Uutiset ja blogit

Nykyinen öljyn hinnan taso ei vielä uhkaa talouskasvua, arvioi Aktian sijoitusjohtaja Samu Lang.

Öljyn hinta on pyörinyt noin viikon ajan yli sadassa dollarissa barrelilta. Hintaa ovat nostaneet huolet sekä Hormuzinsalmen että Bab el Mandebin salmen turvallisuudesta. Iranin tukemien huthikapinallisten toiminta sekä iskut Saudi-Arabian öljyputkeen ovat lisänneet pelkoa uusista häiriöistä öljynkuljetusreiteillä.

Langin mukaan maailmantalouden öljyriippuvuus on merkittävästi vähentynyt viime vuosien aikana, eikä öljyn hinnannousu ole ”yhtä voimakas vero” globaaliin kulutuskysyntään kuin aiemmin. Lang nimeää Markkinaraadissa riskirajan.

”Talouskasvun näkökulmasta väitän, että tämä öljyn hinnan taso kestetään aivan hyvin. Jos hypätään kahteensataan, niin tilanne on toinen”, hän sanoo Markkinaraati-ohjelmassa.

Jos kriisi vain jatkuu ja Iran jatkaa öljyaseen käyttämistä oman hyvinvointinsa kustannuksella, hinta voi Langin mukaan nousta nopeastikin. Hän ei kuitenkaan pidä 200 dollarin rajapyykkiä todennäköisenä.

”Jos arvaillaan, niin 120:ssä menee yläraja.”

Kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E. J. Penttilä on samoilla linjoilla. Jotta öljyn hinta nousisi 200 dollarin tasolle, pitäisi tapahtua monta asiaa: Hormuzinsalmi kiinni, Punaisenmeren reitti sekä pohjoisesta että etelästä kiinni, Yhdysvallat tuhonnut öljyn tuotantokapasiteetin Iranissa ja Iran tuhonnut lng-kapasiteettia aluueella, hän summaa. Punaisenmeren reitillä Penttilä viittaa Bab el Mandebin salmen ongelmiin.

Keväällä alkanut konflikti on kuitenkin paljastanut, että Iran pystyy pitämään globaalia taloutta panttivankinaan Hormuzinsalmen sululla, Lang huomauttaa. Iran on ymmärtänyt, että ”se on ase”.

”Väitän, että sitä asetta tullaan käyttämään pitkään.”

”Sovitaan rauhasta tai ei, se kortti tulee säilymään.”

Hierooko Putin nyt käsiään?

”Kyllä tietysti öljyn hinnannousu aina Venäjän taloudelle on positiivinen asia”, vastaa vanhempi ekonomisti Heli Simola Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitokselta (Bofit).

Venäjän budjettituloista yhä noin 20 prosenttia tulee öljy- ja kaasutuloista, hän muistuttaa. Öljyn hinnan pitäisi kuitenkin olla todella korkea todella pitkään, jotta se merkittävästi kohentaisi Venäjän valtiontaloutta, Simola sanoo.

Teknologian kehityksen nuorille aiheuttamat haitat eivät ole aiheena uusia, mutta ne harvoin ilmenevät fyysisenä oireiluna. Toisin kävi Englannissa, jossa päivystykseen saapui nuori poika, jolla oli vatsansa seudulla outoja iho-oireita. Tapauksesta kertoo Ars Technica lääkäreiden tutkimukseen perustuen.

Pojan iho-oireita kuvaillaan noin 15 sentin levyiseksi alueeksi. Alueella on selvästi nähtävissä kuvio, jota voisi kuvailla ristikoksi. Tutkijat ovat julkaisseet raporttinsa kyljessä myös kuvan.

Kuvio vatsassa ei aiheuttanut nuorelle potilaalle kipua, eikä alue ollut kosketusherkkä. Poika tai hänen vanhempansa eivät osanneet sanoa, mistä jälki olisi voinut tulla. Hän ei ollut kaatunut tai osunut mihinkään, ja hän oli muuten täysin terve. Hoidosta vastanneet sairaanhoitajat kutsuivat oiretta ”spontaaniksi mustelmaksi” vailla kummempaa selitystä.

Syytä ei löytynyt tarkemmissakaan tutkimuksissa, kuten rinnan alueen röntgenissä tai CT-kuvauksessa. Potilas lähetettiin kotiin, sillä vakavaa uhkaa ei näyttänyt olevan.

Kaksi viikkoa myöhemmin poika palasi päivystykseen. Iho-oireet olivat pahentuneet entisestään, ja tällä kertaa niihin oli tullut myös kipua. Osa ihosta oli lääkärien mukaan ”hajoamispisteessä”, osa vaaleanpunaista ja osa ruskeaa. Lääkärit liittivät kuvaukseensa kuvan myös uusista oireista. Lääkärit olivat oireista ymmällään, sillä mikään potilaan olotilassa ei viitannut näin vakaviin oireisiin.

Vyyhti alkoi vihdoin selvitä, kun lääkäreille selvisi pojan olevan kotikoulussa. Tarkemmilla kysymyksillä he saivat selville, että potilas käytti koulutehtäviensä tekoon kannettavaa tietokonetta, jota hän piti huonon akun vuoksi jatkuvasti sylissään latauksessa, jopa kahdeksan tuntia päivässä.

Ajan saatossa läppärin kuumuus oli aiheuttanut pojalle pahat palovammat, jotka olivat syntyneet pikkuhiljaa siten, etteivät ne olleet aiheuttaneet kipua. Vastaavia oireita nähdään toisinaan esimerkiksi vanhusten kohdalla, mikäli he ovat nukkuneet kuumavesipullojen vieressä tai viettäneet aikaa liian lähellä sähköpattereita. Joskus samankaltaisia oireita nähdään myös lasi- ja metallityöläisillä.

Ei ole täysin selvää, miksi pitkäaikainen altistus matalalle lämpötilalle aiheuttaa palovamman kaltaisia oireita. Tutkijat epäilevät syyksi verisuonien vaurioitumista, mikä vapauttaa ihoon punasoluja. Iho-oireet ovat onneksi hoidettavia, ja ne parantuvat ajan kanssa usein täysin. Vakavissa tapauksissa alueelle voi jäädä jonkin verran arpikudosta, mutta tämä on vain kosmeettinen haitta.

Pojan vanhemmat kertoivat tutkijoille useita kuukausia myöhemmin, ettei vatsaan jäänyt pysyviä jälkiä. He myös hankkivat jälkikasvulleen läppäritelineen vastaavan välttämiseksi tulevaisuudessa.

Elisa on tiedottanut asiakkaitaan uudistuneesta kirjautumisesta. Se kertoo lähettämässään sähköpostissa, että jatkossa Elisa-tunnuksella kirjaudutaan aina kaksivaiheisesti:

Muutoksen taustalla on turvallisuuden parantaminen. Jatkossa Elisa-tunnuksella ei voi kirjautua pelkästään käyttäjätunnuksen ja salasanan tietämällä, vaan kirjautuvalla on oltava pääsy myös Elisa-tiliin yhdistettyyn sähköpostiin tai puhelinnumeroon. Tämä pienentää mahdollisuutta luvattomaan kirjautumiseen.

Elisa-tunnuksella voi kirjautua muun muassa asiakkaan omille sivuille, verkkokauppaan ja Elisa Viihde -palveluun. Elisan sovellukseen kirjaudutaan joko itse luodulla pin-koodilla tai biometrisellä tunnistautumisella eli sormenjäljellä tai kasvojentunnistuksella.

Muihin kirjautumistapoihin ei tule muutoksia.

EU-alue on Ukrainan sodan aikana hankkiutunut suurella vaivalla eroon riippuvuudestaan venäläisestä öljystä ja suurelta osin myös maakaasusta.

Nyt Eurooppaa uhkaa uusi venäläinen energiakoukku. Varoituksen antaa brittiläinen ajatushautomo Centre for Strategic Advantage (CSA) tuoreessa raportissaan.

Tällä haavaa kyseessä on ydinvoimaloiden kriittinen polttoaine uraani. CSA:n mukaan Venäjän globaalia uraanivaltaa ja sen potentiaalia on aliarvioitu rankasti.

Venäjän kotimaiset uraanikaivokset vastasivat vuonna 2024 vain 4,5 prosenttia globaalista tuotannosta. Kun mukaan ynnätään venäläisten hallinnoimat kaivokset ulkomailla, puhutaan kuitenkin jo noin neljänneksestä maailman uraanituotannosta.

Jos nykyinen kehityskulku jatkuu, venäläistahot tuottavat jopa 36 prosenttia maailman uraanista vuoteen 2040 mennessä, CSA arvioi. Pahimmassa skenaariossa Venäjän uraanituotannon nimellinen kapasiteetti merkittävillä uraaniesiintymillä nousee 45 prosenttiin koko globaalista potista.

Raportista on uutisoinut sekä venäläinen talouslehdistö että muun muassa Financial Times.

Uraaniportfolio kasvaa

Venäjän ulkomaan uraanibisnesten pääpukari on Uranium One, jonka taustalla on täysin valtion omistama ydinvoimajätti Rosatom.

Rosatomin kotimaan kaivosten uraanituotanto vuonna 2024 oli 2738 tonnia. Uranium Onen tuotanto ulkomailla taas oli yli 5829 tonnia, Maailman ydinenergiajärjestö WNA raportoi.

Uranium Onen tällä hetkellä merkittävimmät toiminnot ovat Kazakstanissa, jossa se omistaa maan kansallisen Kazatomprom-uraanifirman kanssa useita kaivoksia. Venäjä hallinnoi Kazakstanin-kaivoksiensa kautta noin 10 000 tonnin vuosittaista tuotantokapasiteettia, Financial Times kirjoittaa.

Venäjän ja Kazakstanin ydinvoimakumppanuus on tiivistä. Syyskuussa Rosatom allekirjoitti sopimuksen Kazakstanin ensimmäisen ydinvoimalan rakentamisesta Almatyn alueelle.

Yksi Uranium Onen kärkihankkeista sijaitsee eteläisessä Tansaniassa. Suunnitelman mukaan vuonna 2029 valmistuva uraanintuotantolaitos yltäisi 3000 tonnin vuotuiseen tuotantokapasiteettiin. Kyseisessä Mkuju-joen esiintymässä voi olla yhteensä lähes 60 000 tonnia uraania, käy ilmi ydinvoimajärjestöjen IAEA:n ja NEA:n yhteisraportista.

Uranium Onella on käynnissä suurhanke myös Namibiassa, Aranosin alueella. Tytäryhtiö Headspring Investmentsin selvitysten mukaan esiintymässä voi olla noin 42 000 tonnia uraania ja mahdollisesti paljon enemmän. Rosatom valmistelee alueelle suurinvestointia tavoitteenaan hankkia uraanikaivos, joka tuottaa 3000 tonnia vuodessa.

Lisäksi Rosatom solmi joulukuussa 2025 yhteistyökumppanuuden Nigerin valtiollisen uraaniyhtiön kanssa uraanikaivostoiminnan kehittämisestä maassa.

Varoituksia sektorilta

Ajatuspaja CSA:n arvio Venäjän uraanimahdin nopeasta kasvusta perustuu skenaariolle, jossa kaikki uraanikaivoksia omistavat maat jatkavat nykyistä tuotantoaan, toteuttavat suunnittelemansa uudishankkeet ja hyödyntävät kaivostensa täyttä kapasiteettia.

EU pyrkii viime vuonna julkaistun REPowerEU-tiekarttansa puitteissa asteittain poistamaan venäläisen uraanin – kuten myös öljyn ja maakaasun – unionin markkinoilta.

Venäjä on säilynyt Ukrainan sodan aikana EU:lle tärkeänä uraanintoimittajana. Vuonna 2021 Venäjältä tuotiin 2358 tonnia uraania, noin 20 prosenttia kokonaistuonnista. Viime vuonna tuontimäärä oli lähes sama, 2346 tonnia, mikä vastasi 16 prosentin osuutta.

Venäjä-koukku on pahempi uraanin jalostuksessa. Vuonna 2025 Rosatom hoiti yli 24 prosenttia EU:n uraanin konversiosta ja 23 prosenttia rikastuksesta. Rikastuksesta EU-alueella hoitui kuitenkin jo 73 prosenttia.

Unionin tavoitteena on hajauttaa uraanintuonnin toimitusketjuja ja investoida eurooppalaiseen jalostuskapasiteettiin. Ranskalainen Orano, joka konvertoi viime vuonna 25 prosenttia EU:n uraanista, laajentuu määrätietoisesti. Samoin tekee Urenco, joka on Britannian, Hollannin ja kahden saksalaisen energiayhtiön omistuksessa.

Orano ja Urenco ovat yllyttäneet Eurooppaa hankkiutumaan pikaisesti eroon venäläisestä rikastetusta uraanista. Jollei sitä tehdä suunnitelmallisesti, ovat maat vaarassa kapsahtaa strategiseen riippuvuuteen Moskovasta, yhtiöt viestivät.

Yhdysvallat kielsi vuonna 2024 venäläisen uraanin tuonnin lukuun ottamatta tiettyjä poikkeuslupia, jotka ovat voimassa vuoden 2028 alkuun saakka.

Venäjän ydinbisnekset nosteessa

Maailman uraanimarkkinoilla käydään raakaa geoekonomista peliä.

Esimerkkinä toimii Niger, joka oli vielä vuonna 2021 EU:n tärkein uraanintoimittaja 24 prosentin osuudellaan. Vuonna 2023 Nigerissä valtaan noussut sotilasjuntta on käytännössä potkaissut ranskalaisen Oranon ulos markkinoilta ja lopettanut uraaninviennin EU-markkinoille.

Nigerissä valtaa pitävä sotilasjuntta on Venäjän Wagner-joukkojen seuraajan Africa Corpsin suojeluksessa. Yhteistyön myötä Kreml on saanut otteen maan luonnonvaroista.

Rosatom on Ukrainan sodan aikana laajentanut aggressiivisesti ulkomaantoimintojaan. Vuonna 2021 yhtiön ulkomainen liikevaihto oli noin 9 miljardia dollaria ja viime vuonna jo yli 16 miljardia dollaria.

Rosatomin asema maailman ydinvoimalabisneksessä on vahva. Vuoden 2025 puolivälissä 11 maassa oli käynnissä yhteensä 63 ydinvoimaloiden rakennushanketta. Venäjä vastasi jopa 27:stä, joista 20 oli ulkomailla.

Kiivain ydinvoimalaajentaja oli 32 hankkeellaan Kiina, mutta vain yksi niistä oli rakenteilla ulkomailla, Pakistanissa. EU-alueella oli rakenteilla vain kolme reaktoria: kaksi Britanniassa ja yksi Slovakiassa.

Helsingin poliisin liikennevalvontatoiminnon johtaja Dennis Pasterstein on jakanut yllättävän ennakkoilmoituksen.

Pasterstein kertoi noin viikko sitten Facebook-julkaisussaan, että poliisi aloittaa tehostetun nopeusvalvonnan Kehä 1:llä Pakilantien ja Tuusulanväylän välissä olevan siltatyömaan kohdalla.

Julkaisunsa yhteydessä Pasterstein on jakanut kuvat tarkasta sijainnista, jossa poliisi tulee valvomaan kamera-autolla. Poliisin mukaan nopeusvalvontaa tehdään molempiin suuntiin.

Pasterstein kirjoittaa, että paikalla on tapahtunut muun muassa useita onnettomuuksia, läheltä piti -tilanteita ja kiilailua.

– Osa kuljettajista ei noudata alennettua nopeusrajoitusta.

Tästä syystä poliisi aloittaa paikalla tehostetun nopeusvalvonnan.

– Saa jakaa! Pasterstein kehottaa.

BMW:n uusi täyssähköinen iX3-malli on saanut poikkeuksellisen vahvan vastaanoton Euroopan markkinoilla. Vuosi auton ensiesittelyn jälkeen sitä on tilattu vanhalla mantereella jo 100 000 kappaletta, raportoi Spiegel.

Saksalaiskonsernin mukaan kyseessä on BMW:n historian paras uuden mallin ensimmäisen vuoden myyntialoitus millekään automallille.

Se on melkoinen saavutus yleisesti ottaen melko vaisuna autonmyyntivuonna. Lisäksi merkin kaikkien aikojen myyntiennätyksen rikkoo täyssähköinen katumaasturi – monet baijerilaismerkin perinteet menevät nyt uusiksi.

Kysyntä on ollut vilkasta myös Euroopan ulkopuolella. Esimerkiksi Kiinassa, jossa mallin myynti alkoi hiljattain, kiinnostus on yhtiön mukaan ollut suurta, joskaan sieltä ei ole vielä julkistettu tarkkoja tilausmääriä.

– 100 000 tilausta yhden vuoden aikana on erinomainen alku Neue Klasse -sukupolvelle, jonka käyttöönotto kiihtyy entisestään. Tämä antaa meille lisävoimaa sähköisen liikkumisen tulevaisuuteen, BMW:n myyntijohtaja Jochen Goller kommentoi.

Mittava mallistouudistus tekeillä

Uusi iX3 edustaa BMW:n Neue Klasse -mallisukupolvea, joka sisältää huomattavan määrän uutta teknologiaa merkilleen. Vaikka Neue Klasse käynnistyy iX3-katumaasturilla ja pian lanseerattavalla i3-mallilla, samoja teknologisia ratkaisuja on tarkoitus hyödyntää jatkossa myös polttomoottorimalleissa.

BMW on avaamassa tilaukset i3-mallille, joka on Neue Klassen toinen tulokas. Vuoden 2027 loppuun mennessä yhtiö aikoo tuoda markkinoille kaikkiaan 40 uutta tai päivitettyä mallia, joissa hyödynnetään uuden sukupolven teknologiaa.

X3-sarjan myynnistä jo puolet sähköä

Uutuusmalli on noussut nopeasti BMW:n sähköautomalliston kärkeen Euroopassa: esittelystään lähtien noin joka kolmas merkin tilattu sähköauto on ollut iX3. Koko X3-malliperheen sisällä täyssähköversio muodostaa tällä hetkellä peräti noin puolet kaikista tilauksista, mikä ylittää selvästi BMW:n keskiarvon.

Vuonna 2025 BMW toimitti maailmanlaajuisesti vajaat 2,17 miljoonaa ajoneuvoa. Näistä 336 000 oli täyssähköautoja.

Saksan autoteollisuuden kamppaillessa murroksessa myös kilpailijat ovat kertoneet tilausmääristään.

Esimerkiksi Volkswagen ilmoitti hiljattain saaneensa uudesta sähköisestä ID. Polo -mallistaan 30 000 tilausta. Kyseinen malli tosin tuli tilattavaksi vasta kuluvan vuoden huhtikuussa.

Vuonna 2017 esitelty XC60 on Volvon kaikkien aikojen myydyin malli. Autonvalmistajan tänä vuonna lanseeraamasta täyssähköisestä saman kokoluokan EX60-katumaasturista huolimatta sen tarina ei ole päättymässä.

Eikä kyse ole vain tekohengityksestä, jolla mallia yritetään pitää vielä hetki hengissä. Itse asiassa Volvon väki sanoo uuden XC60:n edustavan mallin kokonaan uutta sukupolvea.

Joillakin markkina-alueilla uutuus on tarjolla myös kevythybridinä, mutta Suomeen XC60 tulee ainoastaan ladattavana hybridinä. Se vie sähköisen toimintamatkan uusille kilometriluvuille.

Parhaimmillaan yhdellä latauksella pääsee wltp-mittauksen mukaan 200 kilometriä, kun väistyvän mallin kantama on noin 80 kilometriä.

Volvon mukaan 200 kilometriä riittää arjen ajoihin, jos päivittäinen ajomatka on tyypillisesti noin 40 kilometriä. Sähkön ja bensiinin voimin toimintamatka on yhteensä 1 240 kilometriä, joten rangen riittävyys ei ole esteenä pidemmillekään reissuille.

Akun kapasiteetti on kasvatettu 18 kilowattitunnista 41 kilowattituntiin (brutto). Samalla auton paino on kasvanut 120 kilogrammaa väistyvään malliin verrattuna.

Akku on nyt täyssähköautojen tapaan auton pohjassa eikä enää keskitunnelissa. Niinpä keskitunnelia on madallettu, joten takana on entistä enemmän jalkatilaa. Akun vuoksi sisälattia on kuitenkin 40 millimetriä aiempaa korkeammalla.

Auton alla pakoputki äänenvaimentimineen kiertää akun sivuitse kuljettajan puolelta.

Takana on reilusti jalkatilaa, mutta aivan yhtä lokoisat oltavat sen takapenkillä ei ole kuin EX60-sähköautossa. Istuinosa on lyhyempi ja matalampi.

Maavara on entisellään noin 20 sentissä.

Pure-ajotilassa auto kulkee vain virran voimin, ja kyseisen ajotilan voi ”lukita” päälle.

Latausteho on nostettu 11 kilowattiin ja latausaika neljä tuntia. Akun koon kasvattamisesta huolimatta pikalatausta ei ole.

Sähköautoilun porttiteoria

”Kaikki eivät ole vielä valmiita siirtymään täyssähköön”, perustelee projektinjohtaja Thomas Flodin XC60:n taipaleen jatkumista Volvon pääkallonpaikalla Torslandassa Göteborgissa.

Hän arvelee, että pitkän sähköisen kantaman XC60 toimii lopulta monelle porttina täyssähköautoon siirtymisessä.

Suurin markkina plugarille olisi löytymässä ehkä vähän yllättäen Yhdysvalloista, mutta Flodinin mukaan ladattaville hybrideille on edelleen kysyntää myös Euroopassa.

Suomessa ja muissa Pohjoismaissa ladattavat hybridit menettävät jalansijaa täyssähköautoille etenkin yritys- ja työsuhdeautoissa. Volvon Suomen maahantuojan mukaan täälläkin riittää vielä asiakkaita myös lataushybrideille.

”Tämän vuoden tammi-elokuussa kaikkien lataushybridien osuus Suomen myynnistä on ollut 12,5 prosenttia, ja siitä neljännes on Volvon lataushybridejä”, kertoo Mia Luopajärvi, Volvo Car Finlandin viestintäpäällikkö.

Uudella XC60:llä Volvo voi tavoitella vielä suurempaa osuutta lataushybridien markkinasta ja etenkin yksityisiä ostajia. Luopajärven mukaan potentiaalisia lataushybridin hankkijoita voisivat olla myös ne, jotka ajavat tällä hetkellä dieselautolla.

XC60:llä voi vetää 2,4 tonnin jarrullista kärryä, mikä sekin voi olla monelle tärkeä ominaisuus.

XC60:n lisäksi myös suurempi XC90-lataushybridi uudistuu vastaavalla tavalla. Sen sähköinen toimintamatka pitenee 160 kilometriin.

Muotoilu uusiksi, mukana tekoäly

Uusi Volvo XC60 on melkein millimetrilleen samankokoinen auto kuin väistyvä malli, eli pituutta sillä on 4,71 metriä. Joten vaikka kyseessä on Volvon mukaan uusi sukupolvi, on se perinyt paljon edeltäjältään. Sukunäköisyys on selvä, vaikka kaikki pintapellit on muotoiltu uusiksi.

Ajovalojen Thorin vasara -kuviota on terävöitetty, ja myös takavalojen ilme on uusi. Etusäleikön rimat ovat vinossa Volvon logon tapaan.

Tavaratilaa on 483 litraa, eli vähän enemmän kuin lataushybridissä aiemmin. Takapenkkien selkänojat kaatuvat kahdessa osassa. Tosin eivät kontissa sijaitsevista kahvoista, kuten nykyään usein, vaan vain penkkien yläreunasta painamalla ja kääntämällä. Uudistus ei ole yltänyt kaikkiin sopukoihin. Sisätilojen mitat ovat nekin pysyneet aika lailla ennallaan.

Takaselkänojan suksiluukku on pienehkö, joten helpointa siitä on ujuttaa vaikkapa kapeat murtomaasukset.

Sisällä myös muotoilun yksityiskohtien muutokset ovat varsin pieniä. Istuimissa on sentään uutta nappanahkaa, joka tosiaankin on aitoa nahkaa. Tarjolla on myös synteettistä sellaista.

Keskinäyttö ehdittiin uudistaa hiljattain, joten se on sama kuin ennen. Nyt se istuu entistä paremmin kojetauluun.

Sen sijaan käyttöjärjestelmään tehdyt muutokset ovat merkittäviä, sillä nyt mukana on Google Gemini -tekoälyavustin.

Flodinin mukaan myös auton kaikki ulkoiset sensorit on uusittu, mikä lisää turvallisuutta. XC60 havaitsee aiempaa paremmin esimerkiksi risteävän liikenteen.

Verkottuneet Volvot voivat varoittaa toisiaan esimerkiksi tielle poukkoilevista hirvistä.

T6 ja T8

Ladattavasta hybridistä on kaksi eri versiota, T6 ja T8. Molemmat ovat nelivetoisia ja T8 luonnollisesti T6:tta tehokkaampi. Edellinen kiihtyy nollasta sataan 4,8 sekunnissa, jälkimmäinen 5,7:ssä. Huippunopeus on Volvolle tuttuun tapaan rajoitettu 180 kilometriin tunnissa.

Polttomoottori on molemmissa kaksilitrainen ja nelisylinterinen, ja vaihteisto kahdeksanportainen automaatti.

XC60:n hinnastossa on tällä hetkellä vasta AWD Extra Long Range Core. Sen hinta Suomessa alkaa 66 545 eurosta. Vapaan autoedun verotusarvo kuukaudessa on 1 165 euroa ja käyttöedun 1 045 euroa.

Kaiken kaikkiaan malliston hinta nousee muun muassa aiempaa suuremman akun vuoksi.

Autojen toimitukset asiakkaille alkavat jo tämän vuoden puolella.

Suomeen tulevat XC60:t valmistetaan Torslandassa. Flodinin mukaan vanhaa ja uutta mallia ei valmisteta yhtä aikaa, vaan tuotanto siirtyy ”60 sekunnissa” uuteen malliin.

Samalla tehdasalueella kootaan myös täyssähköistä EX60:tä. Flodin ei kommentoi, kumpaa ensi vuonna tehtaillaan enemmän.