News and blogs

POP Vakuutus varoittaa ulkomaisista halpaverkkokaupoista tilatusta elektroniikasta, joka voi tuottaa pettymyksiä ja aiheuttaa vaaratilanteita.

Vaikka Temusta, Aliexpressistä, Wishistä tai Sheiniltä tilattu tuote näyttäisi päällisin puolin samalta kuin huomattavasti kalliimpi alkuperäistuote, ei sen sähkö- ja paloturvallisuudesta ole välttämättä mitään takeita. Näin kävi hiljattain muun muassa Applen kopiolatureiden kanssa.

Vakuutusyhtiön mukaan esimerkiksi CE-merkinnän puute on yksi merkki siitä, ettei laite täytä eurooppalaisia turvallisuusvaatimuksia.

– Puutteet laadunvalvonnassa voivat johtaa siihen, että laitteissa käytetään heikkolaatuisia komponentteja, jotka voivat rikkoutua, laitteet ylikuumentua ja aiheuttaa vakavia vaaratilanteita, POP Vakuutuksen tutkintapäällikkö Paavo Niemelä kertoo yhtiön tiedotteessa.

POP Vakuutus listaa tiedotteessaan myös muita riskejä, joita elektroniikan tilaamiseen ulkomaisista halpaverkkokaupoista voi sisältyä:

Yhdysvalloissa konkurssiin menneen kryptoalusta Celsiuksen entinen toimitusjohtaja Alexander Mashinsky on myöntänyt syyllisyytensä vuosien takaisessa petosjutussa.

Asiasta tiedottaa New Yorkissa sijaitsevan Manhattanin piirisyyttäjän kanslia ja uutisoivat useat yhdysvaltalaismediat.

Tapauksessa Mashinsky tunnusti syyllistyneensä petokseen johtaessaan Celsiuksen asiakkaita ja sijoittajia yhtiön liiketoiminnan tilasta. Piirisyyttäjän tiedotteessa kerrotaan, että Mashinsky liioitteli Celsiuksen kannattavuutta ja tuottoja, minkä lisäksi asiakkaille ei kerrottu rehellisesti miten yhtiö heidän varojaan käyttää.

Uutistoimisto AP:n mukaan Mashinsky oli muun muassa väittänyt, että varojen käytölle oli viranomaishyväksyntä, vaikka näin ei tosiasiassa ollut.

Toisessa syytekohdassa Mashinsky myöntää manipuloineensa kryptovaluutta celsiuksen hintaa keinotekoisesti samaan aikaan kun hän myi omia omistuksiaan pois. Mashinsky keräsi tällä tavalla yli 48 miljoonan dollarin, eli noin 46 miljoonan euron voitot.

”Tiesin, että toimin väärin”, Mashinsky sanoi tiistaina tuomarin edessä tunnustaessaan syyllisyytensä, kertoo uutistoimisto Bloomberg.

AP:n mukaan Celsiuksen markkina-arvoksi arvioitiin suurimmillaan 25 miljardia dollaria, eli noin 24 miljardia euroa. Kun yhtiö lopulta kaatui, sillä oli yli miljardin euron edestä velkoja.

Pitkä tuomio tulossa

Celsius oli Bloombergin mukaan yksi ensimmäisistä vuoden 2022 niin sanotun ”kryptotalven” uhreista.

Kaksi vuotta sitten useita korkean profiilin kryptovaluuttayrityksiä kaatui, ja kryptovaluutoista suli markkina-arvoa miljardien eurojen edestä. Tuolloin romahti muun muassa FTX-kryptoalusta, jonka toimitusjohtaja Sam Bankman-Fried tuomittiin maaliskuussa 25 vuodeksi vankeuteen.

Myös Celsiuksen entinen toimitusjohtaja Alexander Mashinsky joutunee pitkäksi aikaa telkien taakse. AP:n mukaan syyttäjät vaativat hänelle vähintään 30 vuoden vankeusrangaistusta.

Ihmisen makuaistista on löytynyt molekyylibiologinen yllätys. Yhdessä karvaan maun reseptorissa onkin yhden aktiivisen kohdan sijasta kaksi kohtaa, jotka sitovat itseensä makua aiheuttavia molekyylejä.

Toinen näistä aktiivisista kohdista on lehdistötiedotteen mukaan ”piilotettu tasku”, josta ei ennen tiedetty. Sen avulla reseptori voi reagoida makua aiheuttaviin kemikaaleihin yllättävällä tavalla: sekä makuaistinsolun ulkopuolelta että solun sisäpuolelta.

Makureseptori tarkoittaa proteiinia tai proteiinikompleksia, joka reagoi tiettyihin yhdisteisiin. Makureseptorin käsitettä ei tule sekoittaa makuaistinsoluun eikä makunystyrään, jotka ovat makuaistin koneistossa korkeamman hierarkiatason osasia. Reseptorit sijaitsevat aistinsoluissa, yleensä niiden pinnalla solukalvolla. Aistinsoluista suurin osa on keskittynyt nystyröihin.

Kutakin makua varten on olemassa useita erilaisia reseptoreja. Esimerkiksi karvaalle maulle reseptoreja tunnetaan tiedotteen mukaan peräti 25.

Israelilais-saksalais-brittiläisen tutkimusryhmän tekemä löytö koskee Tas2R14-reseptoria. Tutkijat havaitsivat reseptorin kykenevän sitomaan itseensä flufenaamihapon eli erään tulehduskipulääkkeen molekyylejä sekä solun ulkopuolisesta suunnasta että sisäpuolelta toiseen aktiiviseen kohtaan.

Makureseptorien rakenteita on kyetty tutkimaan muutaman vuosikymmenen ajan, mutta havainto Tas2R14:n ominaisuuksista keksittiin vasta nyt. Makuaistinsolujen ja makunystöröiden tasolla tieto makuaistista on paljon vanhempaa.

Umpimähkäinen eli ”siveetön” reseptori

Proteiinin reagointi kahden aktiivisen kohdan kautta on epätavallista, tutkimusryhmä kirjoittaa tieteellisessä artikkelissaan.

Se, että toinen reagointikohta on solun sisällä eikä ulkopinnalla, vain alleviivaa löydön kiinnostavuutta, kommentoi professori Masha Niv. Tällainen mekanismi on aivan uudenlainen, ja voi tulevaisuudessa muuttaa käsityksemme siitä, miten makuaisti kokonaisuutena toimii.

Niv on yksi tutkimuksen johtajista yhdessä Moran Shalev-Benamin ja Dorothee Weikertin kanssa.

Juuri Tas2R14-reseptori kiinnostaa biokemistejä erityisen paljon. Tähän on kaksi syytä.

Ensiksikin tätä reseptoria esiintyy ihmiskehossa myös makuaistinsolujen ulkopuolella – useimmista muista makureseptoreista poiketen. TasR14 osallistuu muun muassa hengityksen ja ruuansulatuksen säätelyyn. Jälkimmäisissä yhteyksissä reseptori ei kuitenkaan aiheuta makuaistimusta, koska se ei ole kytkettynä makusoluun ja -hermoon.

Koska Tas2R14 on näin laajalle levinnyt kehossa, voi uusi löytö avata mahdollisuuksia myös uusien lääkkeiden suunnitteluun.

Toisaalta Tas2R14 kiinnostaa sen monipuolisen kemiallisen toiminnallisuuden takia. Tämä reseptori kykenee reagoimaan laajempaan valikoimaan erilaisia kohdemolekyylejä – eli synnyttämään aistimusta laajemmasta valikoimasta kemikaaleja – kuin mikään muu karvaan maun reseptori.

Tutkijat kuvailevat tieteellisessä artikkelissaan tätä molekyylibiologista taipumusta englannin kielen sanaparilla ”most promiscuous”. Sanoista jälkimmäinen on tässä yhteydessä molekyylibiologiaan vakiintunut tekninen termi ja tarkoittaa umpimähkäistä, mutta yleiskielessä sanalla ”promiscuous” tarkoitetaan useimmiten jotakin aivan muuta.

Se nimittäin tarkoittaa siveetöntä tai uskotonta merkityksessä irtosuhteita harrastavaa. Kyse on siis reseptorista, joka ei ole uskollinen yhdelle kohdemolekyylille, vaan joka reagoi melko umpimähkäisesti laajan molekyylivalikoiman kanssa.

Vielä toistaiseksi ei tiedetä, reagoiko Tas2R14 myös kahdesta suunnasta useiden erilaisten kohdemolekyylien kanssa, vai rajoittuuko tämä ominaisuus nimenomaan flufenaamihappoon.

Havainto tehtiin käytännössä kylmässä elektronimikroskooppisesti eli kryo-elektronimikroskopialla, jolla kuvattiin makureseptorin rakenne sekä sellaisenaan että flufenaamihappoon sitoutuneena.

Tutkimusryhmän käytännön työstä suurimman vastuun kantoivat Lior Peri, Donna Matzov ja Dominic Huxley. Tieteellinen artikkeli on julkaistu Nature Communications -lehdessä. Se on vapaasti luettavissa.

EU:n uusi kyberkestävyyssäädös asettaa kyberturvallisuutta koskevat vähimmäisvaatimukset internetiin ja toisiin laitteisiin yhteydessä oleville tuotteille ja ohjelmistoille. Liikenne- ja viestintäministeriö tiedottaa valmistelevansa kansallisen lainsäädännön päivittämistä.

Säädös koskee kaikenlaisia verkkoon kytkettäviä laitteita ohjelmistoineen, tietokoneista älyjääkaappeihin ja leluihin sekä esimerkiksi etäluettavia sensoreita ja etähallintajärjestelmiä.

Kyberkestävyyssäädöksen soveltaminen alkaa siirtymäajan jälkeen 11. joulukuuta 2027. Aktiivisesti hyödynnettyjen haavoittuvuuksien ilmoittamista sovelletaan kuitenkin jo vuotta aiemmin.

Minimiturvallisuusvaatimusten täyttyminen on jatkossa EU-alueella myyntiin pääsyn edellytys. Pääosin tässä luotettaisiin valmistajien ja kauppiaiden itse tekemään arviointiin. Kolmannen osapuolen turvallisuusarviointia vaaditaan joiltakin tuotteilta, joita olisivat esimerkiksi reitittimet, palomuuriohjelmat, selaimet, käyttöjärjestelmät, eräät mikroprosessorit sekä käyttöoikeuksien ja salasanojen hallintaohjelmistot.

Valmistajien olisi jatkossa ilmoitettava tuotteiden ja ohjelmistojen aktiivisesti hyödynnetyistä haavoittuvuuksista EU:n kyberturvallisuusvirasto Enisalle sekä kansalliselle tietoturvaloukkauksiin reagoivalle ja niitä tutkivalle Csirt-yksikölle.

Tavoitteena on, että ulkopuolisia turvallisuusarviointeja tekeväksi laitokseksi olisi Suomessa mahdollista hakeutua viimeistään keväällä 2026.

Hyvä taloussuunnitelma on rehellinen ja realistinen, sanoo Marttaliiton asiantuntija Katri Pellikka Markkinaraati-ohjelmassa, jossa pohditaan perheen talouden suunnittelua.

Makuasia Pellikan mukaan on, kuinka yksityiskohtaisesti ja minne menot ja tulot suunnitelmaan listaa.

”Yksi aika hyvä tapa on se, että kun esimerkiksi palkka tulee tilille, maksaa silloin kaikki laskut kerralla ja sitten muistaa myös maksaa itselleen, eli säästää”, pohtii puolestaan Aktian henkilöasiakasliiketoiminnan johtaja Camilla Karlberg.

Lisäksi Karlbergin mielestä nykyisin kannattaa myös käydä läpi tiliotteet niin sanotusti turhien kulujen varalta. Tällä hän viittaa palveluihin, joiden veloitus menee tililtä automaattisesti.

”Voi yhtäkkiä mennä aika isokin summa ilman, että sitä kummemmin ajattelee tai käyttää palvelua, josta maksaa”, Karlberg sanoo.

Lisäksi Karlberg kannustaa näin loppuvuonna tekemään perheen tilinpäätöksen. Siinä voi katsoa, kuinka vaikkapa nettovarallisuus on kehittynyt.

”On hyvä muistaa, että myös lainan maksaminen on tietyllä tavalla säästämistä”, Karlberg sanoo.

Sijoittamista ei sovi unohtaa

Päivittäisen budjetoinnin lisäksi perheen taloutta suunnitellessa kannattaisi Lähi-Tapiolan ekonomistin Hannu Nummiaron mielestä kiinnittää huomiota myös sijoittamiseen.

”Kun tekee kotitalouden kuntotestejä, voisi olla myös kysymyksiä, mitä varani tuottavat. Eli onko tuottamattomilla tileillä vai yhdistelmärahastoissa, joissa on jo parempi, inflaatiota vastaava tuotto, vai osakkeissa”, Nummiaro sanoo.

Hänestä on myös pohtia sitä, ovatko kaikki varat samassa korissa: onko kaikki varallisuus kiinni omassa asunnossa, jonka arvon kehitys riippuu kotikontujen asuntomarkkinoista, väestökehityksestä ja asuntojen tarpeen kehityksestä.

”Vai voisiko sitten säästää ja hajauttaa muihinkin?” Nummiaro pohtii.

Nummiaro kehottaa vilkaisemaan myös työeläkeotetta: paljonko eläkettä on luvassa ja olisiko tarvetta lisäsäästöille. Lisäksi hän kannustaa jokaisen myös pohtimaan omaa työmarkkina-arvoaan.

”Jos nyt jäisi työttömäksi, kuinka helppoa olisi löytää uutta työtä ja mistä se löytyisi, ja voisiko työmarkkina-arvoa parantaa koulutuksen tai vaikka keinoälykurssin kautta”, Nummiaro listaa.

Katso oheiselta videolta, mitä taloustaitoa Aktian Karlberg pitää todella tärkeänä ymmärtää.

Enemmistö suomalaisista eli 58 prosenttia katsoo Suomen elävän liikaa velaksi ja joutuvan sen seurauksena vielä suurten ongelmien eteen. Tämä selviää Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan syksyn 2024 Arvo- ja asennetutkimuksesta.

Laskua Evan kahden vuoden takaisesta aiemmasta kyselystä on kolme prosenttiyksikköä.

Enemmistö perussuomalaisten ja kokoomuksen, Liike Nytin, kristillisdemokraattien, RKP:n ja keskustan kannattajista on huolissaan velkaantumisesta.

Korkeimmat lukemat mitattiin perussuomalaisten kannattajien keskuudessa, joista 91 prosenttia oli huolissaan velkaantumisesta. Kokoomuksen kannattajista velkaantumisesta huolestuneita oli 87 prosenttia.

Liike Nytin kannattajien lukema oli 87 prosenttia, kristillisdemokraattien 83 prosenttia, RKP:n 69 prosenttia ja keskustan puolestaan 64 prosenttia.

Toisessa ääripäässä olivat vasemmistoliiton kannattajat, joista vain 10 prosenttia jakoi huolen velkaantumisesta.

Myös Vihreiden ja SDP:n kannattajista vähemmistö oli huolissaan velkaantumisesta. Vihreiden kohdalla lukema oli 44 prosenttia ja SDP:n kannattajilla 30 prosenttia.

Enemmistö valmis leikkauksiin

Evan kyselyn mukaan suomalaisista 52 prosenttia on valmis leikkaamaan julkisen talouden menoja vähintään jonkin verran, mikäli julkista taloutta joudutaan lähitulevaisuudessa edelleen tasapainottamaan.

Neljäsosa eli 26 prosenttia leikkaisi vain vähän. Neljä prosenttia vastaajista puolestaan ei leikkaisi lainkaan.

Yleisesti ottaen suomalaisten leikkausvalmiudessa ei havaita suurempaa hälvenemistä Evan kaksi vuotta sitten kyselytutkimuksessa mittaamaan tasoon verrattuna.

Neljän kärki leikkauskohteissa

Kyselyn mukaan suomalaisten suosituimpia leikkauskohteita ovat poliittiset päättäjät, hallinto, kehitysapu ja Yleisradio.

Kärjessä ovat ministerit ja heidän avustajansa, joista peräti 82 prosenttia olisi valmis leikkaamaan ainakin jonkin verran.

Yleisradiosta olisi valmiita leikkaamaan ainakin jonkin verran 51 prosenttia suomalaisista.

Myös yritystuista ollaan valmiita leikkaamaan, mutta vihreän siirtymän ja tutkimus- ja kehitystuet nähdään vähemmän suosittuina säästökohteina.

"Suosituimmat leikkauskohteet ovat sellaisia, joista leikkaaminen tuntuu vähiten kansalaisen arjessa, mutta joista ei toisaalta saa kasaan suuria säästöjä. Useimmista asioista suomalaiset ovat valmiita leikkaamaan ainakin vähän. Kansalaiset näyttävät siis suosivan juustohöyläämistä”, arvioi tulosanalyysin kirjoittanut EVAn toimituspäällikkö Sami Metelinen tiedotteessa.

Kokonaan leikkausten ulkopuolelle suomalaisten enemmistö jättäisi koulutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon, poliisin ja puolustusvoimat.

72 prosenttia pitää hyvinvointivaltiota aina hintansa arvoisena, vaikka sen ylläpitäminen maksaa paljon.

Tulokset perustuvat 2 018 henkilön antamiin vastauksiin. Evan mukaan tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 8.10.-21.10.2024.

Eva kertoo, että aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan.

Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä, pois lukien Ahvenanmaan väestö.

Suomessa selviteltiin tämän viikon tiistaina kahta kaapelikatkosta, jotka liittyivät valokuituyhtiö Global Connectin internetkaapeleihin.

Yhtiön mukaan yhteydet palautuivat jo samana iltapäivänä ja kyse oli normaaleista vahinkotilanteista, joiden taustalla oli rakennustöitä.

Aiemmin ruotsalaismediat kertoivat, että kaapelivaurioiden kohdalla epäiltäisiin rikosta. Suomen poliisi kuitenkin totesi tiistaina, ettei asiassa ole käynnissä rikostutkintaa.

Testimielessä häiriöitä?

Hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen arvioi pyynnöstä tilannetta, jossa Suomessa havaittavien kaapeliongelmien taustalla olisi tahallinen hybridioperaatio. Savolainen ei ota kantaa tiistaisten kaapelivaurioiden syihin.

Savolaisen arvion mukaan pienehköillä kaapelivaurioiden aiheuttamisilla Venäjä voisi pyrkiä selvittämään, miten Suomen järjestelmää pystyttäisiin häiritsemään ja kuinka häiriöihin reagoitaisiin.

”Testien tarkoitus voi olla selvittää sitä, miten jossain tilanteessa saadaan haluttaessa aikaiseksi laajempi häiriö, joka vaikuttaa oikein kunnolla yhteiskunnan toimintaan lamauttavasti”, Savolainen arvioi.

Skenaarion todennäköisyyttä on kuitenkin Savolaisen mukaan turha arvioida sen tarkemmin.

”Se on todettu, että Venäjä valmistelee tällaisia laajoja, merkittäviä sabotaasihankkeita, jotka se voi käynnistää tarvittaessa sopivassa tilanteessa.”

Savolainen ei sulje pois mahdollisuutta, että Venäjä voisi jossakin tilanteessa yrittää käynnistää laajemman, yhteiskunnan kriittisiä toimintoja lamauttavan hybridioperaation.

”Kyllä se on mahdollista, mutta se liittyy sitten sellaiseen sotilaspoliittiseen ja poliittiseen tilanteeseen, jolloin halutaan saada aikaan tällainen tilapäinen järjestelmien kovempi lamauttaminen. Suomi on silloin vain osa Eurooppaa, ja nämä [mahdolliset kovemmat hybridioperaatiot] liittyvät sitten isompaan eurooppalaiseen tilanteeseen.”

Tiistaina saatiin myös uutinen, jonka mukaan Venäjältä öljyä Eurooppaan kuljettava öljyputki olisi vahingoittunut Puolassa. Tätä uutista Savolainen ei halunnut kommentoida.

Varautuminen tärkeää

Hybridioperaatioihin pitää varautua, ja näin on myös tehty. Savolaisen mukaan tämä näkyy esimerkiksi siinä, että Suomessa tietoliikennekaapeleita on käytössä sen verran paljon, että minkään yksittäisen kaapelin vahingoittaminen ei näy palveluissa.

”Järjestelmien redundanssia [ylimääräistä kapasiteettia] pitääkin olla paljon ja sitä pitää kehittää. Myös korjauskapasiteettia pitää olla tiedossa ja käytössä, jotta mahdolliset häiriöt saadaan mahdollisimman nopeasti korjattua.”

Suomessa huoltovarmuus- ja kokonaisuusturvallisuusajattelu ovat Savolaisen mukaan kiinteä osa yhteiskuntaa, ja erilaisiin kriisitilanteisiin on varauduttu.

”Koko ajan kannattaa kuitenkin panostaa turvallisuuteen lisää. Näitä palveluja tarjoavien yritysten rooli korostuu. Tahallisiin häiriöihin varautuminen tulisi nähdä välttämättömänä”, Savolainen toteaa.

Varautuminen merkitsee käytännössä sisäisten panostusten ja investointien tekemistä mahdollisten häiriötilanteiden varalle.

Talouden nollakasvua selittää sekin, että kokoaikaisten työntekijöiden työviikko on niin lyhyt. Eurostatin vertailu vuodelta 2023 kertoo, että Suomessa viikkotyöaika oli keskimäärin 38,8 tuntia.

Eurostatin mukaan Ruotsin viikkotyöaika on 41,5 tuntia, kun koko euroalueen keskiarvo ylittää 40 tuntia.

”Kokoaikaisten tekemä työviikko on Euroopan lyhin. Olemme tässä vertailussa viihtyneet hännillä liian pitkään”, sanoo EK:n ekonomisti Lauri Vuori.

Lisäksi OECD:n laskelmista ilmenee, että suomalaisten vuosityöaika on läntisten teollisuusmaiden lyhimpiä. Suomessa vuosityöaika on 1 500 tuntia, kun OECD-maiden keskiarvo ylittää 1 700 tuntia.

Ekonomisti Vuori seuraa työkseen työmarkkinoiden kehitystä. Hänen johtopäätöksensä on selvä: hyvä alku olisi, jos suomalaiset tekisivät nykyistä enemmän töitä.

Seitsemäntoista vuotta nollaa

Suomen talouden nollakasvu on jatkunut vuodesta 2008 ja tuottavuuskin on finanssikriisin jälkeen kehittynyt heikosti, joten kasvunäkymät ovat lähtökohdiltaan huonot.

”Talous kasvaa, kun teemme enemmän töitä tai teemme sitä paremmalla tuottavuudella. Molemmat moottorit ovat yskineet pitkään”, Vuori kuvailee.

Kun tehtyjen työtuntien määrä on kansainvälisessä vertailussa vähäinen, eikä tuottavuuden kasvu sitä paikkaa, talous ei kasva ja elintaso laskee. Ei ihme, että Suomen elintaso alenee suhteessa EU-maiden keskiarvoon.

”Suotuisinta olisi, että bruttokansantuote kasvaisi ja elintaso paranisi tuottavuuden kasvun ansiosta. On kuitenkin käynyt niin, ettei tuottavuus ole kasvanut Suomessa kahteen vuosikymmeneen.”

Kiky-sopimus lisäsi työntekoa

Heikko tuottavuus on vuosien mittaan johtanut kilpailukykyongelmiin, joita jouduttiin korjaamaan sisäisellä devalvaatiolla. Osana tätä kilpailukykysopimuksessa lisättiin työtunteja.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus kätilöi vuonna 2016 kilpailukykysopimuksen, joka on jo menettänyt tehonsa. Sen määräämät lisätyötunnit ovat poistuneet.

”Kiky-sopimus paransi kilpailukykyä ja työllisyyskin lähti nousuun. Sen ansiosta työllisyystavoite saavutettiin”, Vuori muistaa.

Perusongelmien syyt tunnetaan: tuottavuuden vaatimaton kehitys kytkeytyy sekä teknologisten investointien niukkuuteen että väestön koulutustason laskuun.

”Muut länsimaat ovat ajaneet Suomen ohi koulutetun työvoiman laadussa. Teknologia ja osaaminen eivät ole tarvitulla tasolla”, Vuori selittää.

Vain kuusi tuntia, neljä päivää?

Vaikka viikkotyöaika on jo nyt lyhyt, Suomessa on vilautettu kuuden tunnin työpäivää ja neljän päivän työviikkoa. Suomessa keskustelun neljän päivän työviikosta käynnisti liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin (sd) vuonna 2019.

Lyhyt työviikko ja -vuosi eivät huoleta kaikkia. Vuonna 2022 kerrottiin, että SAK:n liitoissa ylivoimaisesti suosituin työajan lyhentämisvaihtoehto on 4-päiväinen työviikko.

”Lyhyempien työpäivien ja viikkojen sijaan työtunteja pitäisi kilpailukyky- ja tuottavuussyistä pikemminkin lisätä”, Vuori korostaa.

”Neljän päivän työviikko tai kuuden tunnin työpäivä eivät elintasoa parantaisi. Ihmisiä pitäisi kannustaa enemmän töihin esimerkiksi tuloloukkuja poistamalla.”

EK:n Vuori sanoo, että väestön ikääntyminen ja työvoimapula vaativat sekä enemmän tehtyjä työtunteja että työperäistä maahanmuuttoa.

Amerikan tämän hetken kysytyimpiin kuuluva puskuritarra kertoo kansakunnan tilasta enemmän kuin ehkä arvaisikaan. Erityisesti Teslan omistajat ovat ahkerasti liimanneet sähköautojensa puskuriin viestiä, joka kuuluu suunnilleen seuraavasti: ”Hankin tämän, ennen kuin tajusin että Elon on kaheli.”

Elon Muskin nousu maailman rikkaimmaksi ihmiseksi ennen viidenkympin iän merkkipaalua osoittaa kieltämättä eräänlaista luovaa hulluutta. Tämä tuskin tarranliimaajia häiritsee.

Epäilemättä syyt liittyvät hänen suhteeseensa Yhdysvaltain nykypolitiikan ristiriitaisimpaan hahmoon Donald Trumpiin, jonka voitokasta vaalikampanjaa Musk tuki noin 100 miljoonalla dollarilla sekä omistamansa pikaviestipalvelu X:n koko tulivoimalla.

Monen silmissä tämä tekee Teslan pääjohtajasta langenneen enkelin. Mies, joka mullisti kokonaisen teollisuudenalan ja tarjosi maailmalle mahdollisuuden sähköautoillaan, näyttää kääntäneen täydellisesti takkinsa.

Liberaalien lemmikki

On oikeastaan vaikea käsittää, kuinka lyhyen ajan kuluessa kaikki onkaan tapahtunut. Teslan ensimmäinen sarjavalmisteinen sähköauto Model S tuli kaupalliseen levitykseen vuonna 2012.

Muskista tuli nopeasti edistyksellisten piirien lemmikki. Varhaisvuosien Musk oli kaikkea sitä, mitä itärannikon liberaalipiirit ja länsirannikon digihipsterit saattoivat toivoa.

Hänet nähtiin dynaamisena ja kaikkea muuta kuin kaavoihin kangistuneena yritysjohtajana, joka valjasti poikkeukselliset kykynsä ikään kuin yhteisen hyvän eteen.

Teslan – ja Muskin – ansiosta sähköautoilusta tuli varteenotettava vaihtoehto ilmastoa kuormittaville polttomoottoreille. Eikä tässä kaikki. Lähes yhdellä iskulla sähköautoilusta tuli myös muodikasta ja elämyksellistä.

Elon-kultti

Syvempiäkin merkityksiä syntyi. Sähköauto kertoi omistajansa edistyksellisyydestä ja tiedostavuudesta – siitä tuli teknouskovaisten ja liberaalien yhteinen statussymboli. Sähköautosta tuli statement eli kannanotto.

Kaikki nämä kulttuuriset ja sosiaaliset ulottuvuudet kiteytyivät erityisesti Teslan nimeen ja logoon – sekä Elon Muskiin, joka persoonallisen vetovoimansa ansiosta kohosi nopeasti kasvavan Tesla-heimon päälliköksi ja tiennäyttäjäksi.

Elon-kulttia kasvatti myös henkilökohtainen Twitter-tili, jota hänen opetuslapsensa herkeämättä seurasivat. Heille Elon Musk oli yhtä kuin Tesla, yhtiön ruumiillistuma.

On vaikea nimetä yhtäkään yritysjohtajaa, jonka persoonallisuus nivoutuisi yhtä voimakkaasti yhtiön synnyttämiin mielikuviin. Ehkä juuri siksi niin moni amerikkalainen nielee pettymystään puskuritarraa liimatessaan.

Toiseen leiriin

Inhimillisesti katsoen Elon Muskin on ollut mahdoton toteuttaa kaikkia häneen henkilökohtaisesti ja Teslaan yleisemmin kiinnitettyjä toiveita. Pelastajaksi hänestä ei ole ollut, kaikista miljardeista huolimatta. Olennaista on, että Tesla on ollut edistystä kuvastava brändi. Jonkinlainen lupaus paremmasta tulevaisuudesta, jota Musk on kaikessa ristiriitaisuudessaan edustanut.

Nämä haaveet ovat nyt monen mielissä rauenneet. Mitä pitäisi ajatella Vladimir Putinin kätyrin kuljettamasta, konetuliaseella varustetusta Tesla Cybertruckista? Tai Elon Muskin haahuilusta salaliittoteoreetikkojen miehittämässä, drill baby drill -sloganeita latelevan presidentin hovissa?

Karismaattisia johtajia

Näennäisestä epäsuhdasta huolimatta tätä kaksikkoa yhdistää kuitenkin eräs yhteinen piirre. Trump ja Musk ovat karismaattisia johtajia, joiden persoona on osoittautunut instituutioita suuremmaksi. Trump muokkasi republikaanipuolueesta itselleen uskollisen lahkon, jonka on alistanut varsin tehokkaasti valtaansa.

Samalla tavoin Musk muokkasi karismallaan Teslasta itsensä näköisen yhtiön. Logiikan kääntöpuolena on, että Muskin viimeaikaiset henkilökohtaiset valinnat vaikuttavat vääjäämättä koko yhtiön julkisuuskuvaan ja siihen, minkälaisessa valossa Tesla brändinä tällä hetkellä koetaan.

On vaikea sanoa, kuinka avosylin polttomoottori- ja avolavakansa ottaa vastaan Trumpin leiriin siirtyneen ”tuhlaajapojan”. Jää nähtäväksi, tuleeko maga-perheestä Teslan uusi tuki ja turva.

Sen sijaan moni Teslan valintaa aiemmin edistyksellisenä kannanottona pitänyt saattaa kokea, että sama brändi edustaa nyt kaikkea sitä, mille sen alun perin ainakin kuviteltiin tarjoavan vaihtoehdon. Puskuritarrat saattavat tehdä kauppansa jatkossakin.

Joulukuun alussa 1964 laskettiin vesille Wärtsilän Hietalahden telakalla Helsingissä rakennettu Itämeren suurin matkustaja-autolautta.

Paikalla oli arvovaltainen yleisö tasavallan presidentti Urho Kekkosesta lähtien. Rouva Sylvi Kekkonen kastoi aluksen Finnhansaksi.

Laiva oli tarkoitettu niin sanottuun Hansa-tien liikenteeseen. Reitti on suunniteltu kulkevaksi Helsingistä Sliteen Gotlannissa, Karlskronaan Etelä-Ruotsissa, Rönneen Bornholmilla ja Lyypekkiin. Matkan laskettiin kestävän noin 35 tuntia.

Alus oli pituudeltaan 134,3 metriä ja leveydeltään 19,9 metriä. Syväys oli 5,7 metriä ja bruttovetoisuus noin 7 000 brt. Suurin matkustajamäärä oli 1 800, hyttipaikkoja oli 344, henkilöautoja mahtui mukaan 318 ja rekkoja 26.

"Laiva on periaatteessa jaettu ensimmäiseen ja turistiluokkaan. Tarkoituksena on myös jakaa kansimatkustajat em. luokkiin", kerrottiin Insinööriuutisissa 5. joulukuuta 1964.

Ensimmäisen luokan hytit olivat kahden hengen hyttejä, joissa oli oma pesu- ja wc-huone. Suurin ensiluokan matkustajamäärä oli 106 henkeä.

Palvelutkin olivat kunnossa. Ensimmäisen luokan matkustajien käytössä oli 166 hengen ravintola ja 100 hengen tupakkasalonki, jonka yhteydessä oli baari sekä 10 hengen kabinetti.

"Ravintolan lisäksi laivassa on suuri 274 hengen itsepalveluravintola, 213 hengen tanssisalonki sekä sen vieressä oleva 62 hengen oluttupa."

Lehdessä mainittiin yleisistä tiloista myös kerhohuone, elokuvateatteri, parturi-kampaamo sekä kuusi myymälää.

"Ensiluokan tilaussaunan lisäksi matkustajien käytettävissä on uima-allas, jonka yhteydessä on saunat naisille ja miehille. Päällystöllä ja miehistöllä on lisäksi 3 saunaa, joten laivassa on kaikkiaan 6 saunaa."

Laivan yleistilojen sisustuksesta oli vastannut tunnettu suomalainen arkkitehti Aarne Ervi.

Laivan suunnittelussa oli kiinnitetty erityisesti huomiota lastaukseen.

"Lyhyen satama-ajan vuoksi on tehokas ja nopea lastaus hyvin tärkeä. Lastaus tapahtuu suuryksikköperiaatteen mukaan. Suuryksiköt tai containerit siirretään ns. lukkitrukilla satama-alueelta nostotasolle, joka laskee taakan autokannelta lastiruumaan. Ruumassa taakka siirretään erikoislaitteilla omalle paikalleen. Yksikkötaakan suurin paino on 20 tonnia. Purkaus tapahtuu päinvastaisessa järjestyksessä", Insinööriuutisissa kuvailtiin.

Finnhansa oli tarkoitus luovuttaa Merivienti Oy:lle kesäkuussa 1965. Se myöhästyi kuitenkin sisätiloissa syttyneen tulipalon takia melkein vuodella.

Enso-Gutzeit osti aluksen vuonna 1970. Kontteja varten suunniteltuun tilaan rakennettiin lisää hyttipaikkoja.

Vuonna 1977 aluksen osti ahvenanmaalainen Birka Line -varustamo, joka nimesi sen uudestaan Prinsessaksi.

Kymmenen vuotta myöhemmin alus myytiin jälleen, ja se siirtyi risteilemään Välimerelle nimellä Princesa Marissa.

Toukokuussa 2008 laiva lähti viimeiselle matkalleen kohti Intiaa, jossa se romutettiin.

Lue myös: