News and blogs

Nord Stream 2 -kaasuputken vuodolla ei ole saksalaisten ensiarvioiden mukaan isoja vaikutuksia Itämeren luontoon.

Pahimmassa tapauksessa Itämereen aiheutuu kuitenkin iso kaasuvuoto, jos myös Nord Stream 1 -putkesta paikannetaan kaasuvuoto. Siitä on toistaiseksi havaittu paineenlasku.

Saksalaisen luonnonsuojelujärjestön Deutsche Umwelthilfen mukaan metaani ei ole myrkyllistä ja se liukenee osittain veteen. Myös merenalaisen räjähdyksen sattuessa vaikutukset luontoon jäisivät paikallisiksi.

Ilmaan päästessään metaani on kuitenkin voimakas kasvihuonekaasu, eli se kiihdyttää ilmastonmuutosta. Vuodon luontovaikutuksista uutisoi muun muassa pohjoissaksalainen NDR-uutiskanava.

Nord Stream 2 -putkessa havaittiin voimakas paineenlasku myöhään sunnuntaina. Normaalipaine putkessa on 105 baaria, mutta Saksan päässä paine oli enää seitsemän baaria.

Sittemmin putkessa havaittiin vuoto Bornholmin saaren lähellä. Varotoimenpiteenä merenkulku ja lentäminen on kielletty räjähdysvaaran vuoksi oletetun vuotopaikan ympärillä viiden merimailin säteellä.

Vuodon kunnollinen tutkiminen on kuitenkin tämänhetkisen käsityksen mukaan vaikeaa. Itse Nord Stream -yhtiön mukaan sen tutkimuksia hankaloittaa se, ettei yhtiöllä ole juuri henkilöstöä eikä rahaa tutkimuksiin sanktioiden vuoksi.

Sveitsissä pääkonttoria pitävän yhtiön omistajakuntaan kuuluvat Venäjän kaasujätti Gazprom ja saksalaisia yhtiöitä.

Saksassa on kiirehditty vakuuttamaan, ettei putkiston vikaantuminen muuta miksikään Saksan energiahuollon tilannetta. Se on tunnetusti vaikeuksissa Venäjän hyökkäyssodan seurauksien takia.

Tilannetta helpottaa se, että maan maakaasuvarastot ovat tällä hetkellä 91-prosenttisesti täynnä ja paikallisten uutisten mukaan varastot täyttyvät vielä.

Turkin valtio on ensimmäistä kertaa virallisesti kertonut harkitsevansa Eurofighter-kauppoja, mikäli hävittäjäostokset Yhdysvaltain kanssa menevät mönkään.

Asiasta kertoo Janes.

Turkin presidentin tiedottaja Ibrahim Kalin kertoi paikalliselle uutiskanavalle: ”Käymme neuvotteluja Eurofighterin suhteen...Turkki ei jää koskaan vaille vaihtoehtoja.”

Turkin alkuperäinen suunnitelma oli hankkia 40 Lockheed Martin F-16 Fighting Falcon -monitoimihävittäjää sekä modernisoida 80 nykyistä F-16-konettaan.

Oletko kiinnostunut autoista? Tilaa maksuton uutiskirje tästä.

Suunnitelma ajautui vaikeuksiin heinäkuussa, kun Yhdysvaltain edustajainhuone asetti kaupan ehdoksi, että koneita ei käytettäisi Turkin Nato-kumppani Kreikan ilmatilan loukkaamiseen. Tämä ei sitten turkkilaisille sopinutkaan.

Aiemmin syyskuussa presidentti Recep Tayyip Erdoğan väläytti mahdollisuutta hankkia kalustoa muualta kuin Yhdysvalloista.

”Britannia myy koneita, Ranska myy koneita, Venäjä myy koneita. Niitä voi hankkia kaikkialta”, Erdoğan totesi.

Aiemmin Turkki oli hankkimassa F-35-kalustoa, mutta tämä kauppa peruuntui kun maa hankki venäläisiä S-400-ilmatorjuntapattereita. Yhdysvaltain huolena oli, että kalustojen operointi samassa maassa paljastaisi liikaa viidennen sukupolven monitoimihävittäjän ominaisuuksista ja tieto valuisi Venäjälle asti.

Tämä on lyhennelmä. Lue tilaajille tarkoitettu laajempi juttu tästä linkistä.

Naantalin asuntomessuilla oli esillä peräti seitsemän hirrestä rakennettua omakotitaloa.

”Usein asiakkaat pyytävät tarjouksen hirrestä, mutta sitten päätyvätkin valitsemaan elementtirakenteisen talon ekovillaeristeellä”, kertoo myyntipäällikkö Marco Rosengren Jukkatalo lta.

Syy luopua hirsiunelmasta on yksinkertainen: hirsi maksaa.

”Talon hinta nousee noin 40000 eurolla, jos sen haluaa hirrestä tehtynä vakioelementtien sijaan. Se on iso lisä.”

Nyt hirsitalojen myyntikäyrät näyttävät osoittavan hieman alaspäin, arvioi Rosengren, ja epäilee, että suosion lasku jatkuu.

”Se on puhdas kustannuskysymys.”

Hirsitalojen suosio on kasvanut viime vuosina valtavasti. Lähes joka neljäs pientalo rakennetaan hirsirungolla.

Tämä on lyhennelmä. Lue tilaajille tarkoitettu laajempi juttu tästä linkistä. Jutussa kerrotaan muun muassa lisää hirsirakentamisen ja pientalorakentamisen näkymistä.

Tämä teksti on lyhennelmä. Lue koko tilaajille tarkoitettu uutinen täältä.

Joulun alla 2021 suomalaisen kasvuyhtiön insinööri ja teknikko lähtivät ukrainalaisen fyysikon kanssa Etelä-Ukrainaan Melitopolin kaupunkiin tekemään mittauksia paikallisen kaatopaikan maaperästä. Tarkoituksena oli paikantaa maan pintakerrosten alta mätänevästä jätteestä kohdat, joissa biokaasua eli metaania syntyy tavallista enemmän.

Oletko kiinnostunut autoista? Tilaa maksuton uutiskirje tästä.

Näihin ”kuumiin pisteisiin” voitaisiin sen jälkeen porata putket keräämään uusiutuva energia talteen. Toisin kuin yleensä, suurta määrää koeporauksia ei tarvittaisi, kun sokkona etenemisen sijasta avuksi saataisiin luotauskartta.

Deep Scan Tech -nimisen yhtiön kolmiulotteinen maaperänkuvaus perustuu kaikuluotauksen sijasta sähköisiin mittauksiin. Sähköiseksi tomografiaksi kutsuttu menetelmä perustuu samaan fysiikkaan, jolla aivojen eeg-käyrät eli aivosähkökäyrät mitataan sairaaloissa.

Toki sovelluskohde ja mittakaava poikkeavat, kertoo yhtiön tutkimusjohtaja Pekka Tuominen.

Muutaman päivän kestäneet mittaukset Melitopolissa DST:n toimitusjohtaja Antti Knuutin johdolla onnistuivat. Retkikunta ehti hyvissä ajoin takaisin Suomeen ennen Venäjän hyökkäystä, ja tavoitteista toteutui DST:n kannalta noin 95 prosenttia.

Tuominen jopa hieman hämmästelee hyvää onnea ja oikeaan osunutta riskianalyysiä.

”Kun otimme vastaan tilauksen, päätimme tehdä joulukuussa hirveän määrän mittauksia kerralla siltä varalta, että emme pääsisikään Ukrainaan pian uudestaan. Pidimme sekä koronasulkuja että sotaa mahdollisina, joskin totta puhuen vielä loppuvuodesta arvioimme koronatilanteen todennäköisemmäksi esteeksi.”

Päästäänkö tietoja ikinä käyttämään hyödyksi, on täysin auki. Venäjä valtasi Krimin lähellä sijaitsevan noin 150 000 asukkaan Melitopolin jo sodan alkupäivinä. Siitä alkaen kaupunki on ollut miehitetty.

”Emme tiedä, onko paikan päällä enää kykyä toteuttaa jatkoprojektia”, Tuominen harmittelee.

Jos kykyä löytyy ja jos kaupunki vielä joskus palaa Ukrainan hallintaan, mittaustulokset voivat omalta osaltaan auttaa Ukrainaa vähentämään riippuvuuttaan venäläisestä maakaasusta. Muita sopivia kohteita löytyy myös ympäri Eurooppaa.

Biokaasun haravointi pinnan alta sähköisellä tomografialla perustuu Tuomisen mukaan suoraan sähköfysiikkaan. Tutkittavasta materiaalista määritetään resistiivisyyden eli ominaissähkövastuksen, kompleksisen resistiivisyyden ja impedanssin vaihteluita.

Tämä teksti on lyhennelmä.

Mihin muihin tarkoituksiin kuin maakaasun etsintään DST:n menetelmä sopii? Miten kenttämittaukset tehdään käytännössä? Kuinka syvälle ja miten tarkasti menetelmällä näkee?

Entä mikä on sähköisen tomografian historia, ja mikä on DST:n osuus sen kehittämisessä? Näihin kaikkiin kysymyksiin vastaa tilaajille tarkoitettu pidempi uutinen.

Venäjän ja Saksan välisissä molemmissa maakaasuputkistoissa on rikko.

Nord Stream 2:n paineenlasku havaittiin myöhään sunnuntai-iltana. Vuorokautta myöhemmin maanantai-iltana vähän ennen puolta yötä uutisoitiin myös Nord Stream 1:n molempien putkien paineen laskeneen.

Ensin havaitun paineenlaskun syyksi on paikannettu vuoto tanskalaisen Bornholmin saaren kaakkoispuolella.

Saksassa on jo arvioitu, että rikkoutuminen vaikuttaa tarkoitukselliselta vahingonteolta. Kahden putkiston rikkoutuminen samanaikaisesti olisi liian erikoinen sattuma.

Saksalaislehden Tagesspiegelin haastatteleman asiantuntijan mukaan putkistojen vahingoittamiseen tarvittaisiin sukeltajia tai sukellusvenettä.

Vielä rikkojen todellista syytä ei kuitenkaan tiedetä, mutta Tagesspiegelin mukaan mahdollinen vahingonteko voi liittyä Ukrainan sotaan ja Venäjän pyrkimyksiin niin sanotusti sekoittaa pakkaa Euroopassa.

Oletko kiinnostunut autoista? Tilaa maksuton uutiskirje tästä.

Nord Stream 1:een ja 2:een kuuluu molempiin kaksi putkea. Ainakin Nord Stream 1:n molempien putkien paineet ovat laskeneet.

Nord Stream 1:n kautta on kulkenut jonkin verran maakaasua viime aikoina mutta ei siis tällä hetkellä. Nord Stream 2 ei ole siirtänyt maakaasua, mutta saksalaisen Berliner Zeitungin mukaan putkisto on täytetty maakaasulla.

Toistaiseksi laivaliikennettä on jouduttu rajoittamaan vuodon lähellä viiden mailin etäisyydellä. Myös lentäminen alle kilometrin korkeudessa on keskeytetty.

”Haluatte varmasti tietää jotakin tarunomaisista elektroni­aivoista ja ehkä ajattelettekin niiden olevan hieman enemmän kuin näppärän tieteellisen leikkikalun, joka ratkaisee äärettömän monimutkaisia matemaattisia ongelmia kuin leikiten. Kaukana siitä! Niiden ilmiömäiset kyvyt säästävät kansakuntamme tiedemiesten tuhansia arvaamattoman ­kalliita tunteja”.

Mitä pitäisi ajatella vuoden 1954 Tekniikan Maailman lupauksista? Ainakin se, että tietokoneen ajateltiin palvelevan lähinnä tiedemiehiä. Suomessa tosin juuri käytännön osaajat, ”reikäkortti- ja tykistömiehet”, olivat ensimmäisenä vaatimassa tietokoneen tuomista maahamme.

Nykypäivän näkökulmasta on erityisen kiinnostavaa, kuinka lehti korosti taloustieteilijöiden tunteman peliteorian isän John von ­Neumannin panosta tietokoneen kehittäjänä:

”John von Neumann Princetonin yliopistosta on juuri luonut abstraktisen mallin koneesta, joka voi valmistaa samanlaisia koneita kuin se on itsekin! Kone pystyy kokoamaan ympäristöstään osat ja asentaa ja kokoaa ne valmistaen saman tyyppisen toisen koneen. Tämä robotti jatkaa sen jälkeen osien kokoamista valmistaakseen kolmannenkin koneen. Niin, robotti on tällainen ja yhä uusia on tulossa, ne tulevat muodostamaan elämämme ­helpommaksi, paremmaksi ja vapaammaksi. Se on ja tulee olemaan eräs sivistyksen luoma tervetullut tulokas.”

Von Neumann ammensi ajatuksia laajalti. Digitaalisen prosessoinnin idean hän sai hermosolujen verkostomaista kokonaisuutta kuvaavasta artikkelista vuodelta 1943. Aktiivisena pokerinpelaajana hän lähestyi taloutta strategisena pelinä, jonka logiikka muistuttaa Sherlock Holmesin ja rikollisnero professori Moriartyn kilvoittelua. Hänen vaikutuspiiriinsä kuuluivat matemaatikot, filosofit ja fyysikot.

Ennen kuolemaansa (1957) von Neumann keskittyi elämän synnyn mekanismeihin niin sanotun soluautomaattien teorian virittämänä. Ajatus itse itseään tuottavista koneista kertoo tällaisesta aikaansa edellä olevasta ajattelusta. Hänen elämäkertansa otsikko onkin ”Mies ­tulevaisuudesta”.

Tietokone oli 1940-luvun sotateollisuuden ja huipputieteen lapsi. Ilman tieteiden välisiä ­historiallisia siltoja tai käytännön tarpeita tietokone olisi tänään erilainen.

Missä ovat nykypäivän von neumannit? Onko generalisteille enää tilaa? Sallivatko erillistieteet ennakkoluulotonta vaeltelua käytännön ja tieteen välimaastoissa? Onko monitieteisyys sittenkin vain juhlapuhetta ilman sisältöä? ­Olisiko tinkimätön yksitieteisyys tänä päivänä sittenkin parempi tiedon kasvun paikka kuin pinnallinen monitieteisyys? Epäilen.

Kirjoittaja on professori Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa.

Lue myös:

Tämä teksti on lyhennelmä. Lue koko tilaajille tarkoitettu uutinen täältä.

VTT, Åbo Akademi ja Jyväskylän yliopisto tutkivat uusia tapoja valmistaa polttonesteitä uusiutuvasti. Kaksivuotinen hanke on saanut Business Finlandilta 1,9 miljoonan euron rahoituksen. Projektissa keskitytään kahteen reaktioreittiin, joissa syntyy polttonesteiden parhaita komponentteja lähes suoraan, niin että jatkojalostusvaiheita tarvitaan vähemmän.

Tutkitut reaktioreitit ovat rasva-alkoholisynteesi ja niin sanottu isosynteesi. Molemmissa niistä synteesikaasu eli vedyn ja hiilimonoksidin seos muunnetaan katalyyttisesti orgaanisiksi aineiksi. Häkä valmistetaan uusiutuvasti: joko biomassaa kaasuttamalla tai hiilidioksidista vedyn kera.

Isosynteesissä syntyy isobuteenia. Se on tärkeä kaasumainen petrokemikaali, ja sitä voidaan jatkojalostaa monin tavoin – muun muassa yhdistää itsensä kanssa pareittain iso-oktaaniksi.

Oletko kiinnostunut autoista? Tilaa maksuton uutiskirje tästä.

Synjet-nimiseen hankkeeseen osallistuu tutkimuslaitosten lisäksi useita yrityskumppaneita, tärkeimpänä niistä Neste. Yhtiötä kiinnostaa hankkeessa erityisesti lentopolttoaine.

Hankkeeseen osallistuvan VTT:n tutkija Niko Heikkisen mukaan isosynteesiä voidaan kuvailla jossain määrin unohdetuksi tutkimusaiheeksi. Siitä on välillä tehty muutamia julkaisuja, mutta sitten kiinnostus on taas hiipunut.

Alun perin tämä reaktio keksittiin 1930-luvulla tai 1940-luvun alkupuolella Saksassa, toisin sanoen natsivallan aikaan. Toimittaja löysi siitä ensimmäisen tieteellisen viitteen elokuulta 1945, kun Rührchemie-yrityksen salaisuudet olivat päätyneet toisen maailmansodan päättymisen myötä Yhdysvaltoihin.

Ehdotus isosynteesin tutkimiseen tuli Nesteeltä. Yhtiö löysi aiheen kartoittaessaan menetelmiä synteesikaasupohjaisille reaktioreiteille.

Tämä juttu on lyhennelmä.

Miten isosynteesi vertautuu Fischerin-Tropschin prosessiin? Mitä rasva-alkoholireaktiossa tapahtuu? Mitä muuta kuin polttonesteitä tutkitaan Synjet-hankkeessa? Mitä keksintöjä on jo tehty?

Entä miksi Nestettä kiinnostaa iso-oktaani lentopolttoaineen osana, vaikka tämä komponentti tunnetaan yleensä korkeaoktaanisen bensiinin osana? Näihin kaikkiin kysymyksiin vastataan pidemmässä tilaajille tarkoitetussa artikkelissa.

Suomalainen Tehotec saa selville, jos tehtaan tuotantokoneet seisovat, kun seuraavaan työvaiheeseen menevää materiaalierää vasta kaivellaan pihalla lumikasan alta tai odotellaan, että trukkikuski ehtisi noutaa tavarat varaston perältä.

Tällaisia tilanteita voi ja kannattaa välttää, sanoo Tehotecin toimitusjohtaja Juha Lemponen. Hänen taustansa on yrittäjänä metalliteollisuudessa.

Kotimaisissa teollisuusyrityksissä usein hämmästytään, kuinka pieniä koneiden käyttöasteet ovat. Lemposen mukaan tarkoitus on selvittää, miksi näin on. Nimensä mukaisesti Tehotec auttaa tehostamaan tuotantolaitosten prosesseja ja löytämään pullonkaulat.

Tehotecin Hitscan on kehittynyt teollisuuden koneiden käyttöaikaseurantapalvelu. Langaton sensoritekniikka on rannekellon kokoisessa laitteessa, joka asennetaan tuotantokoneisiin. Ohjelma toimii pilvipalveluna, eikä kirjaudu yrityksen omiin tietojärjestelmiin. Siksi se on Lemposen mukaan tietoturvallinen.

Asentamiseen menee kymmenisen minuuttia per laite. Suurin haaste on teollisuusyritysten ennakkoluulo. Ei kai taas tule joku pitkä ja työläs ict-projekti.

Tehostaminen lisää energiansäästöä

Laitteiden käyttöasteen seuranta herättää kiinnostuksen myös energiansäästöön, jossa on valtava potentiaali.

”Voi olla, että pulverimaalaamon kaasu- tai sähkökäyttöiset uunit ajastetaan aamulla kuudelta käyntiin ja illalla kymmeneltä sammutetaan, ja käyttöasteesta näkee, että maalattavaa tavaraa on mennyt päivän aikana läpi vain 35 prosenttia ajasta.”

Tarkoitus ei ole kytätä työntekijöitä. Päinvastoin odottelu ja keskeytykset voivat turhauttaa.

”Tämä ei ota kantaa, tekevätkö ihmiset töitä niska limassa.”

Koneiden käyntiaikoja seuraamalla voi saada selville, ovatko yrityksen prosessit ja logistiikka hoidettu hyvin.

”Sählinki poistetaan. Samantyyppisiä töitä kannattaisi laittaa koneelle peräkkäin, ettei tarvitse joka kerta vaihtaa työkaluja tai ohjelmoida uudestaan.”

Koneen käyttäjät voivat lisätä seisaukselle syykoodin tai lähettää huoltokutsuja järjestelmään, jos koneesta kuuluu outoa ääntä.

Ruuhkien helpottamiseksi työkuormia voi siirtää toimipisteeltä toiselle.

”Kyllä tässä on myös kyse työpaikoista. Kilpailemme halpatuotantomaita vastaan. Turha työ kannattaa karsia pois.”

Konsultit päättelevät usein tuloslaskelman kautta, onko jokin kannattavaa.

”Jos kauppa käy, eikä silti ole kannattavaa, niin voimme auttaa pureutumaan tuotantoon.”

Tämä teksti on lyhennelmä. Lue koko tilaajille tarkoitettu uutinen täältä.

Suomen sähkön kantaverkkoyhtiö Fingridin tietojärjestelmiin kohdistuu useita kymmeniä kyberhyökkäyksiä päivässä, kertoo yhtiön ict-johtaja Kari Suominen. Ylivoimaisesti suurin osa niistä on kuitenkin varsin arkipäiväisiä kalasteluyrityksiä.

Selkeästi kohdennettuja, tosissaan tehtyjä hyökkäyksiä Fingridin tietoverkkoa kohtaan sattuu suuruusluokassa viikkotasolla.

Oletko kiinnostunut autoista? Tilaa maksuton uutiskirje tästä.

Hyökkäyksistä osa tulee suurvalloista päin, mutta osa tulee jostakin muualta, Suominen jatkaa. Valtioista hän mainitsee Kiinan, Venäjän, Yhdysvallat ja Intian.

Viittaus suurvaltoihin tarkoittaa sitä, miltä maantieteelliseltä alueelta tunkeutumisyritys tulee. Sitä, millainen toimija on kyseessä – yksittäinen ihminen, hakkerijengi vai valtiollinen toimija – on paljon vaikeampaa ja usein täysin mahdotonta sanoa. Myös motiivien arviointi on Suomisen mukaan hankalaa.

Millaisia kohdennetut hyökkäykset ovat laadultaan? Millaisia hyökkäyksiä ei ole tapahtunut? Entä millainen rakenne Fingridin tietojärjestelmällä uloimman palomuurin takana on? Näihin kysymyksiin vastaa pidempi tilaajille tarkoitettu uutinen.

Chileläiset projekti-­insinöörit Rodrigo Orellana ja ­Diego Leyton ovat lentäneet ensimmäistä kertaa Eurooppaan, ja elämä heitti ensimmäiseksi laskeutumispaikaksi Helsingin.

”Helsinki on erittäin kaunis näin parin tunnin katselun jälkeen, mutta meillä talvi on vähän kuin teillä sää on nyt”, Leyton sanoo elokuun viimeisellä viikolla.

He ovat tulleet Helsinkiin työmatkalle. Heidän työnantajansa on uusiutuvan energian hankerahoittaja ja -kehittäjä Korkia. Se on rakentanut aurinkovoimaprojekteja Espanjassa ja myös Chilessä.

Maan aurinkovoimamarkkinoille ovat jo ehtineet yhdysvaltalaiset ja italialaiset sijoittajat kuten energiajätti Enel. Investointeja on virrannut jo miljardeilla dollareilla.

”Myös Kiinasta tulee nyt paljon pääomia”, Orellana sanoo.

Chile on aurinkovoiman konkarimaa

Suomessa bisnes aurinkoener­gialla on vasta alkamassa, mutta Chilessä aurinkovoimaa on tuotettu pian kymmenen vuotta.

Siinä ajassa aurinkovoima on valloittanut Chilen sähköntuotannosta 20 prosentin osuuden. Nyt maa tavoittelee auringolle ja tuulelle peräti 70 prosentin osuutta vuoteen 2050 mennessä. Aurinko- ja tuulivoimaa on 9 000 megawattia.

Maa tuottaa myös paljon vesivoimaa, mutta yhä puolet sähköstä tehdään Chilessäkin fossiilisilla hiilellä ja maakaasulla. Työtä siis riittää.

Uusiutuva energia on miehille eräänlainen kutsumus.

Kun Orellana alkoi opiskella, ­uusiutuvasta energiasta puhuttiin aina kuin se olisi iso juttu tulevaisuudessa.

”Halusin tehdä jotain hyvää maailman hyväksi kuitenkin heti, enkä halunnut odottaa”, hän sanoo.

”Minä työskentelin esimerkiksi kaivos- ja elintarviketeollisuuden projekteissa. En kuitenkaan kokenut, että parantaisin niissä tulevaisuutta”, Leyton kertoo.

Aurinkosäteilyä eniten maailmassa

Chile on poikkeuksellisen pitkä maa, ja se saa auringonsäteilyä eniten maailmassa. Atacaman aavikolla säteilymäärä on yli kaksinkertainen Espanjaan verrattuna ja yli nelinkertainen Suomeen verrattuna.

”Jos koko aavikkomme katettaisiin aurinkopaneeleilla, voisimme tuottaa päiväsaikaan parissa tunnissa koko Latinalaisen Amerikan tarvitseman sähkön”, Orellana sanoo.

Myös Chilessä on kuitenkin selvästi eroa talvella ja kesällä: kesällä aurinkovoimala tuottaa sähköä yli kaksinkertaisesti talveen verrattuna.

Chilessä aurinkovoimalan rakentaminen kestää 1,5 vuotta, koko projekti pari vuotta.

Paikalliset asukkaat eivät vastusta aurinkovoimaloita.

”Aurinkovoimaloita on nyt myös maaseudulla. Joskus meidän täytyy aurinkovoimalan rakentamisen yhteydessä korjata tai rakentaa vaikkapa tietä tai silta”, ­Orellana kertoo.

Varsinkin pohjoisessa Chilessä voi aurinkovoimalan tieltä löytyä arkeologisia kohteita. ”Niitä ei saa siirtää pois vaan aurinkovoimala on rakennettava niiden ympärille.”

Mitä tehdään käytetyille paneeleille?

Kymmenessä vuodessa aurinkoteknologia on kehittynyt kuitenkin niin paljon, että Chilessä aletaan pian jo vaihtaa vanhimpia voimaloita uudempaan tekniikkaan. Viidessä vuodessa paneelien kapasiteetti on jo moninkertaistunut.

”Yksi kysymys on, mitä teemme vanhoille paneeleille. Emme voi upottaa niitä vain mereen! Ennen pitkää jonkun täytyy kehittää kierrätysjärjestelmä niille.”

Orellana ja Leyton uskovat, että aurinkosähkön tuotanto sopii hyvin jopa Suomeen.

”Säteilymäärät eivät ole samaa luokkaa kuin meillä ja teillä on pilvistä, mutta pilvistä huolimatta säteilyä riittää. Onhan hyviä kokemuksia esimerkiksi Britanniasta. Kyllä se toimii teilläkin”, Orellana sanoo.