News and blogs

Kotimaisen raitiovaunubuumin valokeilassa paistatelleen Škoda Transtechin tilinpäätösluvut viime vuosilta ovat karua luettavaa. Transtech on tuottanut viimeisen seitsemän vuoden aikana tappiota yhteensä 83,5 miljoonaa

Yhtiön kurssi ei ole kääntynyt parempaan, päinvastoin. Viime vuonna tappiota kertyi ennätykselliset 25,5 miljoonaa 114 miljoonan euron liikevaihdolla.

Yhtiön omaa pääomaa vahvistettiin Škodan emoyhtiön toimesta tilikauden aikana 75,6 miljoonan euron oman pääoman lisäsijoituksin.

Suomalainen tytäryhtiö on niin huonossa hapessa, että Transtechin vanhat pääomalainat konvertoitiin yhtiön omaksi pääomaksi. Omaa pääomaa yhtiöllä on jäljellä vain 1,2 miljoonaa, ja omavaraisuusaste on vain 1,4 %, selviää Alma Median yritystietokannan tiedoista.

”Škoda Transtechin luvut ovat olleet kiistatta kestämättömiä, ja ne ovat olleet myös keskeinen syy Otanmäen toimipisteessä käynnissä olevaan laajaan kehitysohjelmaan. Tilinpäätöstietojen numerot eivät siten anna täydellistä kuvaa tilanteesta”, vastaa Škoda Groupin pääjohtaja Petr Novotny T&T:lle sähköpostitse.

Novotnyn mukaan Škoda Group on tehnyt merkittäviä investointeja vahvistaakseen toimintojaan Suomessa. Käynnissä on myös laaja tehostamisohjelma, joka on yhtiön mukaan purrut tappiokierteeseen.

”Olemme saavuttaneet positiivisen ebitda-tuloksen vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla.”

Otanmäessä junan vaunuja valmistavalle Transtechille Helsingin päätös tilata vaunut sveitsiläiseltä Stadlerilta oli katkera pala. Toimitusjohtaja Juha Vierros korosti alkusyksystä T&T:lle, kuinka Helsingin tilaus on merkittävä koko kotimaiselle kiskokalustoteollisuudelle.

Helsingin tilauksen arvo oli Ylen tietojen mukaan 271 miljoonaa. Kaikkinensa koko vaunukaupan arvo optioineen ja huoltotöineen oli EU-tarjousasiakirjoissa peräti 1,6 miljardia euroa.

Harmittavasta takaiskusta huolimatta Škodalla ei ole kuitenkaan ryhdytty ripottelemaan tuhkaa päälle.

”Škoda-konserni on taloudellisesti vakaa kiskokalustoyritysten ryhmä ja yhä merkittävämpi toimija Euroopan kiskokalustomarkkinoilla. Kuten Škoda Transtechin taloustiedoista käy ilmi, konserni on tukenut johdonmukaisesti suomalaista tytäryhtiötään jo useiden vuosien ajan ja jakamalla yhteisiä resursseja”, toimitusjohtaja Vierros sanoo.

Kommentti vie pohjaa pois niiltä teorioilta, joiden mukaan Transtechin vaikeudet juontuisivat siitä, että tshekkiläinen emoyhtiö kuppaa varoja pois suomalaistyttäreltään muodollisilla suunnittelu- ja rojaltikorvauksilla.

Škodan tilinpäätöksen mukaan tappiot johtuvat tiettyjen kiskokalustoprojektien tappiollisuudesta ja kyseisiin projekteihin tehdyistä kertaluontoisista tappiovarauksista.

Škodan tilaussalkku on edelleen melko pulska, liiketoiminta-alueen tilauskanta oli vuoden 2024 lopussa noin 317 miljoonaa euroa.

Yhtiö on investoinut viiden viime vuoden aikana tuotantoon 22 miljoonaa euroa ja tutkimus- ja kehitystyöhön toiset 22 miljoonaa euroa. Transtechin palveluksessa on 800 henkeä.

Škodalla on suu melko supussa Helsingin raitiovaunukaupan tiimoilta.

”Totean sen, mitä olemme todenneet julkisesti, eli tutkimme tarjouskilpailun tulosta”, Vierros sanoo.

Samaan aikaan valinkauhoja on jo tehty sen puolesta, että Kainuussa sijaitsevalla yhtiön Otanmäen-tehtaalla olisi alkamassa alasajo. Škoda luonnollisesti ei tätä kommentoi eikä spekuloi.

Onko Otanmäen-tehdas elossa vielä kahden vuoden päästä, toimitusjohtaja Juha Vierros?

”Škoda-konserni on vakaa kiskokalustoyritysten ryhmä ja yhä merkittävämpi toimija Euroopan kiskokalustomarkkinoilla. Yhtiö on sitoutunut Suomen markkinoihin.”

Onko oma asemasi toimitusjohtajana vaakalaudalla kaupan menettämisen seurauksena?

”Heh, hyvä kysymys. Minun työsuhteestani päättävät muut henkilöt.”

Lue myös:

Keskustan kansanedustaja ja entinen elinkeinoministeri Mika Lintilä hämmästelee Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n päätöstä tilata Puolasta uudet raitiovaunut Helsinkiin ja Vantaalle.

Kotimaiselta Skoda Transtechilta ja sen kiskokalustotehtaalta Kajaanissa kauppa menee sivu suun, sillä yhtiön tarjous hylättiin. Hylkäys ihmetyttää yhtiötä.

Lintilän mielestä Helsingin vaunuhankinnan menettely on ”hyvin outoa”.

Helsingin Kaupunkiliikenne Oy:n tilaus, joka kattaa 63 raitiovaunua, on Ylen tietojen mukaan arvoltaan noin 270 miljoonaa euroa.

Lintilä ihmettelee kilpailutuksen toteuttamista ”niin, että maailmasta on löytynyt lopulta vain yksi vaunut Puolassa valmistava yhtiö, jonka tarjous on Kaupunkiliikenteen mielestä täyttänyt kaikki noin 1600 vaatimusta”. Kun uutta raitiovaunutyyppiä etsittiin, vaatimuksena oli, että se sopii Helsingin vaativiin olosuhteisiin ja on uusille, rakennetuille raitiolinjastoille sopiva.

”On hyvin outoa, että Kajaanin Otanmäessä valmistettavat vaunut eivät nyt täyttäisi vaatimuksia, kun siellä valmistetuista ratikoista on jo aiemmin ollut erinomaisia kokemuksia niin Tampereella kuin Helsingissäkin”, Lintilä sanoo.

Hankinnassa ”käsittämätön” piirre

Lintilä sanoo, että kahden edellisen hallituskauden aikana Suomessa tehtiin aktiivista elinkeinopolitiikkaa, jonka myötä myös vaunutuotannon työpaikat saatiin pidettyä kotimaassa ja Otanmäen tehtaan toiminta turvattua. Lintilän mukaan on tämän työn ansiota, että Suomi on ainoa vaununvalmistaja koko Pohjois-Euroopassa.

”Nyt teknisiin seikkoihin vedoten ei hankinnassa suoritettu edes hintavertailua, mikä tuntuu täysin käsittämättömältä.”

Hintavertailun tekemättä jättämisestä kertoo Yle.

Lintilä pitää erityisen surullisena viestiä, joka tällaisesta hankinnasta ja menettelytavasta seuraa.

”Maan hallitus on huolissaan siitä, etteivät suomalaiset kuluta tarpeeksi. Samanaikaisesti mittava julkinen hankinta kohdistuu Suomen ulkopuolelle. Tässä on vakava ristiriita.”

Presidentti Alexander Stubb kertoo allekirjoittavansa tänään Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin kanssa yhteisymmärryspöytäkirjan jäänmurtajayhteistyöstä. Hän kertoo asiasta viestipalvelu X:ssä.

"Pöytäkirja luo pohjan kaupallisille sopimuksille Yhdysvaltain rannikkovartioston ja suomalaisyritysten välillä”, Stubb kirjoittaa.

Hänen mukaansa Yhdysvaltojen hallinto on käynyt neuvotteluja suoraan yritysten kanssa.

”On hienoa, että suomalaiseen osaamiseen luotetaan. Yhteistyö hyödyttää Suomea ja Yhdysvaltoja. Sopimus ei olisi ollut mahdollinen ilman presidentti Trumpia.”

Reuters kertoo lähteeseensä vedoten, että kauppa koskisi 11:tä jäänmurtajaa, joista neljä valmistettaisiin suomalaisilla telakoilla ja seitsemän Yhdysvalloissa. Kaupan arvo olisi yhteensä noin 6,1 miljardia dollaria.

Reutersin mukaan ensimmäisen jäänmurtajan toimitus tapahtuisi vuoteen 2028 mennessä.

Yhdysvaltojen rannikkovartiosto on arvioinut, että se tarvitsisi vähintään kahdeksasta yhdeksään napajäänmurtajaa suorittaakseen tehtävänsä arktisella alueella ja myös Etelämantereella. Tällä hetkellä murtajia on kolme, joista kaksi on jo ikääntynyttä.

Trump on aiemmin sanonut haluavansa Yhdysvalloille jopa 40 uuttaa jäänmurtajaa. Suomen ollessa jäänmurtajien suurvalta, odotukset tilausten suhteen ovat olleet korkealla. Maailman jäänmurtajista noin 80 prosenttia on suunniteltu ja noin 60 prosenttia rakennettu Suomessa.

Yhdysvallat on noussut Suomen tärkeimmäksi talouskumppaniksi, kun huomioidaan niin tuonti kuin vienti sekä tavaroiden että palveluiden osalta, Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Timo Vuori sanoi aiemmin tällä viikolla.

Turvallisuuskumppanuuden osalta Yhdysvaltain painoarvoa nostavat F-35-hävittäjähankinta sekä Nato-liittolaisuus.

Vuori arvioi, että kahdenvälisen kumppanuuden osalta esillä korkean johdon tapaamisessa voivat tänään olla jäänmurtajien ohella muun muassa kvanttiteknologia, 6g-verkot sekä avaruus- ja satelliittiosaaminen.

Rakennusliike Lapti ja PES-Arkkitehdit on valittu kumppaniksi Vantaan Aviapolikseen nousevan Uuden Ilmailumuseon toteutukseen.

Suomen Ilmailumuseosäätiö ja Lapti allekirjoittivat torstaina 9.10.2025 kehitysvaiheen sopimuksen. Nyt hankkeen suunnitelmia jalostetaan kohti rakennuslupaa.

Kehitysvaiheen aikana tarkennetaan museon suunnitelmia. Tavoitteena on jättää rakennuslupahakemus kehitysvaiheen aikana, joka päättyy alkuvuonna 2026.

Uuden Ilmailumuseon rakennustyöt alkavat suunnitelmien mukaan keväällä 2026, ja museon on tarkoitus avautua vuodenvaihteessa 2027–2028.

Suomen Ilmailumuseosäätiön hallitus päättää kehitysvaiheen päätteeksi lopullisesta rakennusinvestoinnista ennen toteutusvaiheen urakkasopimuksen laatimista.

”Olemme todella tyytyväisiä, että hanke on edennyt kehitysvaiheeseen. Olemme valmistelleet hanketta ja rahoitusta jo useiden vuosien ajan. Nyt valittujen kumppaneiden kanssa pystymme toteuttamaan suunnitelman, joka mahdollistaa museon pitkäjänteisen toiminnan kehittämisen sekä uusien palveluiden ja kokemusten tarjoamisen asiakkaillemme ja sidosryhmillemme. Olemme tekemässä täysin uutta ja ainutlaatuista museokonseptia, johon haemme laajasti myös yrityksiä yhteistyökumppaneiksi”, kertoo Suomen Ilmailumuseosäätiön toimitusjohtaja Pia Illikainen tiedotteessa.

Uusi Ilmailumuseo rakennetaan valtion, Vantaan kaupungin ja yksityisen rahoituksen voimin. Yksityistä rahoitusta museo hakee vielä parhaillaan säätiöiltä, yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä. Kokonaisbudjetti on noin 25 miljoonaa euroa.

Kokonaispinta-alaltaan noin 7 000 m² rakennukseen tulee näyttelytilojen lisäksi kahvila, museokauppa sekä muita toimintaan liittyviä tiloja kuten lentosimulaattoreita.

Uusi Ilmailumuseo rakennetaan aivan nykyisen Ilmailumuseon viereen Vantaan Aviapoliksen alueelle.

Lue myös:

Rakennuttajakonsultointiin erikoistunut Eerika Consulting on ostanut Premico Groupilta Premico Consulting Oy:n koko osakekannan 8.10.2025 tehdyllä kaupalla.

Premico Consultingin rakennuttajakonsultoinnin liiketoiminta sekä seitsemän hengen asiantuntijatiimi siirtyvät kaupan myötä osaksi Eerika Consultingia.

Eerika Consulting on kasvanut nopeasti yhdeksi suurimmista rakennuttajakonsultoinnin toimijoista pääkaupunkiseudulla, erityisesti taloyhtiöiden ja asuinkiinteistöjen omistajien korjaushankkeissa. Premico Consulting on erikoistunut toimitila- ja hotellihankkeisiin, uudisrakentamiseen sekä tekniseen managerointiin ja energiatehokkuuteen.

”Tämä on meille strategisesti tärkeä askel. Rakennuttamisen kysyntä kasvaa, ja haluamme tarjota asiakkaillemme entistä vahvempaa tukea kaiken kokoisissa hankkeissa. Tiimi saa uuden kodin, jossa rakennuttaminen ja valvonta ovat yrityksen ydinliiketoimintaa”, Eerika Consultingin toimitusjohtaja Eerika Hyry kertoo yhtiön tiedotteessa.

Konsulttitoimintansa nyt myynyt Premico Group keskittyy jatkossa yksinomaan kiinteistörahasto- ja varainhoidon liiketoimintaan.

Kaupan myötä Eerika Consulting vahvistaa osaamistaan erityisesti vaativissa toimitila- ja hotellihankkeissa sekä taloteknisessä konsultoinnissa ja energiatehokkuushankkeissa. Siirtyvällä tiimillä on laaja kokemus uudisrakentamisesta, peruskorjauksista ja käyttötarkoitusten muutoksista.

Premico Consultingin nimi muuttuu kaupan myötä Eerika Consulting PM Oy:ksi, ja se integroidaan osaksi Eerika Consultingin brändiä. Käynnissä olevat asiakkuudet ja projektit jatkuvat ennallaan.

Maailman ensimmäinen kaupallinen vedenalainen datakeskus on käynnistynyt Kiinan Hainanissa tiistaina.

Aiheesta kertoo muun muassa kiinalaismedia South China Morning Post.

Saavutus on osa maan pyrkimystä laajentaa ”sinistä talouttaan”.

Sinisellä taloudella viitataan merten ja vesistöjen hyödyntämiseen talouskasvun edistämiseksi, mutta kestävällä tavalla. Tavoitteena on suojella meriympäristöä ja samalla kehittää esimerkiksi kalastusta, merituulivoimaa ja merenkulkua vastuullisesti.

Palvelimet asennetaan valtaviin, 1 300 tonnia painaviin vedenalaisiin moduuleihin, jotka upotetaan 35 metrin syvyyteen. Yksi moduuli voi sisältää jopa 500 palvelinta.

Tavoitteena on rakentaa yhteensä sadan datakeskusyksikön verkosto vuoden 2025 loppuun mennessä. Medialähteistä ei kuitenkaan selviä, kuinka monta yksikköä tähän mennessä on asennettu.

SCMP:n mukaan datakeskus on nyt kuitenkin toiminnassa.

Mereen upottaminen vähentää jäähdyttämisen tarvetta ja säästää siten energiaa. Datakeskuksen vaikutuksista meriympäristöön ei kuitenkaan ole varmaa tietoa.

Tekniikka&Talous uutisoi Hainanin vedenalaisesta datakeskuksesta, kun ensimmäistä moduulia asennettiin vuonna 2023.

Muut vedenalaiset datakeskukset

Myös Microsoft on pilotoinut datakeskuksen upottamista mereen. Vuonna 2018 yritys upotti datakeskuksen Skotlannin rannikolle ja operoi sitä noin kaksi vuotta. Vuonna 2024 Microsoft ilmoitti, ettei se aio kaupallistaa teknologiaa.

Lähiaikoina uutisoitiin myös toisesta vastaavasta hankkeesta. Kiina rakentaa vedenalaisen datakeskuksen myös Shanghain edustalle.

Shanghain datakeskuksen käyttämästä energiasta noin 95 prosenttia tulee olemaan peräisin lähistöllä sijaitsevista tuulivoimaloista.

Kiinalaisen Highlander-yrityksen mukaan datakeskuksen jäähdytykseen kuluu 90 prosenttia vähemmän sähköä, kuin maalla sijaitsevaan datakeskukseen.

Teknisiä haasteita vedenalaisissa datakeskuksissa riittää.

Ilmeisin haaste on datakeskuksen pitäminen kuivana ja suojattuna suolaveden aiheuttamalta korroosiolta. Lisäksi internet-yhteyden asentaminen moduulin ja mantereen välille sekä huoltotöiden tekeminen on huomattavasti vaikeampaa veden alla.

Tutkijat ovat kehittäneet ja patentoineet hiilidioksidin talteenottoa soveltavan teknologian, jossa hyödynnetään kahvinporoja ja pakkausmuovijätettä. Tutkimus toteutettiin Sharjan yliopistossa Arabiemiraateissa.

Hiilidioksidin talteenotto tunnetaan nimellä ccs (carbon capture and storage). Hiilidioksidia voidaan napata suoraan ilmakehästä tai päästölähteen yhteydessä, kuten raskaan teollisuuden tehtaassa.

Arabiemiraateissa tutkijat ovat kehittäneet reseptin aktiivihiilen valmistukseen. Esimerkiksi ilman ja veden puhdistuksessa käytettävä aktiivihiili on myös tehokas materiaali hiilidioksidin talteenotossa.

Soveltuu moneen

Ratkaisu hyödyntää muuten kaatopaikalle päätyvän jätteen samalla, kun se edistää hiilidioksidin talteenottoa.

Kahvinporojen lisäksi raaka-aineena hyödynnetään polyetyleenitereftalaattia eli pet-muovia. Pakkausteollisuudessa suosittu pet-muovi on merkittävä ympäristöongelma, ja sitä on löydetty esimerkiksi ihmisen sydänkudoksesta.

Käytännössä hiilipitoiset raaka-aineet hajotetaan pyrolyysissä, jonka aktiivisena aineena käytetään kaliumhydroksidia. Pyrolyysi eli kuivatislaus on ikivanha prosessi, jota on käytetty esimerkiksi puuhiilen tuotannossa.

Pyrolyysissä muodostuu biohiiltä, joka aktivoidaan noin 600 celsiusasteen lämpötilassa. Menetelmä tuottaa aktiivihiiltä, jolla on korkea hiilidioksidin adsorptiokyky.

Tutkijat esittelevät patentissaan löydöksiä muun muassa aktiivihiilen synteesistä, kemiallisen aktivoinnin tehokkuudesta sekä pinta-alan ja huokosrakenteen merkityksestä. Menetelmä soveltuu hyvin teollisiin käyttötarkoituksiin.

”Kahvinporojen ja muovijätteen muuttaminen korkealaatuiseksi aktiivihiileksi tarjoaa taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöllisiä hyötyjä”, professori Chaouki Ghenai sanoo tiedotteessa.

T&T uutisoi elokuussa tutkimuksesta, jossa aktiivihiiltä valmistettiin merenelävien kuorista. Tutkimuksessa katkaravun jätteet hyödynnettiin niin ikään pyrolyysissä.

Lue lisää:

Tutkijoiden mukaan prosessia voidaan soveltaa paljon muuallakin kuin hiilidioksidin talteenotossa.