Asuntojen sitkeän pitkään jatkunut hintojen lasku ja kauppamäärien vähyys lisäävät painetta puuttua tilanteeseen myös alan sääntelyä edelleen helpottamalla.
Vaikein tilanne on tunnetusti uusien asuntojen kaupassa. Alan suurimpiin toimijoihin lukeutuvan Kiinteistömaailman toimitusjohtajan Mika Laurikaisen kuvaus uusien asuntojen kaupasta ei jätä epäselvyyksiä.
Hänen mukaansa huippuvuonna 2021 pelkästään kesäkuussa myytiin selvästi enemmän uusia asuntoja kuin nyt puolessa vuodessa.
Tilastokeskuksen mukaan uusia osakeasuntoja myytiin tammi–kesäkuussa reilut 500.
”Onhan tämä todella surkeaa. Siellä on rakennusliikkeillä tuhatmäärin uusia koteja myymättä”, Laurikainen sanoo.
Tiistaina Tilastokeskuksen tuoreet tiedot kesäkuun asuntokaupasta kertovat, että vuodentakaiseen hinnat ovat olleet selvässä, lähes neljän prosentin laskussa. Edelliseen kuukauteen nähden laskua oli 0,7 prosenttia.
Uusien asuntojen kauppamäärät laskivat Tilastokeskuksen mukaan lähes kolmanneksen vuodentakaisiinkin mataliin määriin nähden.
Baltiassakin paremmin
Kiinteistömaailmalla on tuntumaa myös lähialueen asuntokauppaan. Sillä on tytäryhtiö Oberhaus, joka välittää asuntoja Baltian maissa. Siellä tunnelma on Laurikaisen mukaan aika lailla toinen.
Esimerkiksi Tallinnassa kauppa on tasaisen jakson jälkeen piristymässä ja hinnat hieman kohollaan viime vuoteen nähden.
Vanhan kerrostalohuoneiston neliöhinta on Tallinnassa Laurikaisen mukaan noin 3 000 euroa. Helsingissä hinnat olivat viime vuonna keskimäärin hieman alle 5 000 euroa ja suunta siis edelleen laskussa sekä hintavaihtelut suuria.
Liettuassa kauppamäärät ovat Laurikaisen mukaan nousseet tänä vuonna peräti kolmanneksella ja Tallinnassa myytiin pelkästään kesäkuussa 700 asuntoa.
Suomalaisen asuntovarallisuuden hupenemista kuvaa vanhojen osakehuoneistojen indeksoitu hintakehitys.
Se kertoo koko maan hintojen painuneen 15 vuoden takaiseen tasoon. Pääkaupunkiseutukin on luisunut hinnoissa kymmenen vuotta taaksepäin.
Verovähennys takaisin?
Asuntomarkkinoiden piristämiseksi hallitus on päättänyt helpottaa asuntolainan saantia esimerkiksi laskemalla omarahoitusosuuden minimin viiteen prosenttiin ostettavan asunnon arvosta ja pidentämällä asuntolainan maksimikeston 40 vuoteen.
Monia muitakin keinoja on esitetty, esimerkiksi varainsiirtoveron väliaikaista poistoa ensiasunnon ostajilta ja myös asuntovelan korkojen verovähennyksen palauttamista. Jälkimmäinen toimi on ollut seuraavaksi pääministeriksi tarjolla olevan SDP:n puheenjohtajan Antti Lindtmanin työkalupakissa.
Lindtman esitti jo vajaat kolme vuotta sitten Kauppalehden haastattelussa, että ensiasunnon ostajille palautettaisiin korkovähennys esimerkiksi viiden vuoden ajaksi. Vähennys voisi olla 30–50 prosenttia korosta.
Kauppalehden tietojen mukaan SDP tullee esittämään syksyn talouslinjauksissaan ja vaaliohjelmassaan asuntomarkkinoille ja erityisesti ensiasunnon ostajille piristyspakettia, jossa lainakorkojen verovähennysoikeus olisi yhtenä osana.
Miten olisi ikuinen asuntolaina?
Asuntosijoitusyhtiö Asuntosalkun toimitusjohtaja Jaakko Sinnemaa iskee puolestaan pöytään hyvin suoraviivaisen ehdotuksen.
”Tehokas ja kansantaloutta kokonaisuudessaan ruokkiva keino olisi sallia pankkien ottaa käyttöön malli, jossa lainan loppuosasta, esimerkiksi 50 prosentin osuudesta, maksettaisiin vain korot”, Sinnemaa ehdottaa.
Malli tarkoittaisi sitä, että Suomessakin Ruotsin tapaan hyväksyttäisiin niin sanotut ikuiset asuntolainat. Sukupolven vaihtuessa jäljelle jäänyt velka suoritettaisiin esimerkiksi myymällä asunto. Malli toimisi ainakin siellä, missä asunnoilla on muuttoliikkeen ansiosta tarpeeksi vakuusarvoa.
Sinnemaa tekee raakalaskelmaa siitä, mitä malli voisi tarkoittaa taloudessa.
Jos vaikkapa lainaa olisi jäljellä 200 000 euroa ja korko marginaaleineen 3,5 prosentin tuntumassa, niin pelkkiin korkoihin kuluu vuodessa noin 7 000 euroa. Sen päälle tulee varsinainen lyhennys, joka 20 vuoden aikajaksolla tarkoittaisi noin kymppitonnin kuoletusta vuodessa.
”Tämä lyhennyshän on kotitalouksien kassavirrasta, käytettävissä olevista tuloista pois. Jos se olisi käytössä, niin rahalla voisi vaikkapa ostaa palveluita, joka hyödyttäisi kansantaloutta”, Sinnemaa huomauttaa.
Hän kertoo esitelleensä ajatustaan pankeillekin ja siitä on kiinnostuttu. Jotta malli voisi muuttua todeksi, se vaatisi lainsäädäntömuutoksen.
”Oston paikka”
Kiinteistömaailman Laurikainen arvioi, että vielä jonkin aikaa kuluu siihen, että nollakorkoajan spekulatiivisen rakentamisen kupla sulaa.
Hän toivoo jonkinlaista impulssia asuntomarkkinan elvyttämiseksi. Varainsiirtoveron poisto olisi yksi sellainen, mutta vielä isompi kysymys on maailmantilanteen heiluminen, mikä syö uskoa tulevaan.
”Patoutunutta tarvettahan on vaihtaa asuntoa esimerkiksi lapsiperheillä. Mutta kun elämme katastrofista toiseen, niin edellisten sukupolvien tukea tarvittaisiin. Nythän on esimerkiksi verottoman lahjan määrää nostettu”, Laurikainen pohtii.
Lopuksi hän päätyy kuitenkin asuntovälittäjältä usein kuultuun tokaisuun.
”Kaikkien epävarmuuksien keskelläkin on kuitenkin pakko sanoa, että nyt on hyvä aika ostaa.”
Oikaisu 4.8. kello 13.27: Jutun sitaatissa väitettiin, että uusia asuntoja olisi myyty tammi–kesäkuussa 145. Tilastokeskuksen mukaan uusia osakeasuntoja myytiin vuoden ensimmäisellä puoliskolla reilut 500. Sitaattia korjattu ja tekstiin toimitettu oikeat lukemat.
