News and blogs

Yhdysvaltalainen elintarvikealan yritys Kraft Heinz on ajautunut ongelmiin ja pohtii jakautumista, kertoo uutistoimisto Bloomberg. Tämä merkitsee harvinaista takaiskua myös legendaariselle sijoittajalle Warren Buffettille, 94.

Kraft Heinz syntyi vuonna 2015, kun elintarvikealan yritykset Kraft Foods ja Heinz yhdistyivät.

Fuusion junailivat brasilialainen pääomasijoitusyhtiö 3G Capital sekä Buffettin johtama holdingyhtiö Berkshire Hathaway, jotka olivat ostaneet Heinzin yhdessä 28 miljardilla dollarilla vuonna 2013.

Kraft Heinzin taival ei ole sujunut kitkatta. Yhtiön osakkeet ovat 10 vuodessa laskeneet reilu 60 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että myös Berkshire Hathawayn osakepotissa Buffettin yhtiölle on tullut tappiota useampi miljardi dollaria.

Kuluvana vuonna yhtiön osake on laskenut vajaat 12 prosenttia.

Nyt yhtiö selvittää mahdollisuutta hajottaa ja erottaa suuri osa liiketoiminnastaan uudeksi yksiköksi.

Berkshire onnistui tekemään rahaa saamalla miljardeja osingoista Heinz-yhtiön etuoikeutetuista osakkeista ja näiden osakkeiden lunastuksesta vuonna 2016.

Vakaat osingot ja Heinz-yrityskaupan tuomat voitot ovat jättäneet Berkshiren kokonaisuudessaan selvästi voitolle.

Konserni olisi Bloombergin mukaan saanut kuitenkin lähes 10 miljardia dollaria enemmän panostamalla osakekaupassaan laajempaan osakemarkkinaan.

Matkaan tuli mutkia

Buffett on ilmaissut aiemmin julkisesti, ettei Kraft Heinz ole sijoituksena ollut onnistuneimmista päästä.

Kun yhtiö alensi vuonna 2019 joidenkin tunnetuimpien brändiensä arvoa 15,4 miljardin dollarin alaskirjauksella, Buffett totesi Berkshire Hathawayn maksaneen Kraftista liikaa.

Kyseessä on Buffettin pitkällä uralla harvinainen takaisku. Hänet tunnetaan periaatteestaan, jonka mukaan hän investoi ainoastaan yrityksiin, joiden toimintaa hän ymmärtää itse.

CNBC kertoi viime vuoden huhtikuussa 3G Capitalin myyneen hiljaisesti 16,1 prosentin osuutensa Kraft Heinzistä vuonna 2023.

Kraft Heinzilla on hallussaan useita tunnettuja elintarvikebrändejä, kuten ketsupistaan tunnettu Heinz, hot dogeista tuttu Oscar Mayer ja Kraft Mac & Cheese.

Yhtiö on kuitenkin kärsinyt inflaatiosta ja siirtymisestä pois pakatuista elintarvikkeista, johon vaikuttavat osittain myös suosiotaan kasvattavat laihdutuslääkkeet.

Tätä kehitystä Buffett ei ehkä täysin ennakoinut, arvioi Bloomberg Intelligencen seniorianalyytikko Matthew Palazola.

”Kraft Heinz on todella suuri jalostettujen ruokien valmistaja, ja Buffett oli melko tunnettu siitä, ettei hänellä itsellään ole paras mahdollinen ruokavalio, eikä hän ehkä katsonut eteenpäin”, Palazola arvioi.

Joka tapauksessa Kraft Heinzin pilkkominen olisi fuusiota junailemassa olleelle Buffetille selkeä arvovaltatappio. Kraft Heinzin liikevaihto viime vuonna oli vajaat 26 miljardia dollaria eli viime vuoden keskikurssilla laskien vajaat 24 miljardia euroa.

Buffett kertoi keväällä luopuvansa Berkshire Hathawayn toimitusjohtajan tehtävästä tämän vuoden lopussa.

Tekoäly-yhtiö OpenAI on lanseerannut tekoälyagentin. Yhtiön toimitusjohtaja Sam Altman kertoo asiasta viestipalvelu X:ssä. Tuotteen nimi on ChatGPT Agent.

”Agentti edustaa uutta tasoa tekoälyjärjestelmien kyvykkyydessä”, Altman sanoo.

Tekoälyagentti voi suorittaa monivaiheisia tehtäviä. Ideana on, että agentti oppii käyttäjänsä tarpeista ja mukautuu niihin.

Altman käyttää esimerkkinä ystävän häihin valmistautumista. Käyttäjä voi pyytää tekoälyagenttia valmistelemaan kaiken häitä varten. Tämän jälkeen agentti esimerkiksi varaa lentoliput ja ostaa asun sekä häälahjan käyttäjän tarpeiden mukaan.

”Vaikka hyöty on merkittävä, myös mahdolliset riskit ovat suuria”, Altman muistuttaa.

Hänen mukaansa teknologia on kokeellista ja uutta.

Vihamieliset toimijat saattavat esimerkiksi yrittää saada tekoälyagentteja antamaan käyttäjistään yksityisiä tietoja, joita niiden ei pitäisi antaa, ja tekemään toimia, joita niiden ei pitäisi tehdä. Altmanin mukaan näin voi käydä tavoilla, joita yhtiö ei pysty täysin ennustamaan.

Altman sanoo, että OpenAI on rakentanut tekoälyagenttiin turvatoimia ja varoituksia. Lisäksi käyttäjä voi itse valita, mihin tietoihin agentilla on pääsy.

Hän suosittaakin antamaan oikeuksia harkiten.

”Esimerkiksi voin antaa Agentille pääsyn kalenteriini löytääkseen ajan, joka sopii ryhmäillalliselle. Mutta minun ei tarvitse antaa sille mitään pääsyä, jos pyydän sitä vain ostamaan minulle vaatteita”, Altman kirjoittaa.

Kullan ennätyksellinen nousu saattaa olla tulossa päätökseensä. Investointipankki ja rahoituspalveluyritys Citigroupin tuoreen analyysin mukaan kullan hinta on matkalla takaisin alle 3 000 dollariin unssilta tulevien neljännesten aikana, kun markkinoiden turvasatamakysyntä hiipuu ja talousnäkymät kirkastuvat.

Citigroupin analyytikot arvioivat kullan palaavan 2 500–2 700 dollarin tasolle vuoden 2026 jälkipuoliskolla.

Kullan hinta on liikkunut nyt 3 300 dollarissa, eli jos Citigroupin ennuste toteutuu, kullan hinta voisi laskea 18:sta 24:ään prosenttia.

Tiedot selviävät Bloombergin artikkelista.

Sijoituskysyntä hiipumassa?

Kullan nousua ovat tukeneet myös huolet Yhdysvaltain budjettialijäämästä, keskuspankkien johdonmukaiset ostot sekä ETF-rahavirrat. Nyt kuitenkin Citigroupin mukaan sijoituskysyntä on hiipumassa, kun globaalit kasvunäkymät paranevat ja Yhdysvaltain keskuspankki Fed siirtyy kohti neutraalimpaa rahapolitiikkaa.

"Näemme paljon mahdollisuuksia Fedin siirtyä rajoittavasta politiikasta neutraaliin", analyytikot toteavat.

Perusskenaariossa, jonka todennäköisyydeksi arvioidaan 60 prosenttia, kullan odotetaan pysyttelevän yli 3 000 dollarissa seuraavan neljänneksen ajan, mutta laskevan sen jälkeen.

Kahdenkymmenen prosentin todennäköisyydellä tapahtuvassa noususkenaariossa hinta voi vielä kohota uuteen ennätykseen geopoliittisten jännitteiden ja stagflaation vuoksi.

Toisessa 20 prosentin todennäköisyydellä tapahtuvassa laskuskenaariossa puolestaan nähdään myyntipaineita, erityisesti tulliratkaisujen nopean purkamisen seurauksena.

Kullan hinnan vaihtelu on ollut voimakasta. Viimeksi hintaa heiluttivat presidentti Trumpin vaatimukset Teheranin evakuoinnista Israelin ja Iranin konfliktin vuoksi sekä hänen ennenaikainen poistumisensa G7-huippukokouksesta.

Hopea loistaa kullan rinnalla

Vaikka kullan näkymät ovat tasaantumassa, hopea jatkaa vahvaa nousuaan. Citigroup nosti kolmen kuukauden hintanäkymänsä 40 dollariin ja arvioi hopean nousevan jopa 43 dollariin seuraavan vuoden aikana. Spot-hinta oli viimeksi hieman alle 38 dollaria, mikä tarkoittaa 31 prosentin nousua vuoden alusta.

Hopean nousua tukevat fyysisten toimitusten kiristyminen, vahva sijoituskysyntä sekä teollinen käyttö. Citigroup korostaa, että hopean nousu ei ole pelkkää kullan seuraamista, vaan heijastaa metallin omia vahvoja lähtökohtia.

"Hopean saatavuus kiristyy peräkkäisten alijäämävuosien ja korkeampia hintoja vaativien osakkeenomistajien vuoksi", analyytikot kirjoittavat.

Citigroup on optimistinen myös muiden metallien suhteen. Erityisesti alumiinin ja kuparin näkymät ovat vahvat, sillä ne hyötyvät globaalin kasvun ja markkinatunnelman kohentumisesta.

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump aikoo lähettää lisää Patriot-ilmatorjuntaohjuksia Ukrainaan. Uutistoimisto Bloombergin maanantaina 14.7. julkaistun uutisen mukaan Trump ilmoitti aikeistaan sunnuntaina 13.7.

Trumpin mukaan Yhdysvallat ei kuitenkaan maksa Ukrainalle toimitettavia ohjuksia. Presidentin mukaan Ukraina tulee maksamaan ”100 prosenttia niistä”.

Patriot on Yhdysvaltojen maavoimien pääasiallinen ilmantorjuntaohjus. Lentokoneiden lisäksi järjestelmällä torjutaan sekä risteily- että ballistisia ohjuksia.

Ohjuksien toimittaminen Ukrainaan tarkoittaisi jälleen uutta käännettä maan hallinnon linjassa. Yhdysvallat lopetti useiden asejärjestelmien toimitukset Ukrainaan heinäkuun alussa.

Päätöstä perusteltiin tuolloin Yhdysvaltojen huolella maan omasta sotilaallisesta valmiudesta.

Yhdysvaltojen hallinto ei kommentoinut tuolloin, mitkä asejärjestelmät kuuluvat toimitustaukoon. Kuitenkin esimerkiksi brittilehti Financial Timesin mukaan tauko koski myös Patriot-ohjuksia.

Ilmoitus on myös merkittävä käänne Trumpin omassa linjassa. Presidentti ei ole hyväksynyt uusia asetoimituksia Ukrainaan kautensa aikana, Bloomberg kertoo. Ukrainan Yhdysvalloilta saama aseapu on siis ollut edellisen presidentin Joe Bidenin kaudella hyväksyttyjen toimitusten varassa.

Ukrainalla on ollut kova tarve erityisesti Patriot-ilmatorjuntaohjuksille, sillä Venäjä on kesän aikana kiihdyttänyt ilmaiskujaan Ukrainaan.

Aihe on tuttu maantiepyöräilijöille: Autoilija ohittaa usein aivan liian läheltä aiheuttaen jopa vaaratilanteen. Teema nousee tämän tästä keskusteluun esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

Liikenneturvan kyselyn mukaan 17 prosenttia suomalaisista myöntää ohittaneensa pyöräilijän viimeisen vuoden aikana ainakin joskus niin läheltä, että hänen turvallisuutensa on vaarantunut.

Ohittavan auton ilmavirta voi saada pyöräilijän horjahtamaan tai pahimmassa tapauksessa kaatumaan.

Liikenneturvan koulutusohjaaja Minna Jokinen kertoo tiedotteessa, että auton ratissa turvaväli tuntuu hyvin erilaiselta kuin pyörän satulassa, ja turvallista ohitusetäisyyttä voi olla vaikea arvioida. Varmin tapa huolehtia riittävästä etäisyydestä on hänen mukaansa siirtyä kokonaan vastaantulevien kaistalle.

Jokisen mukaan, jos pyöräilijää ei voi samantien ohittaa, autoilijan kannattaa hidasta vauhtia ja jäädä riittävän etäälle pyöräilijästä odottamaan turvallista ohituspaikkaa.

Liikenneturvan mukaan autoilijan tulisi noudattaa tärkeitä nyrkkisääntöjä ohittaessaan pyöräilijöitä: ennakoida hidastamalla, jättää riittävä turvaväli ja siirtyä mieluiten kokonaan toiselle kaistalle. Pyöräilijälle vaarallisimpia ovat ohitukset, joissa auto ei hidasta vauhtiaan.

Liikenneturva selvitti suomalaisten ajatuksia liikenteestä kyselyllä keväällä 2025. Kyselyn toteutti Verian ja siihen vastasi yhteensä 1212 henkilöä, joista autoilevia on 82 prosenttia.

Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat hyväksyneet uuden pakotepaketin Venäjälle. Asiasta kertoo uutistoimisto Bloomberg.

Asia varmistui sen jälkeen, kun paketin hyväksymistä viikkojen ajan jarruttaneen Slovakian pääministeri Robert Fico ilmoitti poistavansa maansa veto-oikeuden käytön hyväksyttyään Euroopan komission antamat takuut.

Kyseessä on järjestyksessä 18. EU:n Venäjälle asettama pakotepaketti sen jälkeen, kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa helmikuussa 2022.

Osana pakotepakettia venäläisen öljyn hintakatto laskee. Hintakatto määritellään jatkossa dynaamisesti 15 dollaria alle markkinahinnan, kun tähän asti hintakatto on ollut kiinteähintainen.

Bloombergin mukaan uusi mekanismi asettaa öljyn hinnan alarajan noin 45–50 dollarin välille ja sitä tarkistetaan automaattisesti vähintään kahdesti vuodessa markkinahintojen perusteella. Tällä hetkellä venäläisen öljyn hintakatto on asetettu 60 dollariin tynnyriltä.

Lisäksi Venäjältä Saksaan kulkevien Nord Stream -kaasuputkien käyttö kielletään pakotepaketissa. Kymmenille uusille Venäjän varjoöljytankkereiden laivaston aluksille asetetaan pakotteita, jolloin näiden alusten kokonaismäärä nousee yli 400:aan.

Rajoituksella on tarkoitus varmistaa, ettei Nord Stream -kaasuputkia oteta uudelleen käyttöön tulevaisuudessa.

Lisää painetta Venäjälle

EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustaja Kaja Kallas kommentoi viestipalvelu X:ssä, että kyseessä on yksi vahvimmista EU:n tähän mennessä hyväksymistä Venäjälle suunnatusta pakotepaketista.

”Jatkamme kustannusten nostamista, jolloin aggression lopettamisesta tulee Moskovalle ainoa tie eteenpäin”, Kallas kommentoi.

Osana pakotepakettia noin 20 venäläistä pankkia suljetaan kansainvälisestä maksuja välittävästä Swift-tietoverkosta.

EU asettaa pakotteita myös useille Kiinassa ja muissa maissa toimiville yhteisöille, joiden katsotaan auttavan Venäjää kiertämään sille asetettuja kauppa- ja energiarajoituksia.

Pakotepaketti sisältää myös rajoituksia venäläiselle öljylle, jota jalostetaan kolmansissa maissa.

Trump pettyi Putiniin

Venäjä on viime viikkojen aikana tehnyt kiihtyvällä tahdilla ilmaiskuja eri puolilla Ukrainaa.

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump sanoi viikon alussa antavansa Venäjälle 50 päivää aikaa tulitauon syntymiseen Ukrainassa.

Ellei tulitaukoa synny, Trump uhkaa Venäjää sadan prosentin toissijaisilla tulleilla.

Rauhan Ukrainassa tavoitteekseen asettanut Trump kommentoi pettyneensä Venäjän presidentti Vladimir Putiniin. Kiihtyvät iskut Ukrainassa kielivät siitä, että Venäjällä ei ole aitoa tahtoa tulitauon solmimiseksi.

Venäläinen sotabloggari Maksim Kalašnikov uhoaa Telegramissa, että Venäjän kesähyökkäys on sen viimeinen yritys ennen väistämätöntä romahdusta.

Kalašnikov esittää arvionsa vastauksena Razvedtšik-kanavalla julkaistuun tekstiin, jossa väitetään, että Venäjän asevoimat ovat esittäneet presidentti Vladimir Putinille laajamittaisen hyökkäyssuunnitelman, jonka tavoitteena olisi läpimurto Sumyn, Harkovan ja Dnipropetrovskin alueilla.

Ideana olisi saavuttaa mahdollisimman laajoja voittoja ennen syksyn huonoja säitä ja etenemisen hidastumista. Kalašnikovin kommentoimaan suunnitelmaan kuuluisi myös eteneminen Odessaa kohti. Hänen mukaansa koko suunnitelma on täysin epärealistinen.

– Vaikka 30 000 pohjoiskorealaista korvaisi rajavartijamme, suurhyökkäys (Dneprin ylityksellä) ei tule onnistumaan, Kalašnikov kirjoittaa.

Kalašnikovin mukaan vastaava hyökkäys ei ole mahdollinen ilman Ukrainan sodanjohdon ja huoltolinjojen lamauttamista. Samalla hän ilmaisee huolensa Ukrainan droonisodankäynnin kyvykkyydestä.

– Vihollinen pystyy aiheuttamaan hirvittäviä tappiota kalustolle ja jalkaväelle, Kalašnikov kirjoittaa.

– Yksi asia on selvä: kesä on viimeinen yritys. Sen jälkeen Venäjän talouskriisi tekee sodankäynnistä mahdotonta. Sekä Ukraina että Venäjä ovat uupumassa.

Useat asiantuntijat ovat kuitenkin arvioineet Venäjällä olevan resursseja ja halukkuutta jatkaa sotaa pidempäänkin. Sota-asiantuntija Emil Kastehelmi arvioi hiljattain Iltalehden Tilannestudiossa, että Venäjän kulutussodankäynnille ei ole näkyvissä loppua.

Myös muun muassa Suomen pankin Bofit-tutkimuslaitos on arvioinut, että Venäjällä ei ole lähiaikoina odotettavissa mitään välitöntä talouskriisiä, joka pakottaisi sen keskeyttämään sotatoimensa Ukrainassa.