Rakennusalalla infrapuoli sinnittelee asuntorakentamisen lamasta huolimatta. Miten se näkyy työntekijöiden tilinauhassa? Tekniikka&Talous selvitti 19 Suomen suurimpiin kuuluvan infrayhtiön keskipalkat.
Tekniikka&Talous julkaisee uudestaan vuoden kiinnostavimpia artikkeleita. Tämä artikkeli on julkaistu alun perin syyskuussa 2026.
Uutisoimme syyskuun alussa, että rakentamisen alhonkin keskellä infra-ala porskuttaa Suomessa jopa +99 % kasvuluilla. Nyt selvitimme näiden Suomen suurimpien infrayhtiöiden keskipalkat.
Kävi ilmi, että suomalaisissa infrarakennusyhtiöissä henkilöstö tienaa mukavasti, mutta ei yksittäisissäkään tapauksissa tähtitieteellisesti. Teimme laskelmat käyttäen Tekniikka&Talouden infrarakentajaselvityksessä mukana olleiden yritysten vuoden 2025 tilinpäätöstietoja.
Näet kaikkien yritysten palkkavertailutaulukon jutun lopusta.
Keskimäärin reilun 5 400 euron tienestit
Yritysjoukon mediaanipalkkaa nautittiin Destiassa, joka sijoittui vertailun sijalle 10. Yli 1 700 henkeä työllistävässä yrityksessä keskipalkka oli 5 436 euroa kuukaudessa.
Palkkakuningas oli Louhintahiekka, jonka osalta käytettiin toukokuussa 2025 päättyneen tilikauden tietoja. Reilut 70 henkeä työllistäneen yrityksen keskipalkka oli 6 650 euroa.
”Haluamme olla infra-alan paras työpaikka. Sen eteen tehdään koko ajan töitä, ja sen kautta saadaan sitten myös hyviä tekijöitä”, Louhintahiekan toimitusjohtaja Aapo Lahtinen kiteyttää.
Louhintahiekan liikevaihto ja henkilöstömäärä kasvoivat voimakkaasti toukokuussa 2026 päättyneellä tilikaudella, jonka tilinpäätöstiedot valmistuivat vähän ennen jutun julkaisua.
”Meillä on nyt töissä noin 180 henkeä, ja kyllähän meillä liikevaihtokin yli tuplaantui viime tilikaudella”, Lahtinen sanoo.
Louhintahiekan liikevaihto kasvoi yli 130 prosenttia 181 miljoonaan euroon, ja liikevoittoprosentti oli 10 (edelliskaudella 8,8). Vertailtavuuden vuoksi palkkatietotaulukossa käytettiin kuitenkin edellisen, myös infrayhtiöselvityksessämme mukana olleen tilikauden tietoja.
Louhintahiekka urakoi perinteisesti erilaisia maa- ja betonirakennuskohteita. Vaikka nykyään myös datakeskukset ovat tärkeä osa liiketoimintaa, yli puolet liikevaihdosta tulee kaupunkirakentamisesta. Omana uutena yksikkönä on väylä- ja siltarakentaminen.
Tyypillinen pohjakoulutus Louhintahiekassa töissä oleville on rakennusmestari, insinööri tai diplomi-insinööri: vaikka yritys keskittyy nimenomaan rakennusurakointiin ja toteutukseen eikä tee suunnittelutyötä, on sen henkilöstöllä todennäköisesti korkeampi koulutustaso kuin infrarakennusalalla keskimäärin. Tämä näkyy loogisesti myös palkassa.
Kreatella kovaa kasvua henkilöstömäärässä
Kolmantena listalla on Kreate Group 6 024 euron keskipalkalla.
”Kreate työllistää hyvin laajasti infrarakentamisen eri ammattiryhmiä. Etsimme jatkuvasti esimerkiksi työpäälliköitä, työmaapäälliköitä, projekti-insinöörejä ja työnjohtajia. Suurimmat rekrytointitarpeemme liittyvät työmaiden johtamiseen sekä vaativan infrarakentamisen avainosaamiseen”, Kreate-konsernin henkilöstöjohtaja Katja Pussinen kertoo.
Hankkeiden monipuolistuminen on Pussisen mukaan vaikuttanut siihen, että hankkeilla vaaditaan erityistä osaamista myös muilta kuin rakennusaloilta, esimerkiksi talous- ja it-osaamista.
”Teknisiä osaamisalueitamme ovat silta- ja betonirakentaminen, rata-, tie- ja katurakentaminen, pohja- ja erikoispohjarakentaminen, kalliorakentaminen, kiertotalous, ympäristörakentaminen, sähkörata- ja turvalaitetyöt sekä tietomallintaminen ja suunnittelunohjaus. Näissä tehtävissä työskentelee monipuolisesti rakennusalan ja ympäristöalan osaajia, kuten esimerkiksi rakennusmestareita, insinöörejä ja diplomi-insinöörejä.”
Kreaten henkilöstömäärä on kasvanut viidessä vuodessa hiukan alle 400 henkilöstä lähes tuhanteen.
”Vuonna 2025 henkilöstömäärämme kasvoi orgaanisesti 90 henkilöllä ja loppuvuonna toteutettu SRV Infran osto mukaan lukien 195 henkilöllä. Kesällä 2026 meillä työskenteli ennätykselliset 120 harjoittelijaa”, Pussinen sanoo.
Palkan lisäksi Kreate kertoo sitouttavansa monenlaisilla eduilla. Monille yrityksille tavanomaisten liikunta- ja kulttuurietujen lisäksi käytössä on joustavia työaikajärjestelyjä, työaikapankki, etätyömahdollisuus siihen soveltuvissa tehtävissä ja sairaan lapsen hoitopalvelu. Pitkistä palvelusvuosista palkitaan vapaapäivillä.
Kausiluonteista työtä
Infra-alalla on työntekijöiden kannalta huomionarvoista, että joillain osa-alueilla työ on Suomen oloissa väistämättä kausiluonteista. Esimerkiksi asfalttitöitä ei voi tehdä keskellä talvea, vaan työkausi on keväästä syksyyn, pohjoisempana hieman lyhyempi kuin etelässä.
Siksi asfalttialan työehtosopimuksessakin on huomioitu yleinen lomautuksen tarve työkauden päättyessä. Siksi myös kuukauden todelliset tienestit työskentelykaudelta voivat olla jopa paremmat kuin mitä yrityskohtaisesta vuosipalkasta laskiessa voisi päätellä. Osa asfalttialalla työskentelevistä tekee talvikaudella toisenlaista kausiluonteista työtä esimerkiksi lumenauraajina, mutta työnantaja on usein eri kuin kesällä.
Palkkaselvityksen listalla viimeisenä on maarakennusalan yritys E. Hartikainen, jonka yksi erikoisala muun infrarakentamisen ohella on kaivospalvelut. Yrityksen erikoisosaamista ovat massojen käsittely, poraus- ja panostustyö, kallion louhinta ja louheensiirto sekä murskaus- ja mittauspalvelut.
Keskipalkka E. Hartikaisen palveluksessa on 3 966 euroa/kk. Emme saaneet yhtiöstä kommenttia. Yksi huomionarvoinen seikka on, että E. Hartikainen on toteuttanut hankkeita enimmäkseen kaukana Suomen suurimmista kaupunkiseuduista, esimerkiksi Pohjois-Karjalassa, Savossa ja Keski-Pohjanmaalla. Ruuhka-Suomen ulkopuolella toimiminen saattaa näkyä palkkatasossa samoin kuin monilla muilla aloilla.
Infrarakentajaselvityksessä oli 20 alan suurinta yhtiötä. Palkkaselvityksen palkkatietotaulukkoon otettiin niistä mukaan kuitenkin vain 19. Vasta vuonna 2025 perustetun ja ensimmäisen vuotensa aikana ahkerasti yritysostoja tehneen Lohkare Infran tilinpäätöstiedoista ei ollut saatavissa yhtiön todellisista palkoista kertovia lukuja.
”Lohkareen tilinpäätös sisältää vain ajanjakson tiedot, jolloin tytäryhtiöt ovat olleet juridisesti omistuksessamme, joten tilinpäätös ei anna oikeaa kuvaa keskipalkkaa laskettaessa”, yhtiöstä kerrottiin Tekniikka&Taloudelle.
