Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) liiketoiminnoista vastaava Ylva linjasi toukokuussa, että se hakee tulevan kasvunsa vastuullisesta ravintolaliiketoiminnasta. Se rakentaa uutta alkua ja tarjoaa lisää ilmastoystävällistä vegaaniruokaa.
Niin rakentaa ja tarjoaa, koska juuri muuta ei ole jäljellä. Joulukuussa 2025 HYY myi Uuden ja Vanhan ylioppilastalon sekä Citytalon, Kaivotalon ja Grand Hansa -kokonaisuuteen kuuluvat Kiinteistö Oy Kaivokatu 12:n ja Hansatalon työeläkevakuuttaja Kevan konsortiolle.
Kauppa kohahdutti, koska siinä HYY menetti yli 150 vuotta kartutetun omaisuutensa alihintaan. Kauppahinta oli alle 190 miljoonaa euroa, vaikka vuoden 2024 tilinpäätöksessä kiinteistöt oli arvostettu 290 miljoonaan euroon.
Pakkomyyntiin päädyttiin, koska kaupoilla Ylva ja ylioppilaskunta välttivät konkurssin. Syntynyt umpikuja herättää yhä kysymyksiä, koska takavuosina opiskelija-aktiivit toistelivat, että HYY kuuluu lajissaan maailman vauraimpiin.
Rahat velkojen maksuun
Tilanne tänään on aika lailla toinen. Ylvan vastikään julkaistu vuoden 2025 toimintakertomus vahvistaa, että kiinteistömyynneistä saadut varat on käytetty velkojen takaisinmaksuun. Näin myös korollisten velkojen määrä on laskenut.
”Jäljelle jäänyt velkamäärä ylitti kuitenkin jäljelle jääneiden kiinteistöjen ja muun omaisuuden arvon, joten nettovarallisuus ja omavaraisuusaste markkina-arvoin painuivat negatiivisiksi”, Ylva tiivistää toimintakertomuksessa.
Kauppalehdelle kerrottiin jättikaupan jälkeen, että Ylva olisi jokseenkin velaton, kun kaikki järjestelyt saataisiin tehtyä. Vuoden 2025 toimintakertomuksesta ilmenee, että korollista nettovelkaa oli vuoden lopussa edelleen 52 miljoonaa euroa. Vuotta aiemmin sitä oli 267 miljoonaa euroa.
Ylvan tilinpäätöksen mukaan yhtiön omavaraisuusaste vajosi viime vuonna 44,3 prosenttia miinukselle ja nettovarallisuus 20 miljoonaa euroa pakkaselle. Pudotus on rankka, koska nettovarallisuudeksi kerrottiin 270 miljoonaa euroa vasta vuonna 2023.
”Tilikauden jälkeen toteutettavat kiinteistömyynnit sekä lainojen takaisinmaksu ja akordi tulevat korjaamaan tilannetta vuonna 2026”, toimintakertomuksessa muotoillaan.
”Ei ulkoista korollista velkaa”
Toukokuussa 2026 Ylva tiedottikin, että se oli sopinut Helsingin Leppäsuolla sijaitsevan Domus Academica -kiinteistön C- ja D-talojen myynnistä Unity Livingille. Osapuolet ovat sopineet, ettei kauppahintaa julkisteta.
”Kauppa vie päätökseen HYYn kiinteistötalouden velkatilanteen kokonaisjärjestelyn”, HYY Palvelut Oy kertoi tiedotteessaan 12. toukokuuta.
Domus Academican A- ja B-talot on myyty jo aikaisemmin Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiölle (Hoas). Myyntien tuotot on käytetty lainojen takaisinmaksuun.
Jäljelle jääneiden saatavien osalta rahoittajat taipuivat akordiin eli ne kirjattiin luottotappioiksi. Luottotappioiden määräksi voidaan arvioida 35 miljoonaa euroa, mutta konkurssitapauksessa ne olisivat olleet paljon raskaammat.
”Rahoittajat antoivat akordin jäljelle jääneen velan osalta. Järjestelyn lopputuloksena HYYn kiinteistötaloudelle ei jäänyt ulkoista korollista velkaa”, Ylvan toimintakertomus summaa.
”Polku kohti hiilineutraaliutta”
Ylioppilaiden kiinteistöliiketoimintaa ovat rahoittaneet OP Yrityspankki, Nordea, Aktia ja Lähitapiola. Ne muodostivat vuonna 2021 Ylvalle myönnetyn 205 miljoonan euron syndikoidun lainajärjestelyn, jolla jälleenrahoitettiin vanhoja pankkilainoja ja edistettiin Grand Hansa -hotelliprojektia.
Tuolloinen Ylvan talousjohtaja Eemeli Lehto kehui lainajärjestelyä, koska ”ensimmäistä kertaa vastuullisuustavoitteet näkyivät konkreettisesti myös rahoituksessa ja olivat osaltaan tukemassa polkua kohti hiilineutraaliutta.”
Tavoitimme Eemeli Lehdon, joka ei menneitä muistele.
”En usko, että haluan nimelläni antaa mitään yksittäistä lausuntoa”, Lehto vastasi tekstiviestillä.
Pohjoismaiden Investointipankki (NIB) pani sekin lusikkansa soppaan, sillä sen lainalla rahoitettiin toimisto-, hotelli- ja liiketiloja, asuntoja sekä pysäköintitiloja sisältävä Lyyra-kompleksi Helsingin Hakaniemeen. NIB:n osuus tästä Nordean kanssa kasatusta 65 miljoonan euron yhteisrahoituksesta oli 40 miljoonaa euroa.
Opiskelijoiden kontrollista karanneen velkatilanteen raskaat järjestelyt on nyttemmin saatettu päätökseen. Toimitusjohtajaa vaihtanut Ylva vahvisti toukokuun lopulla, että ylioppilaskunta on velaton. Edessä on uusi alku, Ylva julisti 29. toukokuuta.
Heikkoa harkintaa ja huonoa tuuria
Kiinteistökuume oli korkeimmillaan vuosina 2015–2020: Ylva rakensi Helsingin Kallioon Lyyra-korttelin ja osti Helsingin ydinkeskustasta Seurahuoneen kiinteistön, jota se remontoi Grand Hansa -hotelliksi lopulta hallinnasta karannein kustannuksin.
”Grand Hansan hotellihankkeessa meni kaikki mahdollinen pieleen. Koska sen kustannusylitykset olivat tolkuttomia, se vaikutti koko korttitalon kaatumiseen”, arvelee hankkeessa mukana ollut rakentaja nyt vuosia myöhemmin.
Kipurajoille kohonneen velan, heikon harkinnan ja huonon tuurin tuottama tulos masentaa, sillä massiiviset kiinteistömyynnit Helsingin keskustassa, Hakaniemessä ja Leppäsuolla lopettivat käytännössä ylioppilaskunnan kiinteistöliiketoiminnan.
Luvuista oli pitkään pääteltävissä, etteivät kassavirrat riittäisi velkojen lyhentämiseen. Riskit realisoituivat karuimmalla mahdollisella tavalla, kun nollakorkojen tilalle tulivat koronapandemia, Ukrainan sota, korkojen nousu ja kiihtyvä inflaatio. Kiinteistöistä tuli nykytermein toksinen omaisuusluokka: tuotot putosivat ja arvot vajosivat.
”Ylva erinomaisessa kunnossa”
Itse asiassa jo syyskuussa 2020 kerrottiin, että Ylvan toimitusjohtaja Antti Kerppola jättää talon. Kerppola vaikutti Ylvan toimitusjohtajana yli viisi vuotta, ja juuri hänen kaudellaan kiinteistöriskiä kasvatettiin.
Kerppola mainitsi erotiedotteessa, että ”olen tyytyväinen jättäessäni Ylvan hyviin käsiin, erinomaisessa kunnossa”. Sitä ei tiedotteessa mainittu, että toiminta oli perustunut rankkaan velanottoon ja perityn omaisuuden panttaamiseen.
”Ylva otti strategiansa keskiöön entistä vahvemmin vastuullisuuteen ja kestävyyteen pohjautuvan liiketoiminnan, jonka menestyksekkäästä luotsaamisesta haluamme Anttia kiittää”, suitsutti Ylvan hallituksen puheenjohtaja Jenni Hupli syyskuussa 2020.
Hupli työskentelee nykyisin lakiasiainjohtajana Suomen Kiinteistöliitossa. Kertomansa mukaan hän ymmärtää hyvin, että Ylvan ja HYYn tilanne kiinnostaa.
”En valitettavasti voi kommentoida luottamuksellisia hallitustyöskentelyyn liittyviä asioita”, Hupli vastaa kysymyksiin sähköpostitse.
”Yritysaktivismia parhaimmillaan”
Kuusi vuotta sitten Ylvan niin kutsutuista avainprojekteista kerrottiin, että Lyyra Hakaniemessä ja Grand Hansa Helsingin ydinkeskustassa ”jatkoivat strategian ytimessä ja työ niiden eteen jatkui vahvana.”
Näytti siltä, että kaikki munat oli pantu samaan koriin. Tuolloin arveltiin, että juuri nämä avainprojektit ”vahvistavat tulevaisuuden arvon- ja tuloksenkehitystä” Helsingin parhailla sijainneilla.
”Olemme nostaneet kunnianhimon tasoa Helsingin keskustan kehittämisessä ja näyttäneet, miten yritysaktivismi ja liberaalinen maailmankuva toimivat parhaimmillaan”, arveli Kerppola Ylvan tiedotteessa syksyllä 2020.
Tavoitimme Kerppolan puhelimitse, mutta hän ei tapahtuneeseen halunnut palata. Hän oli Ylvan toimitusjohtaja vuodet 2015–2020 ja edisti työkseen Grand Hansa- ja Lyyra-kiinteistöhankkeita.
”En näe mitään järkeä kommenttien antamisessa”, Kerppola vastasi kysymykseen siitä, miksi Ylvan kiinteistöliiketoiminta meni pieleen.
”Kestävää ruokakulttuuria”
Vuonna 2019 kerrottiin sekin, että HYY suunnitteli luopuvansa jäsenmaksuista vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteeseen oli määrä päästä Ylvan kiinteistöbisneksen tekemillä voitoilla.
Kerppola jätti Ylvan, mutta opiskelija on yhä velvollinen maksamaan ylioppilaskunnan jäsenmaksun. Ei tullut maksuttomuutta, vaan sen tilalle saatiin rahoittajien kanssa tehty sopimus, joka viittaa epäonniseen varallisuuden hävittämiseen.
”Merkittävä kiinteistöjen myynti tarkoittaa käytännössä aiemman kaltaisen HYYn kiinteistöliiketoiminnan päättymistä”, Ylvan toimintakertomuksessa todetaan lakonisesti.
Ei jäänyt kiveä kiven päälle, mutta jäi sentään UniCafe- ja catering-liiketoimintaa. Tarkoitus on luoda ”kestävää ruokakulttuuria myös tuleville sukupolville”. Tällä mennään, sillä arvokiinteistöjä tuleville polville ei jäänyt.