Energiaviraston parhaillaan valmistelema määräys sähkön hinnoittelusta on herättänyt huolta ja arvostelua.
Etujärjestö Omakotiliiton ja poliitikkojen piireistä on arvosteltu määräysluonnokseen sisältyvää sähkönsiirron tehomaksua ja sen mahdollisia vaikutuksia pientaloasukkaiden kuluihin.
Energiaviraston ehdotuksen mukainen pienasiakkaan tehomaksu perustuisi kuukauden korkeimpaan yksittäiseen 15 minuutin aikana mitattuun tehopiikkiin. Maksua perittäisiin viisi kilowattia ylittävältä teholta. Tehomaksun tarkoituksena on tasoittaa sähkön kulutushuippuja.
Toimitus kysyi Energiavirastosta, voisiko muutos johtaa kohtuuttomiin kustannuksiin pientaloasukkaille, joilla voi olla saunan ja kodinkoneiden lisäksi vielä sähkölämmitys, lämminvesivaraaja ja sähköauto.
”Jos tehomaksullisen tuotteen valitsemisella on suuria vaikutuksia yksittäisen asiakkaan tai asiakasryhmän maksuihin, kielii se siitä, että nykyisillä maksurakenteilla heidän sähköverkkonsa käytöstä aiheutuneita kustannuksia on vieritetty joidenkin toisten asiakasryhmien maksettavaksi”, Energiaviraston analyytikko Jaakko Kennilä kertoo.
Kennilän mukaan toisten asiakasryhmien maksut alenisivat siinä tilanteessa.
”Kokonaisuutena maksut jyvitettäisiin tarkemmin niille, jotka aiheuttavat verkolle eniten lisäkustannuksia esimerkiksi ohjaamattoman sähköauton latauksen kautta.”
Kennilän mukaan verkkoyhtiöt tarjoavat jatkossakin pienasiakkaille vaihtoehtoisia perusmaksupainotteisia tuotteita tehomaksullisen tuotteen rinnalle ja sähkömarkkinalain mukainen korotuskatto rajaa, että asiakasryhmäkohtaiset maksut voivat vuosittain nousta enintään kahdeksan prosenttia.
Kovaa arvostelua
Energiaviraston määräyksen on tarkoitus valmistua tammikuun aikana. Kennilä ei ottanut kantaa siihen, voiko tehomaksumalliin tulla muutoksia lopullisessa määräyksessä.
”Virasto huomioi lausunnoissa esitetyt näkökulmat valmistelussa. Näitä käydään läpi erityisesti lainsäädännön tavoitteet hinnoittelulle huomioiden.”
Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander arvioi viime kuussa Talouselämälle, että viiden kilowatin raja on herättänyt paljon huolta pientaloasukkaissa. Hänen mukaansa raja on matala jo aivan tavallisen arkielämän näkökulmasta ja esimerkiksi saunan, kodinkoneiden ja lämminvesivaraajan yhtäaikainen käyttö voisi johtaa tuntuviin kuluihin. Tilannetta pahentaisi entisestään sähköauton lataaminen.
Kennilä arvioi, että tehomaksua koskevassa keskustelussa sivuutetaan välillä joko tahattomasti tai tahallaan se, että määräys ei vaikuta asiakkailta perittyihin maksuihin kokonaisuutena.
”Keskustelua herättäneestä tehomaksun kynnyksestä on vaikuttanut muodostuneen psykologinen raja, jonka alle pitäisi niin sanotulla arkielämisellä pystyä käytetty teho aina pitämään. Korkeampi kynnys tarkoittaisi korkeampaa perusmaksua”, hän kertoo.
Perusmaksu laskee?
Kennilän mukaan tehomaksullista tuotetta voidaan verrata nykyisellään yleisesti tarjottuun yleissiirtotuotteeseen, jossa maksetaan ainoastaan perusmaksua ja energiamaksua.
”Yleissiirtotuotteella asiakkaalle varattu tehontarve ja siitä aiheutuvat verkon kustannukset peritään pääosin perusmaksun ja mahdollisesti myös energiamaksun kautta. Eli verkon käyttäjä maksaa jo nykyisellään hänelle varatusta tehosta, mutta vain eri maksukomponenttien kautta tavalla, joka ei suoraan riipu todellisesta käytetystä tehosta.”
Määräysluonnoksen mukaisella tehomaksullisella tuotteella ainoastaan viiden kilowatin kynnyksen osuus tehontarpeesta perittäisiin perusmaksulla.
”Näin ollen perusmaksun osuus kokonaismaksuista olisi todennäköisesti matalampi kuin yleissiirtotuotteella. Loppuosa käytetystä tehosta perittäisiin tehomaksulla, jolloin perittävät maksut jyvitettäisiin tarkemmin kuukausitasolla käytetyn tehon perusteella.”
Ei ole vielä tiedossa, minkä suuruisia tehomaksuja yhtiöt ottaisivat käyttöön määräyksen jälkeen.
”Verkkoyhtiöt tulevat todennäköisesti kehittämään nykyisten tuotteiden hinnoittelua korotuskaton asettamissa rajoissa samalla kun tuovat mahdollisesti näiden rinnalle uusia tuotteita harmonisoidulla tehomaksulla.”
Sähkönsiirron tehomaksuja on jo nyt käytössä, mutta uuden mallin on tarkoitus yhdenmukaistaa niiden määräytymisperusteet. Määräyksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2029.
