News and blogs

Heikosti suojattu kodin verkkoreititin houkuttaa hakkereita ja verkkorikollisia. Traficomin Kyberturvallisuuskeskus varoittaa, että hakkeri voi valjastaa murtautumiselle alttiin laitteen aseeksi esimerkiksi palvelunestohyökkäykseen.

Reititin ohjaa verkkoliikennettä ja tarjoaa yleensä myös palomuurin, mikä estää ulkopuolelta tulevia suoria yhteyspyyntöjä kotiverkon laitteisiin. Reititin toimii siis ikään kuin kodin lukittavana ovena ja estää esimerkiksi hyökkäyksiä, haittaohjelmia ja luvattomia kirjautumisyrityksiä.

Kaapattua reititintä voidaan käyttää naamioimaan hyökkääjä. Tällöin mahdollisesti ulkomailta toimiva hakkeri saa suoran pääsyn reitittimelle, jolloin haitallinen hyökkäys tapahtuu reitittimen kautta suoraan hyökkäyksen kohdemaassa. Esimerkiksi palvelunestohyökkäyksissä käytetään tyypillisesti useita kaapattuja reitittimiä. Suojaamattomia reitittimiä voidaan käyttää myös kyberrikollisuuden tai vakoilun peittelyyn.

”Turvaamalla omat laitteensa voi siis itsensä suojaamisen lisäksi osallistua suomalaisen yhteiskunnan kyberturvallisuuden edistämiseen”, Traficomin Kyberturvallisuuskeskus huomauttaa.

Muun muassa puolustusvoimien nettisivuille tehtiin syyskuussa palvelunestohyökkäys, joka lamautti verkkosivujen toiminnan hetkellisesti. Traficomin Ylelle kertoman mukaan iskun tekijäksi paljastui venäläismielinen NoName 057(16) -hakkeriryhmä.

Valmet Automotive ja Patria ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen panssaroitujen ajoneuvojen valmistuksesta ja testauksesta Valmet Automotiven Uudenkaupungin tuotantolaitoksessa. Molemmat yhtiöt kertovat asiasta tiedotteissaan.

Valmet Automotive vahvisti syyskuun alussa uuden strategiansa, jonka mukaan yhtiö tarjoaa teollisen sarjavalmistuksen osaamistaan jatkossa myös muille teollisuuden aloille, ei vain autovalmistukseen. Puolustussektorille Valmet Automotive tarjoaa kykyä valmistaa korkean teknologian tuotteita ja kasvattaa asiakkaan tuotantokapasiteettia nopeasti, yhtiö sanoo tiedotteessa.

Valmet Automotive toimii Uudessakaupungissa.

Patria valmistaa tällä hetkellä panssaroituja ajoneuvoja Suomessa ja Latviassa sekä paikallisten kumppaneidensa kautta Puolassa ja Slovakiassa.

Neuvottelut lopullisista sopimuksista ovat käynnissä.

Valmet Automotive siirtyi valtion omistukseen

Valtiosta tuli syyskuun alussa Valmet Automotiven suoraksi enemmistöomistajaksi. Aiemmin omistus oli valtion pääomasijoitusyhtiö Suomen Teollisuussijoitus Oy:lla.

Valtio ja Kokkilan perheen sijoitusyhtiö Pontos ostivat kiinalaiselta Contemporary Amperex Technology Limitediltä sen noin 20 prosentin omistusosuuden Valmet Automotivesta.

Kauppahintaa ei julkistettu. Valmet Automotive kertoi myös suuntaavansa osaamistaan muun muassa puolustusteollisuuteen.

Valmet Automotive tiedotti syyskuun lopussa aloittaneensa muutosneuvottelut, jossa henkilöstön vähentämistarve on arviolta 1075 henkilötyövuotta.

Patria puolestaan tiedotti torstaina tulostiedotteen yhteydessä yhtiön tilauskannan nousseen uuteen ennätykseen, 2,6 miljardiin euroon. Yhtiö raportoi myös, että tuotannon ylösajaminen on ollut odotettua hitaampaa.

Oikaisu 31.10.2025 klo 12:22: Korjattu, että valtio omistaa syyskuun alusta asti suoraan Valmet Automotiven. Omistus siirtyi syyskuun alussa Suomen Teollisuussijoitus Oy:stä valtion suoraan omistukseen.

490 metriä pitkä Hiidenkallion tunneli Espoossa Kehä II:lla suljettiin keskiviikon ja torstain välisenä yönä 29.–30. lokakuuta huoltotöiden takia kello 22–05. Ensi viikolla samoina viikonpäivinä 5.–6.11. on edessä uusi sulku samalla kellonaikavälillä eli kymmenestä viiteen yöllä, tiedottaa Uudenmaan ely-keskus.

Sulut johtuvat kunnossapidosta ja huollosta. Kiertoreitti ilmenee ely-keskuksen tiedotteesta.

Kehä II:lla tunnelin kohdalla ajaa vuorokaudessa keskimäärin vajaat 14 000 ajoneuvoa, Väyläviraston karttapalvelussa kerrotaan. Se on Suomen mittapuulla melko paljon.

Samaan saumaan tämän viikon huoltotöiden kanssa ajoitettiin myös Espoon kaupunkiratahankkeeseen liittyvä operaatio tunnelin vieressä, kaupunkilehti Länsiväylä lisää. Työssä nostettiin tunnelin pohjoispään edustalle Kehä II:n yli Hiidenpolun silta. Silta on junaradan suuntainen.

Kyseessä lienee kevyen liikenteen silta päätellen siitä, että Hiidenpolku on Espoon karttapalvelun ja erään kaavoitusraportin mukaan kevyen liikenteen väylä. Hiidenpolku on aiemmin kiertänyt tunnelin ylitse, mikä on muodostanut reitille rapsakan mäen.

Kiinni myös pelastusharjoituksissa

Seitsemän tuntia yötä kohti vievien huolto- ja rakennuskatkojen lisäksi Kehä II oli liikenteeltä suljettuna keskiviikkona 29.10. myös pelastusharjoituksen vuoksi, Uudenmaan ely-keskus kertoo toisessa tiedotteessaan. Katko kesti viisi tuntia aamukymmenestä iltapäiväkolmeen.

Harjoituksessa mallinnettiin vaarallisten aineiden kuljetuksessa sattuvaa onnettomuutta ja eri viranomaisten yhteistyötä, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos tiedotti keskiviikkoiltana.

EU:n tunnelidirektiivin mukaan jokaisessa yli satametrisessä tunnelissa pitää järjestää vähintään neljän vuoden välein laaja käytännön harjoitus, joka koskee kaikkia asiaan liittyviä toimijoita, pelastuslaitos taustoittaa. Hiidenkallion tunnelissa tapahtui viiden vuoden jaksolla 2020–2024 kaikkiaan neljä vakavaa vaaratilannetta.

Tämä on lyhennelmä. Lue tilaajille tarkoitettu pidempi juttu tästä linkistä.

Tarkastuspalveluihin erikoistunut konsulttitoimisto Kiwa on kehittänyt menetelmän, jossa betonirakenteiden kuntoa tutkitaan tekoälyn avulla. Tekoäly huomaa ihmissilmää paremmin pienet 0,2 millimetrin halkeamat.

Menetelmä sopii varsinkin vaikeapääsyisiin kohteisiin, kuten betonisiltoihin.

Menetelmässä betonirakenteita tutkitaan kuvaamalla niitä drooneilla. Kuvista muodostetaan 3d-malli, johon tekoäly sitten merkitsee vauriopaikat eri väreillä.

Halkeamia korostetaan keltaisella, paljastuneet raudoitukset merkitään sinisellä ja lohjennut betoni väritetään punaisella.

Toistaiseksi dronekuvauksella ja tekoälyllä voi tutkia ainoastaan betonirakenteita, sillä tekoälyä ei ole opetettu tunnistamaan muita kuin betonissa olevia vaurioita.

Tämä on lyhennelmä. Lue tilaajille tarkoitettu pidempi juttu tästä linkistä. Jutussa kerrotaan lisää menetelmästä.

Tämä on lyhennelmä laajemmasta, Tekniikka&Talouden tilaajille tarkoitetusta jutusta. Lue juttu täällä >>>

Lentokonevalmistaja Boeing on onnistunut korjaamaan laatu- ja toimitusongelmansa, uskoo Ryanairin toimitusjohtaja Eddie Wilson.

”Pitää antaa tunnustusta silloin, kun siihen on aihetta. Tällä hetkellä Boeingilla on hyvä johto, näemme heidän valmistamiensa lentokoneiden laadun, ja toimitukset ovat aikataulussa”, perjantaina Suomessa vieraillut Wilson kertoo Tekniikka&Talouden haastattelussa.

Yhtiö investoi tällä hetkellä voimakkaasti uuteen konekalustoon, jonka myötä se tavoittelee voimakasta matkustajamäärän kasvua.

”Tällä hetkellä meillä on 630 konetta, ja seuraavan viiden kuuden vuoden aikana vastaanotamme 340 uutta koneyksilöä. Laivastomme kasvaa noin 800 koneeseen”, selvittää lentoasemaverkostosta vastaava johtaja Raymond Kelliher.

Tavoitteena on kasvattaa vuosittaista matkustajamäärää nykyisestä noin 200 miljoonasta 300 miljoonaan tilikauteen 2034 mennessä.

Tällä hetkellä Ryanair lentää 411 Boeing 737-800 -koneella. Uudemman sukupolven kalustoa on 183 koneyksilöä. Kyseessä on Boeing 737 MAX 8:sta muokattu variantti MAX 8-200, johon mahtuu perus-MAX 8:n 189 matkustajan sijaan 197 matkustajaa.

Kahdeksan matkustajan lisäkapasiteetti saattaa kuulostaa pieneltä, mutta yksikkökustannuksiaan tiukasti vahtivan Ryanairin näkökulmasta sillä on merkitystä.

Tämä on lyhennelmä laajemmasta, Tekniikka&Talouden tilaajille tarkoitetusta jutusta. Lue juttu täällä >>>

Lappeenrannan lentokentän reunalla kohoaa vaalea, pressukatoksen oloinen rakennelma.

Lähempää katsottuna se on kaikkea muuta. Strategiset mitat ja ominaisuudet ovat hätkähdyttävät.

Se on rakennettu alumiinirungosta, joka on kahdeksan metriä korkea ja 21 metriä leveä. Molemmista päistä avautuva suoja on päällystetty pvc-muovikankaalla.

Sisäpuolelta suoja on eristetty ja sillä on oma sähköntuottoyksikkö.

Talvella suoja pitää lämpöä ja kestää 275 kilon arktisen lumikuorman neliötä kohti. Kesällä se on viilennettävissä, eikä se hätkähdä myrskytuulia tai maanjäristystä.

”Puolustusvoimat asetti tiukat ehdot. Suoja pitää pystyä kuljettamaan merikonteissa, kokoamiseen tarvitaan kahdeksan miestä ja 24 tuntia. Rakenteisiin ei kiipeillä, kokoaminen hoidetaan maasta käsin ilman nostureita ja osat ovat kahden miehen kannettavissa”, KT-Shelter Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja, insinööri Tommi Kasanen kertoo.

Puolustusvoimille räätälöidyllä suojalla on monta ässää hihassa.

”Siirrettävyyden ja pystytysnopeuden lisäksi yksi keskeinen kilpailuvaltti on ehdottomasti tutkasuojaus.”

Puolustusvoimat kiinnostui ideasta

Tommi Kasanen perusti KT-Shelterin vuonna 2013.

Kasanen oli saanut vihiä, että Suomeen ostetuille NH90-helikoptereille ei ollut sopivaa suojaratkaisua.

”Puolustusvoimat kiinnostui meidän uusista ideoista, ja ensimmäinen proto valmistui vuonna 2014”, Kasanen kertaa tapahtumia.

Kasasen mukaan suoja soveltuu kaikenlaiselle maa- ja ilmakalustolle, myös hävittäjille. Liikkuvuutensa ansiosta sen voi kasata nopeasti väliaikaisen tukikohdan reunalle, purkaa ja siirtää uuteen paikkaan.

KT-Shelterin suojien osat tulevat kumppaniverkostolta, jossa on mukana 7–8 alihankkijaa Suomesta ja joitakin muista Nato-maista.

”Verkostomainen tuotantomalli tarkoittaa, että pystymme skaalaamaan tämän nopeasti. Lappeenrannassa verkostosta tulleille osille tehdään laadunvalvontaa ja alkukokoonpano. Sitten pakkaamme ne kontteihin ja lähetämme asiakkaille”, Kasanen sanoo.

”Alkuvaiheessa maksimi oli kolme suojaa vuodessa. Nyt se on 50–60 kappaletta ja haluamme päästää 100 suojaan vuositasolla.”

Vientiin valtaosa tuotannosta

KT-Shelterin modulaarinen rakenne tarkoittaa, että 3- ja 5-metriset kaaripalkit ovat kuin legopalikoita, joista voi rakentaa monenkokoisia, M-tuotteiksi brändättyjä suojia.

Patentoiduille rakenteille ja pystytysmenetelmille on ollut kovaa kysyntää. KT-Shelter on kasvanut 100 prosentin vuositahtia.

Vientiin menee 75–80 prosenttia tuotannosta.

”Venäjän hyökkäys ja Suomen Nato-jäsenyys toivat meidän osaamiselle näkyvyyttä. Lisäksi Trump pani eurooppalaisiin puolustushankintoihin vauhtia.”

Päävientikohteita ovat Nato-maat, joiden helikopteri- ja hävittäjäkauppoja seurataan silmä tarkkana.

”Kun ensimmäiset fleetit tulevat maahan, niin silloin käynnistyy suojaratkaisujen etsintä. Meillä on vahvaa näyttöä, koska Puolustusvoimat on referenssinä.”

Kasasen mukaan tuotekehityksen putkessa on uusia ratkaisuja muun muassa erikoisjoukoille ja suuremmalle konekalustolle.

Tällä tavoitellaan vahvaa kasvua.

”Tänä vuonna liikevaihto nousee 15–16 miljoonaan euroon ja ensi vuonna yli 20 miljoonaan. Strateginen tavoite on 38 miljoonaa euroa vuonna 2028”, Kasanen ynnäilee.

Lue myös:

Infrarakentaja Kreate voitti selvin lukemin vaativan sillanrakennusurakan Helsingissä.

Kilpailua ei tosin ollut kovin paljoa. Helsingin kaupungin järjestämään Junatien metrosillan projektinjohtourakkaan jätti osallistumishakemuksen vain kaksi yritystä: Kreate ja YIT Infra. Kumpikin täytti vaadittavat kelpoisuusehdot.

Projektinjohtourakassa puretaan Kalasataman ja Sörnäisten välillä kulkeva metrosilta ja rakennetaan sen tilalle uusi. Hanke ajoittuu vuosille 2026–2027, ja se käynnistyy kehitysvaiheella, jonka aikana suunnitellaan tarkemmin työn toteutusta.

Hankkeessa laadun painoarvo oli 60 prosenttia ja hinnan 40 prosenttia. Laadun osuus jakautui laatutarjoukseen (20 %) ja avainhenkilöiden soveltuvuuteen (40 %).

Laatutarjous jakautuu vielä kehitysehdotuksiin (60 %) ja kehitysvaiheen tehtävien kuvauksiin sekä hankkeen yhteistoimintamenettelyyn (40 %).

Vaikka laatutarjouksen painoarvo kaikista pisteistä oli vain 20 prosenttia, siinä syntyivät isoimmat erot tarjousten välillä.

Kreaten siltayksikköä johtava Antti Kokkonen kertoo tiedotteessa, että yritys panostikin tarjouksessa erityisesti kehitysehdotusten ideointiin. Ideoita mietittiin monelta eri kantilta ja haastavan kohteen ongelmien ratkaisuista ”otettiin ilo irti”.

Laatutarjouspyynnössä pyydettiin kehitysehdotuksia yleissuunnitelmaratkaisuun. Kreate keräsi tästä osiosta 95 pistettä, kun YIT sai vain 35 pistettä.

Kehitysvaiheen tehtävien kuvauksesta ja hankkeen yhteistoimintamenettelystä Kreate sai puolestaan 75 pistettä ja YIT 40.

Kun saaduista pisteistä lasketaan painotetut pisteet, Kreate sai kehitysehdotuksista 11,4 pistettä (95 × 0,2 × 0,6) ja kehitysvaiheen tehtäväkuvauksista 6,0 pistettä (75 × 0,2 × 0,4).

Vastaavasti YIT sai kehitysehdotuksista 4,2 pistettä (35 × 0,2 × 0,6) ja tehtäväkuvauksista 3,2 pistettä (40 × 0,2 × 0,4).

Avainhenkilöreferensseistä kumpikin yritys sai 37 pistettä.

Kun pisteet lasketaan yhteen, Kreate sai laadun vertailussa kaikkiaan 10 pistettä enemmän kuin YIT.

Hintavertailussa verrattiin sekä kehitysvaiheen tuntihintaa, projektinjohtopalkkiprosenttia ja yksikköhintaluetteloa.

Kehitysvaiheen tuntihinnan vertailuhinta oli Kreatella 60,20 € ja YIT:llä 79,60 €.

Myös projektinjohtopalkkioprosentti oli Kreatella alhaisempi, 5 %. YIT:n palkkioprosentti oli 7 %.

Sama trendi jatkui yksikköhintaluettelon mukaisessa vertailuhinnassa. Kreaten vertailuhinta oli 300 050 euroa, YIT:llä 341 750 euroa.

Vertailupisteiksi muunnettuna hintapisteet ovat seuraavat:

Lopulliset pisteet saatiin laskemalla yhteen laadun ja hinnan vertailupisteet:

Hankkeen palveluntuottajaksi valittiin siis Kreate selkeällä 13 pisteen erolla.

Junatien metrosillan toteutusvaihe alkaa luultavasti loppukeväällä 2026. Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne on arvioinut urakan arvoksi 50–70 miljoonaa euroa.

Uuden sillan toteuttaminen tarkoittaa Helsingin keskustan ja Itä-Helsingin välisen metroliikenteen keskeyttämistä vähintään kuudeksi kuukaudeksi vuonna 2027.

Yksi hankkeen tavoite on minimoida liikennekatkon kesto ja varmistaa ihmisten sujuva ja turvallinen liikkuminen rakentamisen aikana.

Lue lisää: