Uutiset ja blogit

Otsikon tarina voi olla hieman romantisoitu, mutta Samuel Morsen aikana tiedonsiirto perustui kirjeisiin. Ne kulkivat nopeimmillaan samaa vauhtia kuin hevoset.

Matkoilla ollut Morse sai tiedon vaimonsa sairastumisesta päivien viiveellä. Kun Morse lopulta ehti kotiin, vaimo oli jo kuollut ja haudattukin.

Morse oli koulutukseltaan taidemaalari, mutta myös innokas keksijä. Hän oli kiinnostunut sähkötekniikasta. Sähköisiä signaaleja ei siihen aikaan saatu kulkemaan kuin muutamia satoja metrejä.

Apuun tuli Morsen kaveri Leonard Gale. Hän ehdotti releiden käyttöä. Kun signaali saapui tiettyyn pisteeseen, se aktivoi releen, joka sulki seuraavan virtapiirin ja lähetti uuden, vahvan signaalin eteenpäin.

Toisin sanoen signaali ei kulkenut koko matkaa, vaan se kopioitiin ja vahvistettiin useissa välietapeissa. Tällä tavoin Morse ja Gale pystyivät lähettämään signaaleja jopa 15 kilometrin päähän.

Yleiset kirjaimet helpompia

Morsen ensimmäinen oivallus oli morsekoodi. Se koostuu lyhyistä ja pitkistä signaaleista, pisteistä ja viivoista. Yksinkertaiset signaalit eivät olleet herkkiä häiriöille.

Morse suunnitteli koodinsa niin, että yleisimmät kirjaimet saivat lyhyimmät esitykset. Se nopeutti viestintää. Esimerkiksi englannin kielessä ja monessa muussakin kielessä yleinen E on yksinkertaisesti . (piste). Harvinaisempi Q taas on - - . - (viiva viiva piste viiva).

Morsekoodin yksinkertainen rakenne teki siitä soveltuvan heikkoihin ja kohinaisiin yhteyksiin. Siitä tuli kansainvälinen standardi.

Vaati vain yhden johdon

Morsen varsinainen keksintö oli kuitenkin kokonainen tekninen lennätinjärjestelmä, jolle hän sai patentin vuonna 1840. Patentin otsikko oli ”Improvement in the Mode of Communicating Information by Signals by the Application of Electro-Magnetism”.

Kilpailijoiden laitteet vaativat useita johtoja tai vähintään johdinparin. Morsen telegraafit toimivat yhdellä johdolla, paluujohtona oli maa.

Eli sekä lähettävässä että vastaanottavassa päässä toinen piuha tökkäistiin maahan. Kupariset johdot olivat telegraafilinjan kallein osa, ja kun linjoja pian rakennettiin tuhansia kilometrejä, kustannussäästö oli melkoinen.

Morsen telegraafissa vastaanottavassa päässä saapuvat signaalit aktivoivat sähkömagneetin. Se liikutti vipua, joka teki merkinnän paperinauhalle. Lähetyspäästä tullut lyhyt painallus tuotti pisteen, pitkä painallus viivan.

Tieto siis esitettiin sarjana tapahtumia ”virta päälle / virta pois” ja ”lyhyt pulssi / pitkä pulssi”.

Nykyaikaisin termein Morsen telegrafi oli ensimmäinen digitaalinen viestintäjärjestelmä. Informaatio koodattiin erillisiksi symboleiksi, lähetettiin sähköisesti ja koottiin uudelleen vastaanottopäässä.

Morsen keksinnöt mullistivat kaupankäynnin, sotilaiden viestinnän ja myös uutisvälityksen.

Halpakauppaketju Puuilon myymäläverkoston laajentaminen hyödyttää myös toista Helsingin pörssin yhtiötä.

Nykyisin Puuilolla on Suomessa noin 50 myymälää. Niistä peräti 12:n rakentajana on toiminut toimitilarakentaja Tekova. Parhaillaan Tekova rakentaa Puuilolle myymälää Kajaaniin, ja sen on määrä valmistua vuoden 2027 alkupuoliskolla.

Puuilo pyrkii avaamaan vuoteen 2030 yltävän kasvustrategiansa mukaisesti noin 7–10 uutta myymälää vuodessa.

Tekovan toimitusjohtajalta Jaakko Heikkilältä kysyttiin Kauppalehden suorassa Talousaamu-ohjelmassa keskiviikkona, millaisia kasvumahdollisuuksia Puuilon myymäläverkoston kasvattaminen tarjoaa Tekovalle.

”Me olemme aika paljon niitä [Puuilo-myymälöitä] rakentaneet, ja uskomme, että niissä riittää rakennettavaa”, Heikkilä sanoi.

Hän kuitenkin huomautti, että ylipäätään liiketilamarkkinassa on liikehdintää myös toisessa päässä. Esimerkiksi Askon ja Sotkan konkurssin myötä markkinoille on vapautunut tyhjiä tiloja, hän huomioi.

”En näe, että se ala [vähittäiskauppa] olisi ihan hirvittävässä nousussa tulevina vuosina. Varmaan rakennetaan, mutta ei retail-puoli välttämättä jatka tosi jyrkkää kehitystä ylöspäin. Kyllä kasvu tulee tasaantumaan”, Heikkilä arvioi.

Keskiviikon Talousaamun juonsi toimittaja Heidi Huotilainen.

Päivän lähetyksessä ajankohtaisia pörssiteemoja, kuten Nokian osakkeen isoja päivämuutoksia, analysoi OP-Pohjolan päästrategi Lippo Suominen. Voit katsoa keskiviikon Talousaamun kokonaan alta.

Anthropic on julkaissut Fable 5 - ja Mythos 5 -kielimallit, yhtiö tiedottaa. Fable 5 on heti kaikkien Clauden käyttäjien saatavilla, kun taas vain valitut organisaatiot ja maat pääsevät käsiksi pelättyyn Mythos 5 -malliin.

Mythos 5 on ehtinyt kerryttää merkittävän maineen jo kuukausia ennen julkaisuaan. Yhtiö kertoi jo huhtikuussa, että sen Mythos Preview -malli kykenee löytämään useita haavoittuvuuksia muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Mozilla on kertonut löytäneensä 271 haavoittuvuutta Firefox-selaimesta Mythoksen avulla.

Anthropic totesi huhtikuussa, ettei se aio julkaista Mythos-mallia sen tuomien turvallisuusriskien vuoksi. Yhtiö kuitenkin muutti mieltään toukokuussa, jolloin se kertoi julkaisevansa turvallisemman version Mythos-mallista käyttäjilleen.

Fable 5 -malli on käytännössä tämä ”hampaaton” versio Mythos-mallista. Anthropic kertoo, että malliin on asennettu erilaisia suojatoimintoja sen väärinkäytön estämiseksi. Tämän on tarkoitus estää Fable 5 -mallin käyttö hakkeroinnissa ja kyberrikollisuudessa.

”Jotta malli voidaan ottaa käyttöön sekä turvallisesti että nopeasti, olemme säätäneet suojatoiminnot varovaisiksi – ne saattavat toisinaan pysäyttää vaarattomia pyyntöjä, vaikka ne laukeavat keskimäärin alle 5 prosentissa istunnoista”, Anthropic kertoo.

Vaikka Mythos on herättänyt huolta it-alalla, jotkut toimijat ovat skeptisiä Anthropicin väitteistä. Esimerkiksi Anthropicin kilpailijan Open AI:n toimitusjohtaja Sam Altman on vihjannut, että Anthropic käyttää ”pelkoon perustuvaa markkinointia” myydäkseen tekoälytuotteitaan.

”Se on selkeästi uskomaton markkinointikikka todeta, että meillä on pommi, aiomme pudottaa sen päällesi, myymme sinulle pommisuojan 100 miljoonalla dollarilla”, Altman kertoo.

Euroopan komissio on valinnut STRATUS-hankkeen osaksi EU:n European Defence Fund (EDF) -ohjelmaa. Kolmen vuoden mittaisen hankkeen kokonaisrahoitus on 19,9 miljoonaa euroa, ja sen tavoitteena on kehittää autonomisten järjestelmien kyberkestävyyttä monimutkaisissa ja häirityissä toimintaympäristöissä.

Hanketta koordinoi Suomessakin toimiva kansainvälinen teknologiayhtiö Nortal yhdessä kyberturvallisuusyhtiö Talgen Cybersecurityn kanssa, josta Nortal hankki vähemmistöosuuden vuonna 2021.

STRATUS-hankkeessa kehitetään tekoälypohjaista, riskiperusteista kyberpuolustusarkkitehtuuria autonomisille järjestelmille ja miehittämättömien ajoneuvojen parville.

Tavoitteena on varmistaa, että järjestelmät kykenevät jatkamaan toimintaansa myös kyber- ja elektromagneettisen häirinnän keskellä. Aihe on noussut keskeiseksi eurooppalaisen puolustuksen kehityskohteeksi Ukrainan sodan ja nopeasti muuttuvan turvallisuusympäristön myötä.

”Puolustusjärjestelmät eivät enää toimi yksittäisinä alustoina, vaan verkottuneina monialaisina järjestelminä. Keskeinen haaste ei ole enää vain yksittäisen järjestelmän suojaaminen, vaan koko järjestelmäkokonaisuuden toimintakyvyn säilyttäminen häiriötilanteissa”, toteaa tiedotteessa Nortalin puolustusteknologian tutkimus- ja kehitysjohtaja Aron Haljaste.

Hankkeessa kehitettävien ratkaisujen tavoitteena on mahdollistaa autonomisten järjestelmien kyky havaita kyberuhkia, mukautua muuttuviin olosuhteisiin reaaliaikaisesti sekä säilyttää toimintakykynsä hyökkäysten aikana. Suomalaistoimijoiden mukanaolo korostaa kotimaisen kyberturvallisuusosaamisen ja puolustusteknologian kasvavaa merkitystä eurooppalaisessa yhteistyössä.

”Tulevaisuuden toimintaympäristöjä määrittää jatkuva häirintä niin kyber- kuin elektromagneettisessa toimintaympäristössä. Tämän hankkeen tavoitteena on varmistaa, että autonomiset järjestelmät eivät ainoastaan vältä epäonnistumista, vaan kykenevät palautumaan, mukautumaan ja jatkamaan tehtäväänsä myös hyökkäysten keskellä”, Haljaste sanoo.

STRATUS-konsortioon kuuluu 13 organisaatiota eri puolilta Eurooppaa. Suomesta mukana ovat Turun ammattikorkeakoulu sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Mukana on myös ukrainalainen alihankkija, joka tuo hankkeeseen käytännön kokemuksia nykyaikaisista taistelukenttäolosuhteista.

Hankkeen odotetaan vauhdittavan Euroopan puolustuskyvykkyyksien kehitystä sekä vahvistavan autonomisten järjestelmien käyttöä luotettavina suorituskyvyn moninkertaistajina tulevaisuuden puolustuksessa.

Lue seuraavaksi:

Yhdysvaltojen Apache-helikopteri putosi maanantaina 8.6. mereen Omanin rannikon edustalla. Tiistaina presidentti Donald Trump kirjoitti sosiaalisessa mediassa ”Iranin ampuneen alas yhden erittäin kehittyneistä Apache-helikoptereistamme sen partioidessa Hormuzinsalmen yllä.”

Pian sen jälkeen Lähi-idän operaatioista vastuussa oleva Yhdysvaltojen komentokeskus Centcom ilmoitti, että Apachen kahden hengen miehistö pelastettiin kahden tunnin kuluessa. Molemmat ovat turvassa ja vahingoittumattomia.

Nyt Centcom on kertonut pelastusoperaatiosta lisää. Mereen pudonneet lentäjät kävi hakemassa miehittämätön Saronicin valmistama meridrooni Corsair.

Ensimmäinen droonipelastus

Kyseessä on ensimmäinen tiedossa oleva tapaus, jossa pelastusoperaatiossa on käytetty autonomista pinta-alusta pudonneen lentomiehistön paikantamiseen ja pelastamiseen todellisessa tilanteessa.

”Miehistön pelastamisessa avustanutta droonia operoi Yhdysvaltojen laivaston Task Force 59”, kertoi Centcomin tiedottaja kapteeni Tim Hawkins Defence Scoop -julkaisulle.

Task Force 59 on vuonna 2021 perustettu Yhdysvaltain laivaston innovaatioyksikkö, joka keskittyy miehittämättömien järjestelmien ja tekoälyn käyttöön merellisissä operaatioissa Lähi-idässä.

Pelastusoperaatiossa Corsair nouti lentäjät vedestä ja kuljetti heidät isommalle alukselle, kertoo Hawkins.

Laivasto saamassa lisää drooneja

Corsair on 7,3 metriä pitkä autonominen pinta-alus (ASV). Se on suunniteltu pitkäkestoisiin tehtäviin.

Valmistaja Saronicin mukaan se voi kulkea yli 35 solmun nopeudella ja kuljettaa noin 450 kilon hyötykuormaa yli 1 000 meripeninkulman (reilut 1 800 kilometriä) matkan.

Yhdysvaltain laivasto teki vuonna 2025 teksasilaisen Saronicin kanssa yli 392 miljoonan dollarin arvoisen sopimuksen useiden autonomisten meridroonierien valmistamisesta vuoden 2031 puoliväliin mennessä.

Yhdysvalloissa presidentti Donald Trumpin hallinto pohtii mahdollisuutta ostaa osuuden tekoäly-yrityksistä. Techcrunchin mukaan ajatuksena on, että osa omistusosuudesta voitaisiin käyttää rahoittamaan rahastoa, jonka kautta Yhdysvaltain kansalaiset pääsisivät osallisiksi tekoälyn kehityksestä saatavista voitoista.

Presidentti Trump on kertonut toimittajille neuvottelevansa tekoälyjohtajien kanssa ”konsepteista, joissa osakkeita voitaisiin antaa amerikkalaisille, jotta amerikkalaisista tulisi käytännössä yritysten yhteisomistajia”.

Trump ei maininnut asiasta puhuessaan yrityksiä nimeltä. CNBC:n mukaan Trumpin hallinnossa on keskusteltu osuuden hankkimisesta Open AI:sta.

Myös Open AI on aiemmin ehdottanut niin kutsuttua ”julkista varallisuusrahastoa”, joka voisi jakaa tuotot suoraan kansalaisille.

Senaattori Bernie Sanders on aiemmin ehdottanut, että suuret tekoäly-yritykset maksaisivat kertaluonteisen veron osakkeiden muodossa. Toiset taas varoittavat, että lisääntynyt valtion omistus voisi hämärtää rajaa hallituksen ja itsenäisesti toimivien yritysten välillä.

Etelä-Koreassa työministeri neuvottelee myös parhaillaan tekoälybuumista hyötyneiden yritysten kanssa voittojen jakamisesta yhteiskunnassa.

Kiinalainen yhtiö Wuxi Xingda Nylon on ostanut saksalaisen kemianyrityksen Perlonin.

Perlon päätyi talousvaikeuksiin vuonna 2025 ja sitä uhkasi konkurssi. Nyt Sakassa iloitaan kiinalaisesta uudesta omistajasta, joka jatkaa yrityksen kolmen tehtaan toimintaa Saksassa. Työpaikat säilyvät, mutta niiden määrä vähenee 510:stä noin 450:een.

Perlon on perinteikäs saksalainen kemianyritys, joka valmistaa synteettisiä kuituja ja lankoja.

Yrityksen lankoja käytetään muun muassa paperikoneiden kudoksissa, edistyneissä teknisissä tekstiileissä, suodatinjärjestelmissä ja kuljetinhihnoissa ja myös ainakin maatalouden, kaapelien, merenkulun ja kalastuksen lankoina.

Yrityksen omisti ennen kiinalaisia saksalainen Serafin-konserni. Perlonin tuotantoa on myös Kiinassa.

Kiinalaiset sijoittajat ovat ostaneet muutaman muunkin vaikeuksiin päätyneen kemianyrityksen Euroopasta parin viime vuoden aikana.

Du Pontin kilpailijaksi

Perlonin historia on oman lukunsa.

Teollisuushistoriallisesti Perlonin toiminnan katsotaan alkaneen noin 90 vuotta sitten, mutta vuosikymmenien aikana yritys on ollut monenlaisten yritysjärjestelyiden osana.

Vuonna 1938 stuttgartilainen kemisti Paul Schlack kehitti perlonina tunnetun materiaalin saksalaiseksi kilpailijaksi nylonille, joka oli kehitetty Yhdysvalloissa Du Pontin laboratorioissa. Nylonin tuntevat tietenkin sukkahousujen käyttäjät.

Perlonista tehtiin aluksi ”saksalaisia sukkahousuja”, mutta sittemmin siitä tehtiin laskuvarjojen köysiä ja aseiden puhdistusharjaksia die Welt-lehden historiajutun mukaan.

Historiankirjojen mukaan perlonin teollinen tuotanto alkoi Berliini-Lichtenbergissä vuonna 1939. Itä-Saksaan perustettiin perlontehtaita, joissa natsi-Saksan pakkotyöläiset tuottivat laskuvarjosilkkiä, naruja ja köysiä aseteollisuudelle.