kysyimme Aurinkomatkoilta, miten Iranin sota ja lentopetrolin raju hinnannousu ovat vaikuttaneet Aurinkomatkojen lomien hinnoitteluun.

Aurinkomatkojen viestintäpäällikön Suvi Aaltosen mukaan lomien hinnat määrittyvät kysynnän ja tarjonnan mukaan, eli esimerkiksi lentopetrolilla ei ole hänen mukaansa suoraa, välitöntä vaikutusta matkoihin.

Kysymykseen siitä, onko Aurinkomatkat nostanut tai nostamassa kesän lomamatkojen hintoja, Aaltonen vastasi, että lomien hinnat ovat dynaamisia ja muuttuvat kysynnän ja tarjonnan mukaisesti.

”Emme systemaattisesti nosta lomamatkojen hintoja”, Aaltonen viestitti.

Aaltonen totesi, ettei Aurinkomatkat pyydä asiakkailta lisämaksuja jo varatuista lomamatkoista.

Lentoyhtiöt kertoneet hintojen noususta

Useat lentoyhtiöt ovat kertoneet lentolippujen hintojen noususta.

Alkuviikosta The Guardian -lehti uutisoi, että australialainen lentoyhtiö Qantas nostaa kansainvälisten lentojen hintoja vedoten Lähi-idän sodan aiheuttamiin epävakaisiin öljyn hintoihin.

Uutistoimisto Reuters uutisoi alkuviikosta puolestaan, että lentoyhtiö SAS on ilmoittanut korottavansa hintoja väliaikaisesti nousevien lentopetrolin kustannusten vuoksi. Reuters uutisoi SAS:stä kerrotun, että yhtiö oli ottanut käyttöön väliaikaisen hinnankorotuksen epätavallisen nopean ja merkittävän polttoainekustannusten nousun vuoksi.

Aurinkomatkat kuuluu Finnair-konserniin. Kysyimme viime viikolla Finnairilta, voiko polttoaineen hintaloikka tuoda polttoainelisämaksuja jo maksettuihin lentoihin ja saatettaisiinko sellaisia käyttää jossakin tilanteessa uusien varausten osalta.

Finnairin viestintäjohtaja Päivyt Tallqvist vastasi, että kuluttajien ostamiin lippuihin ei lisätä lisämaksuja.

”Jo lomansa varanneet ja lentonsa maksaneet asiakkaat voivat olla rauhallisin mielin”, Tallqvist viestitti vastauksessaan.

Ryhmävarausten tilanne voi olla toinen, jos lento on mannertenvälinen.

”Ryhmävarauksia liputettaessa käytetään sopimuksen mukaan aina kunkin hetken veroja ja polttoainelisämaksuja, joten muutokset lippuun sisältyvässä polttoainelisämaksussa vaikuttaisivat näihin”, Tallqvist vastasi.

Tallqvistin mainitsemalla ryhmämatkojen liputtamisella viitataan hänen mukaansa käytäntöön, jossa ryhmälle varataan paikat kerralla, mutta liput kirjoitetaan ja maksetaan lähempänä matkustusajankohtaa.

Polttoainelisämaksut ovat Tallqvistin mukaan osa Finnairin lentolippujen hinnoittelua mannertenvälisessä liikenteessä, mutta ei Euroopan liikenteessä. Tallqvistin mukaan Finnairilla ei ole polttoainelisämaksuja käytössä Euroopan liikenteessä, vaan lippujen hinnat määräytyvät markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan.

Lue myös:

Yliopistopaikkaan ja hyväpalkkaiseen työhön pääsee Suomessa kiinni myös keskiverroilla papereilla, jos valitsee hakukohteensa oikein.

Hakuvuodet eivät ole veljiä keskenään. Jos hakijamäärät kasvavat, myös pisterajat saattavat nousta. Viime keväänä kaikkiaan noin 148 000 hakijaa kamppaili 55 000 opiskelupaikasta. Joillakin aloilla ensisijaisia hakijoita on silti vuodesta toiseen vähemmän kuin opiskelupaikkoja, vaikka nämä alat olisivat tutkitusti suhteellisen varma tie mukavaan elintasoon.

Talouselämä kävi läpi kevään yhteishakujen pistemäärät neljän vuoden ajalta ja selvitti, millä niin sanotuilla eliittialoilla sisäänpääsyyn vaadittavat pisteet ovat olleet matalimmat ja miten näiltä aloilta valmistuneet nuoret ovat työllistyneet viime vuosina.

Jos teit nämä valinnat lukiossa, tie yliopistoon on helppo

Vaikka yliopistoon pääseminen ei vaadi huippuluokan ylioppilastodistusta, yliopistokoulutukseen valittujen arvosanat ovat keskimäärin hieman korkeampia kuin ammattikorkeakoulutukseen valittujen. Viime vuonna ammattikorkeakouluista paikan vastaanottaneiden arvosanojen keskiarvo jäi jonkin verran cum lauden alapuolelle, kun taas yliopistokoulutukseen valittujen keskiarvo oli magna cum laude.

Suosituimpien yliopistoalojen todistusvalinnoissa pärjätäkseen tarvitsee tyypillisesti tätä keskiarvoa korkeammat arvosanat, mutta lukiossa tehdyt ainevalinnat tasoittavat tietä selvästi.

Syy tähän on se, että pitkä matematiikka sekä fysiikka tai kemia ovat kynnysehtoja hyväpalkkaisille tekniikan aloille yliopistoissa. Yliopistotutkinnon suorittaneiden tuloja verranneet Turun yliopiston tutkijat Hannu Lehti ja Esa Karonen nimesivät tulotason perusteella eliittialoiksi lääketieteen ja oikeustieteen lisäksi kauppatieteet sekä tekniikan alat.

Kynnysehto tarkoittaa, että näistä aineista on oltava ylioppilasarvosana, jos mielii ylipäänsä hakea todistusvalinnan kautta tekniikan aloille yliopistoon. Hyvä uutinen on se, että jos aineet on kirjoitettu, C:n paperit ovat vieneet viime vuosina jo todella pitkälle. Niillä on päässyt vuosina 2022–2025 valitsemaan keskimäärin noin 28 eri alan joukosta.

Diplomi-insinöörin mediaanipalkka vakituisessa työsuhteessa on Suomessa noin 5 724 euroa kuukaudessa, kertoo Tekniikan akateemiset TEKin jäsenilleen tekemä palkkatutkimus. Keskipalkka on 6 202 euroa. Tulokset ovat vuoden 2024 lokakuulta.

Vastanneiden mediaani-ikä oli 43 vuotta. Vastavalmistuneiden palkat ovat harvoin näin korkealla tasolla. Lisäksi eri diplomi-insinööritutkinnoissa on jonkin verran keskinäistä palkkahajontaa. Mikä tutkinto olisi siis varmin valinta?

Vuosina 2019–2023 tutkinnon suorittaneiden tilanne vuonna 2024 voi antaa jonkin verran osviittaa päätöksentekoon.

Tilastokeskuksen datan perusteella korkeimpien keskitulojen ja työllisyyden aloja olivat tuolloin tuotantotalous, automaatiotekniikka, rakennustekniikka ja yhdyskuntatekniikka, prosessitekniikka, konetekniikka ja sähkötekniikka. Tuotantotaloutta lukuun ottamatta näistä jokaista pääsi lukemaan C:n papereilla yhteen tai useampaan Suomen yliopistoista vuosina 2022–2025.

Ainoa poikkeus joukossa on tuotantotalous. Sisäänpääsy Aalto-yliopiston tuotantotalouden linjalle on vaatinut käytännössä laudaturin todistuksen, ja helpoimmin tuotantotaloutta on päässyt lukemaan Vaasan yliopistoon noin magnan papereilla.

Tänä keväänä yliopistojen todistusvalinta ja sen pisteytys muuttuvat. Taulukon tiedot eivät siis päde sellaisenaan tulevan kevään pisteisiin, mutta on epätodennäköistä, että uusi pisteytys aiheuttaisi rajua nousua vaadittuihin arvosanoihin.

Suurin muutos on se, että tekniikan aloille saa nyt pisteitä useammista aineista. Aiemmin pisteitä sai vain kolmesta aineesta, jotka olivat äidinkieli, pitkä matematiikka sekä fysiikka tai kemia.

Tänäkin keväänä tekniikan aloille on oltava suoritettuna pitkä matematiikka sekä fysiikka tai kemia hyväksytysti. Yksi näistä aineista tulee olla suoritettuna vähintään arvosanalla C.

Nyt pisteitä voi saada kolmen aineen sijaan enintään viidestä aineesta. Äidinkielen, pitkän matematiikan sekä fysiikan tai kemian lisäksi pisteitä saa kahdesta muusta kirjoittamastaan aineesta, jotka tuovat parhaat pisteet.

Pisteytykset sekä kaikki alakohtaiset kynnysehdot löytyvät yliopistovalintojen sivuilta.

Hakupainealalle lyhyellä matematiikalla

Kauppa-, hallinto- ja oikeustieteellisille aloille on ollut yliopistojen kaikista koulutusaloista kaikkein eniten ensisijaisia hakijoita vuosina 2017–2025.

Tämä ei silti tarkoita, että esimerkiksi sisäänpääsy kauppatieteellisiin opintoihin todistusvalinnan kautta olisi vaatinut laudaturin papereita, ainakaan jos hakija on kärsivällinen.

Kesän alussa ilmoitetut hakukohteiden alustavat pisterajat ovat alalla tyypillisesti selvästi lopullisia pisterajoja korkeammat. Lopullisten pisteiden perusteella yhtä lukuun ottamatta Suomen kaikkiin yliopistoihin on päässyt vuosina 2022–2025 lukemaan kauppatieteitä lyhyellä matematiikalla ja ilman yhtäkään laudaturia. Ainoa poikkeus joukossa on Aalto-yliopisto.

Tänä keväänä lyhyen matematiikan kirjoittaneiden tie kauppatieteiden opintojen pariin helpottuu, sillä todistusvalinnan pisteytyksiin on tulossa muutoksia.

Kauppatieteellisillä aloilla todistusvalinnan kynnysehtona on edelleen, että joko pitkä tai lyhyt matematiikka on suoritettu hyväksytysti.

Selkeä muutos on kuitenkin se, että nyt pitkän matematiikan kirjoittanut saa pisteissä aiempaa vähemmän etumatkaa suhteessa lyhyen matematiikan kirjoittaneisiin.

Aiemmin pitkästä matematiikasta sai maksimissaan 36,1 pistettä, ja nyt määrä putoaa 28,9 pisteeseen. Lyhyen matematiikan tuomat enimmäispisteet pysyvät ennallaan 28,3:ssa.

Samalla äidinkielen ja kirjallisuuden painoarvo nousee. Aiemmin aineesta sai enimmillään 33 pistettä, ja tänä keväänä maksimipisteet ovat 36,1.

Aiemmin hakija sai pisteitä matematiikasta, äidinkielestä, parhaat pisteet tuottavasta kielestä sekä kahdesta muusta parhaat pisteet tuottavasta aineesta.

Nyt hakijalta pisteytetään äidinkieli, matematiikka sekä kolme muuta parhaat pisteet tuottavaa ainetta.

Pisteytykset sekä kaikki alakohtaiset kynnysehdot löytyvät yliopistovalintojen sivuilta.

Korkeakoulujen kevään toinen yhteishaku alkoi tiistaina 10.3.2026 kello 8.00. Haku päättyy tiistaina 24.3. kello 15.00. Kaikki hakukohteet sekä hakuohjeet löytyvät Opintopolusta.

Juttu on julkaistu alun perin Tekniikan Historiassa 2/2018.

Ruotsalainen tähtitieteilijä Anders Celsius (1701–1744) keksi nimeään kantavan Celsius-asteikon, jossa puhtaan veden sulamispiste on määritelty nollaksi ja kiehumispiste normaalipaineessa 100 asteeksi. Suurimmassa osassa maailmaa Celsius-asteikko on korvannut sitä edeltäneet vaihtoehdot, kuten Fahrenheit- ja Réaumur-asteet.

Tämän tarinan olemme kaikki lukeneet jo alakoulun oppikirjoista. Se saattaa kuitenkin herättää nykylukijassa pienen ihmetyksen: kun Celsius julkaisi asteikkonsa Uppsalassa vuonna 1742, lämpömittareita oli käytetty jo yli sata vuotta.

Miksi kukaan häntä ennen ei ollut saanut samaa, melko triviaalin kuuloista oivallusta veden sulamis- ja kiehumispisteestä?

Syitä on ainakin kaksi. Ensiksikin historia vilisee epäonnistuneita ratkaisuja, unohtuneita keksintöjä sekä kaupallisten ja muiden inhimillisten syiden ohjaamia päätöksiä.

Lämpömittarin historia ei tee tästä poikkeusta. Christiaan Huygens oli ehdottanut samaa kuin Celsius jo vuonna 1665, mutta hänen ideansa hautautui kilpailevien lämpötila-asteikkojen sekamelskaan.

Fahrenheit-asteista (1724) taas teki tunnettuja lähinnä keksijänsä D. G. Fahrenheitin ennennäkemätön etevyys lämpömittarien valmistajana.

Todistus

Toinen syy on puhtaasti tieteellinen. Vaikka nykyisin kuuluu yleistietoon, että puhtaan veden sulamispiste on vakio, ennen Celsiuksen tutkimuksia sitä ei tiedetty varmaksi. Häntä edeltäneillä tutkijoilla ei ollut ratkaisevaa syytä puoltaa veteen perustuvaa asteikkoa.

Asian tutkimista edellytti tieteellisen täsmällisyyden ohella se, että vastaus ei ole arkipäivän kokemuksesta mikään selviö. Saattaahan lumikinos sulaa kevätauringossa, vaikka ympäröivä lämpötila jäisi 5 tai jopa 10 astetta pakkaselle. Varjossa selkeän taivaan alla se voi pysyä kiteisessä muodossa, vaikka lämpötila nousisi hieman plussalle.

Vaatii huolellista käsitteiden määrittelyä ja empiirisiä kokeita todeta, että sulamispiste tarkoittaa jään ja veden omaa lämpötilaa eikä esimerkiksi niitä ympäröivän ilman lämpötilaa.

Tämän Celsius osoitti todeksi muun muassa laittamalla lumisohjoa täynnä olevan ämpärin kuumaan uuniin. Lämpötila sangon sisällä nousi vasta kun jää oli sulanut.

Celsius havaitsi veden sulamispisteen olevan riippumaton myös ilmanpaineesta sillä tarkkuudella, joka tuolloin oli mitattavissa.

Matkoillaan eri puolilla Eurooppaa hän osoitti, ettei sulamispiste riipu edes leveyspiiristä. Mukanaan hän kantoi Réaumur- ja Delisle-lämpömittareita.

Leveyspiiriä koskeva epäilys vaikuttaa oudolta, mutta 1700-luvun asiayhteydessä se on ymmärrettävä. Painovoiman kiihtyvyyden vaihtelu tropiikista navoille oli yllättänyt tiedemaailman vain puoli vuosisataa aiemmin, joten parempi vara kuin vahinko.

Asteikko ympäri

Lisäksi Celsius selvitti hyvin tarkasti, miten puhtaan veden kiehumispiste riippuu ilmanpaineesta, ja osoitti, ettei se vaihtele muiden tekijöiden mukaan. Nämä olivat hänen tärkeimmät tieteelliset keksintönsä: ei lämpötila-asteikko sinänsä, vaan veden aineominaisuuksien osoittaminen vakioiksi.

Todettakoon lopuksi pikanttina yksityiskohtana, että Celsius itse määritteli asteensa päinvastoin, kiehumisen nollaan ja sulamisen sataan. Loogisempi ympäri käännetty asteikko vakiintui kuitenkin käyttöön nopeasti jo vuoteen 1745 mennessä.

Lue myös:

Pääasialliset lähteet: Olof Beckman: ”Celsius temperature scale”. Uppsalan yliopisto 2008; Olof Beckman: ”History of the Celsius temperature scale”. Uppsalan yliopisto 2001.

Juttu on julkaistu alun perin Tekniikan Historiassa 2/2018.

Elon Muskin DOGE-viraston työntekijät lähettivät liittovaltion rahoitusta koskevia asiakirjoja siviilipuhelimilleen ja teettivät rahoitukseen liittyvät päätökset Chat GPT:llä. Asia käy ilmi viraston rahoitusleikkauksiin liittyvän siviilioikeudenkäynnin yhteydessä julkistetuista todistajalausunnoista.

Lausunnoista ovat uutisoineet muun muassa ABC, The Independent ja The New York Times.

Todistajanlausunnoissa kävi ilmi useita eri yksityiskohtia nyt lakkautetun DOGE-viraston toiminnasta: työntekijät olivat esimerkiksi päättäneet avustusten lakkauttamisesta Chat GPT:n avulla eikä virasto oikeasti pienentänyt liittovaltion alijäämää säästöillään.

Tietoturvan kannalta merkittävin paljastus tuli DOGE:n entiseltä työntekijältä Nathan Cavanaugh’lta. Cavanaugh valvoi yhdessä Justin Foxin kanssa DOGE:n ja National Endowment for the Humanities -säätiön välistä yhteistyötä. Cavanaugh ja Fox päättivät käytännössä säätiölle osoitettujen avustusten kohtalosta. Kyse ei ollut pienistä rahamääristä, sillä säätiö myöntää miljoonien dollarien edestä avustuksia vuosittain. Säätiö myönsi esimerkiksi tammikuussa 75,1 miljoonan dollarin edestä avustuksia.

DOGE:n työntekijät eivät olleet toimineet hyvien tietoturvakäytäntöjen mukaisesti käsitellessään näitä avustuksia. Cavanaugh paljasti, että viraston työntekijät olivat lähettäneet osin arkaluontoisia asiakirjoja omiin siviilipuhelimiinsa ja lähettivät niitä eteenpäin viestintäsovellus Signalissa. Asiakirjat koskivat julkishallinnossa tehtyjä säästöjä.

”Meillä oli viikoittainen tulostaulukko, joka mittasi virastoissa tehtyjä säästöjä. Se oli Excel-taulukko. Steve [Davis] halusi saada taulukot Signalissa ja Signal ei ole sallittu valtionhallinnon laitteissa, joten latasimme sen [siviilipuhelimillemme] ja lähetimme ne taulukot Stevelle Signalissa”, Cavanaugh kertoi.

Steve Davis toimi DOGE:n arkitoiminnoista vastaavana johtajana. Cavanaugh ei kommentoinut, oliko Davisilla käytössään valtionhallinnon myöntämä työpuhelin. Hän kuitenkin kertoi, että Davis ei halunnut käyttää työsähköpostiaan kommunikaatioon.

”Uskon, että hänellä oli [Exchange Online Protection -sähköpostitili], jota hän ei käyttänyt.”

Cavanaugh’n ja Foxin lausunnot herättivät paljon huomiota sosiaalisessa mediassa viime viikolla. Työntekijät joutuivat häirinnän kohteeksi videoiden takia, minkä vuoksi liittovaltion tuomari määräsi videot poistettaviksi sosiaalisesta mediasta perjantaina. Videot ovat nyt laajalti kadonneet Youtubesta, mutta useat uutismediat ovat jo ehtineet levittää videoita julkisuuteen.

Trumpin hallinnolla on ollut useita Signaliin liittyviä kohuja viime vuoden aikana. Näistä kuuluisin lienee Signalgate-kohu, jossa kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Mike Waltz lisäsi vahingossa The Atlanticin päätoimittajan Jeffrey Goldbergin Jemenin hyökkäystä käsittelevään ryhmächattiin. Waltz jätti tehtävänsä kohun seurauksena.

Konkurssihakemus on jätetty Pohjois-Karjalan käräjäoikeuteen, Joensuu Biocoal vahvisti perjantaina. Tavoitimme yhtiön toimitusjohtajan Antti Wilkmanin, mutta hän ei roolistaan huolimatta konkurssiasiaa esitellyt.

”En pysty valitettavasti kommentoimaan”, Wilkman sanoi ja kehotti ottamaan yhteyttä biohankkeen kehittäjiin.

Uuden tehtaan ja yrityksen takana oli pääomarahastoyhtiö Taaleri. Taaleri vastasi Joensuu Biocoalin projektin rahoituksen järjestämisestä ja sijoitti siihen myös itse. Hankkeeseen sijoitti joukko perheomisteisia sijoitusyhtiöitä.

Tekniikka&Talous vieraili laitoksella keväällä 2025, kun sen toimintaa ajettiin ylös.

Omistajina tuttuja nimiä

Konkurssi oli edessä, koska sijoittajat eivät antaneet projektiin lisää rahaa. Tarvittavaa rahoitusta ei saatu kasaan, koska prosessin teknologiset epävarmuudet olivat niin merkittäviä.

Koska sijoittajilta ei saatu enää tarvittavaa tukea, konkurssi oli lopulta ainoa vaihtoehto. Kaikesta päätellen vihreä siirtymä ei ole kivuton prosessi.

Joensuu Biocoalin investoinnin arvo oli noin 20 miljoonaa euroa: Ely-keskus myönsi hankkeelle 3,4 miljoonan euron tuen ja hanketta rahoitti myös Ilmastorahasto 5,0 miljoonan euron pääomalainalla.

Alma Insightsin mukaan sijoittajina Joensuu Biocoalissa ovat mukana muun muassa Taaleri Biohiili, Taaleri Sijoitus, Ingman Finance, Kusinkapital, Oona Capital ja Thominvest.

Teknologisia haasteita

Hanketta kehittäneen Taaleri Bioteollisuuden projektijohtaja Iiro Tiilikainen kertoo, ettei konkurssihakemusta selitä mikään yksittäinen syy.

”Vaikka tehtaan avajaisia vietettiin toukokuussa 2025, eivät laitoksen ylösajo ja operointi sittemmin sujuneet odotetusti. Laitoksella on ollut teknologisia haasteita ja lisäksi Itä-Suomen erittäin korkea puun hinta oli oma rasitteensa”, projektin teknisessä vetovastuussa ollut Tiilikainen selittää.

”Näistä kahdesta syystä oli vaikea auttaa asiakkaita toteuttamaan teollisen mittakaavan koeajoja uudella lopputuotteella. Se olisi vaatinut kymmenien ja jopa satojen tonnien koeajoja, joilla olisi todistettu tuotteen kyky korvata fossiilista hiiltä.”

Nyt puhutaan vihreästä siirtymästä, sillä kyseessä oli kotimainen ja uusiutuva vaihtoehto fossiilisille raaka-aineille. ”Kuin kivihiili mutta hiilineutraali”, biohiilen ominaisuuksia markkinoitiin.

”Tarpeeksi suuria määriä ei sittenkään saatu tuotettua halutussa aikataulussa. Emme pystyneet varmistamaan riittävää määrää asiakkaita ja sopimuksia. Joensuu Biocoal olisi jatkaakseen tarvinnut lisää rahoitusta”, Tiilikainen tiivistää.

Liikevaihtoa ei syntynyt

Biohiiltä yritettiin valmistaa metsäteollisuuden ensiharvennusrangasta tehdystä puuhakkeesta. Tässä torrefioinnissa raaka-aine paahdetaan hapettomassa tilassa. Reaktorissa lämpötila voi nousta jopa 400 asteeseen.

Joensuu Biocoal ehti toimittaa testieriä asiakkailleen. Esimerkiksi Kainuun Voima testasi biohiilen käyttöä säätöpolttoaineena ja sen tavoitteena oli löytää päästötön ratkaisu, jolla monipolttoainekattilan petilämpöä voidaan ylläpitää.

”Valitettavasti kävi niin, ettemme ehtineet liikevaihtoa juuri synnyttää. Jatkuvan liiketoiminnan synnyttäminen osoittautui vaikeaksi, eikä lopputuotteen myyntiä pystytty varmistamaan”, Tiilikainen kommentoi.

Laitos oli lajissaan ensimmäinen, jonka Taaleri kehitti ja rakensi. Sen valmistuminen viivästyi, koska kaikki piti suunnitella, testata ja säätää alusta alkaen.

Tavoitteena oli vienti

Alma News Median analyytikko Ari Rajala tulkitsee Joensuu Biocoalin tilinpäätöstä vuodelta 2024. Sen perusteella yhtiöllä ei ollut liikevaihtoa, ja yhtiöön sijoitetut pääomat olivat kuluneet biomassaa valmistavaan laitokseen.

Tuolloin yhtiöön oli sijoitettu omaa pääomaa 11,1 miljoonaa euroa, joista tappioihin oli kulunut 1,1 miljoonaa euroa. Rahalaitoslainaa oli noin 5,0 miljoonaa euroa.

”Yhtiön taseen aineellisissa hyödykkeissä oli 16,4 miljoonan euron arvosta keskeneräisiä töitä ja ennakkomaksuja. Käytännössä sen verran oli kulunut rahaa laitoksen valmistamiseen 2024 loppuun mennessä”, Rajala tulkitsee.

Joensuu Biocoalin piti operointivaiheessa työllistää suoraan käyttö- ja kunnossapitotehtävissä 10–12 henkilöä. Teollisuuskonsepti oli määrä viedä toiseen metsäteollisuusmaahan.

Viime aikojen erikoisuuksia älypuhelimissa ovat olleet erityisen ohuet mallit. Myös kiinalaisen Lenovon omistama Motorola liittyi remmiin julkaisemalla alle kuusi millimetriä paksun Motorola Edge 70 -puhelimen.

Motorolan laite on juuri ja juuri alle kuusi millimetriä paksu. Teknisissä tiedoissa laitteen muut mitat ilmoitetaan millimetrin tarkkuudella, mutta 5,99 millimetrin paksuus sadasosien tarkkuudella. Tavanomaiseen tapaan tässäkin paksuus kertoo laitteen paksuuden ilman kamerakohoumaa.

Kevyt ja kiva, paitsi kuori

Applen ja Samsungin ohuiden laitteiden tavoin myös Motorola on paitsi ohut myös kevyt. Painoa sillä on alle 160 grammaa. Laite tosin on huomattavan yläpainoinen, mikä jonkin verran syö mielikuvaa huippukevyestä laitteesta.

Edellä mainituista ohuista huippupuhelimista poiketen Motorola tuo ohuuden ja keveyden alhaisempaan hintaluokkaan, sillä 70 Edgen ohjehinta on alle 800 euroa. Tämä näkyy teknisissä ratkaisuissa ja varsinkin kameroissa sekä järjestelmäpiirissä, jotka eivät kuulu lippulaivaluokkaan.

Ulkoisesti laite näyttää ja tuntuu miellyttävältä. Pantone-värein koristellussa silikonitakakannessa on mukavalta tuntuva ja hyvän pidon tarjoava tekstuuri. Pölyä se tosin kerää hanakasti.

Tyypillisempien pöly- ja vesitiiviydestä kertovien ip68- ja ip69-luokitusten lisäksi Motorola on kunnostautunut myös Yhdysvaltain armeijan mil-std-810h-standardien mukaisesti tehtävistä lisätestauksista. Niiden perusteella Edge 70 kestää tyypillistä älypuhelinta paremmin äärimmäisiä sääilmiöitä, eli kylmyyttä, kuumuutta ja korkeaa ilmankosteutta.

Pakkauksessa mukana tulee suojakuori, mutta kuori on sanalla sanoen surkea tällaisen lifestyle-tuotteen mukana toimitettavaksi. Motorola laittaa hyvin usein puhelimiensa mukaan suojakuoria ja välillä seassa on todellisia helmiä, mutta tällä kerralla ollaan kaukana sellaisesta.

Kirkas, kovaa muovia oleva suojakuori näyttää ja tuntuu halvalta. Kuori on myös alaosastaan millimetrin murto-osia liian kapea niin, ettei se napsahda kunnolla paikalleen. Kuori jää aavistuksen irvistämään alakulmista, eivätkä sen alareunat nouse näytön pinnan yläpuolelle suojaamaan näyttöä pudotuksilta.

Laiha lohtu on, että kuoressa on magneetit qi2- tai magsafe-tyyppisten langattomien latureiden kiinnittymistä varten.

Ei isoja yllätyksiä

Motorolalla on ennenkin ollut valikoimissaan kohtalaisen sirolta tuntuneita malleja, kuten vuonna 2024 ilmestynyt Edge 50 Neo. Alle kuuden millimetrin paksuus on silti poikkeuksellista myös Motorolalle. Kuten Apple ja Samsung, myös Motorola on joutunut tekemään kompromisseja saadakseen höylättyä paksuutta pois.

Laitteen takakantta koristaa näennäisesti kolmoiskamera ja teknisissä tiedoissakin mainitaan kolmas takakamera, mutta laajakulmaisen pääkameran sekä ultralaajakulman kaverina on vain valaistustunnistin, eikä esimerkiksi telekameraa.

Akun kapasiteetti on kohtalaiset 4 800 milliampeerituntia, mutta akkukesto ei aiheuta mitään riemunkiljahduksia. Akkukesto on asiallinen, mutta ei missään nimessä kehuttava.

Lataus sen sijaan on ripeä. Tyhjästä täyteen laite latautuu noin kolmessa vartissa.

Qualcommin Snapdragon 7 gen 4 -järjestelmäpiiri on ylemmän keskiluokan siru, joka ei tehoillaan hätyyttele lippulaivaluokkaa. Suorituskykyä on riittävästi arjen askareisiin, mutta laitteen hintalappuun nähden tehoa on heikosti.

Kehuja taas voidaan antaa muistien määrästä. Ram-muistia on 12 gigatavua, mikä riittää pitkälle tulevaisuuteenkin, ja tallennusmuistia on erinomaisen paljon, peräti 512 gigatavua.

Kamerat ovat nekin vankkaa keskitasoa. Kuvanlaatu on ensisilmäyksellä oikein siisti ja asiallinen. Pääkamera ja ultralaajakulma ovat myös hyvin tasaväkiset. Valon vähentyessä kameran ohjelmisto kuitenkin poistaa kohinaa hyvin hanakasti, mikä näkyy kuvia tarkemmin katsellessa pehmeytenä.

Turhia sovelluksia

Ohjelmistopuolella olen tykästynyt Motorolan tapaan toteuttaa Android. Päällisin puolin se muistuttaa jonkin verran niin sanottua puhdasta Androidia, mutta mukana on valmistajan omia mukautusmahdollisuuksia ja eleohjaustemppuja, jotka ovat ihan mukavia, kun niitä oppii käyttämään.

Esimerkiksi Samsungista poiketen Motorola ei tunge laitteeseen valtavia määriä omia sovelluksiaan. Sen sijaan kolmannen osapuolen sovelluksia on aivan liikaa ja ensimmäistä kertaa sovellusvalikkoa avatessa mieleen tulee lähinnä halpapuhelin, joka tursuaa yksinkertaisia pelejä ja Temun kaltaista saastaa.

Jos turhat sovellukset jaksaa poistella, on käyttökokemus oivallinen. Päivityslupaus on sekin asiallinen, vaikkakaan ei markkinoiden parasta. Android-versioita voidaan odotella Android 20:een saakka ja tietoturvapäivityksiä luvataan kuudeksi vuodeksi.

Tuntuu kalliilta

Lopulta on vielä pohdittava laitteen hintaa ja ostamisen mielekkyyttä. Motorola Edge 70 tuo alle kuusi millimetriä paksut laitteet alempaan hintaluokkaan, mikä on mukava asia niille, jotka ohuesta puhelimesta ovat haaveilleet. Ohut puhelin kuitenkin tarkoittaa isompia tai pienempiä kompromisseja kameroissa, suorituskyvyssä ja akkukestossa.

Lisäksi ainakin tätä kirjoitettaessa Samsungin keväällä julkaisema Galaxy S25 Edge on monessa paikassa tarjouksessa noin 870 euron hintaan. Hintaeron ollessa vain 70 euroa, ei Motorolaa kannata missään nimessä valita. Kompromisseistaan huolimatta Samsung on käytännössä lippulaivaluokkaa ja Motorola yhden tai kaksi pykälää alempana. Jos Motorola sen sijaan tulee jossain vaiheessa tarjolle selvästi alhaisemmalla hinnalla, sitä kannattaa jo harkita.