News and blogs

Saksan elinkeinoelämän luottamusta kuvaava Ifo-indeksi nousi syyskuussa odotettua enemmän. Indeksin pisteluku oli 89,9, kun ekonomistien konsensusennuste ennakoi sen olevan 89,0 pistettä. Elokuun lukema oli 88,8. Tämä on viides peräkkäinen nousukuukausi indeksille.

Ifo-indeksi on yrityskyselyyn perustuva mittari, jota pidetään yhtenä tärkeimmistä Saksan talouden suhdannekehityksen ennakoivista indikaattoreista.

Nykyistä liiketoimintatilannetta kuvaavan indeksin pisteluku oli 89,0, kun ennuste oli 89,5. Elokuussa vastaava lukema oli 88,5.

Tulevia odotuksia kuvaavan indeksin pistelukema oli myös odotettua korkeampi 90,4, kun ennuste oli 89,3. Elokuussa korjattu lukema oli 89,0.

Tšernobylin ydinvoimalassa tapahtuneesta ydinonnettomuudesta tuli huhtikuussa 2026 kuluneeksi 40 vuotta. Onnettomuus tapahtui Ukrainan sosialistisessa neuvostotasavallassa 26. huhtikuuta 1986.

Ydinvoimalan ympäristössä on edelleen noin 2 600 neliökilometrin laajuinen suojavyöhyke, jolle pääsyä rajoitetaan.

Voimalan alueella sijaitsevaa kiinteän radioaktiivisen jätteen varastoa on käytetty varastoimaan sekä ydinvoimalan normaalissa käytössä syntynyttä että onnettomuuden jälkitoimien yhteydessä syntynyttä radioaktiivista jätettä.

Varastossa on muun muassa käytöstä poistettuja henkilönsuojaimia, lämpöeristeitä, kaapeleiden eristeitä ja kaapeleita, metallirakenteita, maata, betonia ja harjaterästä. Lisäksi joukossa on vedenpuhdistusjärjestelmien suodattimista peräisin olevia ioninvaihtohartseja.

Asiasta uutisoi Interesting Engineering.

Ensimmäinen erä loppusijoitukseen

Syyskuun 17. päivänä 2026 Tšernobylin ydinvoimalalta toimitettiin ensimmäinen erä käsiteltyä radioaktiivista jätettä lopulliseen loppusijoitukseen. Tiedotteen mukaan erä sisälsi seitsemän pakkausta matala- ja keskiaktiivista radioaktiivista jätettä.

Loppusijoitukseen jäte kuljetetaan Tšernobylin voimalalta noin 17 kilometrin päässä sijaitsevaan Vector-kompleksiin. Vector-kompleksi sijaitsee Tšernobylin suojavyöhykkeellä. Siellä jäte sijoitetaan maanpinnan läheiseen ENSDF-loppusijoituslaitokseen (Specially Equipped Near-surface Disposal Facility for Solid Radioactive Waste).

Lähetys oli ensimmäinen hiljattain käyttöön otetusta kiinteän radioaktiivisen jätteen käsittelylaitoksesta (ICSRM). Laitos otettiin käyttöön toukokuun lopulla saatuaan toimintaan vaadittavan luvan Ukrainan ydinturvallisuusviranomaiselta.

Kuljetus 1,3 kuutiometrin konteissa

Jäte siirretään vanhasta varastosta 1,3 kuutiometrin kuljetuskonteissa käsittelylaitoksen kuumakammioon. Siellä jäte lajitellaan, ja jokainen erä tutkitaan radiologisesti varmistaen, ettei joukossa ole muun muassa korkea-aktiivista jätettä.

Matala- ja keskiaktiivinen jäte pakataan 165 litran terästynnyreihin, jotka puristetaan kasaan.

Pakattu radioaktiivinen jäte kuljetetaan tämän jälkeen Vector-kompleksin maanpinnan läheiseen loppusijoituslaitokseen.

3 m³ radioaktiivista jätettä vuorokaudessa

ICSRM-laitoksen suunniteltu käsittelykapasiteetti on enintään kolme kuutiometriä radioaktiivista jätettä vuorokaudessa, ja sen suunniteltu käyttöikä on 30 vuotta.

Laitos on tarkoitettu Tšernobylin ydinvoimalan käytöstäpoistossa sekä tuhoutuneen neljännen reaktorin suojarakenteiden purkamisessa syntyvän radioaktiivisen jätteen käsittelyyn.

Onnettomuuden jälkeen tuhoutuneen reaktorin ympärille rakennettiin suojarakennelma. Myöhemmin sen päälle rakennettiin valtava teräksinen New Safe Confinement -suojarakennelma.

Sähkö riittää ensi talvena myös tuulettomina ja kylminä päivinä, mutta vain, jos vakavilta vioilta vältytään, arvioi kantaverkkoyhtiö Fingrid.

Arvion taustalla on Euroopan-laajuinen tuntikohtainen mallinnus sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainosta eri säätilanteissa ja erilaisissa vikatilanteissa. Mallinnuksessa on otettu huomioon erittäin kylmän ja tyynen pakkasjakson mahdollisuus.

Fingrid arvioi, että sähkön kulutus nousee erittäin kylmänä ja tyynenä talvipäivänä noin 15 200 megawattiin. Kotimaisella tuotannolla voidaan tyynenä päivänä kattaa 12 000 megawattia. Loput voidaan tuoda Ruotsista ja Virosta.

Fingridin laskelman mukaan sähkön riittävyyttä Suomessa saattavat kuitenkin uhata merkittävät sähkön tuotantolaitosten vikatilanteet sekä häiriöt siirtoyhteyksissä, jolloin lisäsähköä ei saataisikaan Ruotsista ja Virosta.

Ensi talven arvioidaan olevan sähkön riittävyyden näkökulmasta viime vuoden kaltainen. Tuuli- ja aurinkovoiman tuotantokapasiteetti on kasvanut viime vuodesta 800 megawatin verran. Säästä riippumatonta sähköntuotantokapasiteettia lisää se, että Fortum on ilmoittanut Meri-Porin hiilivoimalaitoksen palaavan markkinoiden käyttöön väliaikaisesti alkuvuodeksi 2027.

”Viime talven poikkeuksellisen kylmällä ja tyynellä pakkasjaksolla sähköä riitti voimalaitosten ja siirtoyhteyksien luotettavan toiminnan sekä sähkön kulutusjoustojen ansiosta. Tulevana talvena sähkön riittävyyden tilanteen ei arvioida muuttuvan olennaisesti, mutta 2020-luvun lopulla sähkötehon riittävyys uhkaa heiketä merkittävästi sähkön kulutuksen kasvaessa”, toteaa Fingridin sähköjärjestelmäreservit-yksikön päällikkö Mikko Kuivaniemi tiedotteessa.

Sähkönkulutuksen odotetaan kasvavan lähivuosina voimakkaasti etenkin rakenteilla olevien datakeskusten takia.

Tietoliikenneverkkoihin erikoistuneen teknologiayhtiö Teleste on tehnyt sopimuksen Siemens Mobilityn kanssa. Teleste toimittaa matkustajainformaatio- ja videovalvontajärjestelmät Kööpenhaminan uuden sukupolven lähijuniin, joita operoi Tanskan valtionrautatiet (DSB).

Sopimuksen arvo ilman kunnossapitoa ja lisäjunia koskevia optioita on noin 40 miljoonaa euroa. Telesten toimitukset alkavat vuonna 2028 ja jatkuvat vuoteen 2040 saakka. Ensimmäisten junien odotetaan aloittavan matkustajaliikenteen vuonna 2032.

Sopimus liittyy Tanskan raideliikenteen modernisointiohjelmaan, missä toimitetaan junaliikenteeseen 226 täysin automatisoitua nelivaunuista junayksikköä. Hanke sisältää 100 junayksikön lisäoption. Kokonaisuus muodostaa maailman suurimman avoimen automaattisen junajärjestelmän. Uusi junakalusto on osa Kööpenhaminan raideliikenteen 90-vuotisen historian suurinta investointia.

Kyseessä on Telesten ensimmäinen yhteinen projekti Siemensin kanssa.

Kelluun toimitusjohtaja Janne Hietala on juuri tullut Naton harjoituksesta Portugalista, jossa 300 tilannekuvan tuottajaa harjoitteli yhteistoimintaa. Kelluu oli harjoituksen ainoa ilmalaivatoimija.

Toiminta alkoi siviilipuolelta. Kelluu julkaisi jo pari vuotta sitten avoimen ilmakuvadata-aineiston Kolin kansallispuistosta.

”Suomessa meillä on 100 000 neliökilometriä ilmatilaa, jossa operoimme. Täällä on oma lennonjohto, josta hallinnoimme aluksia ympäri maailmaa”, Hietala esittelee nykyistä tehdasta Joensuun Reijolassa.

Kelluusta on tullut parissa vuodessa kansainvälinen ilmalaivavalmistaja. Se on mukana puolustusliitto Naton Diana-yrityskiihdyttämössä. Sen myötä yritys osallistuu säännöllisesti Naton harjoituksiin. Harjoituksissa ilmalaivat tuottavat muiden operaattoreiden kanssa tilannekuvaa kulloisestakin harjoitusalueesta.

Kelluu valmistaa ilma-aluksensa alusta loppuun itse. Myös ohjelmistot, joilla kamera- ja anturitiedot kerätään ja analysoidaan, tehdään Joensuussa. Yritys ei myy laivoja vaan niiden keräämää, yhdistettyä anturitietoa.

Tietoja on käytetty niin metsätuhojen, voimalinjojen kuin maanpuolustuksen tarvitseman tilannekuvan muodostamiseen.

Autonomisen ilmalaivaston avulla taivaalle voidaan muodostaa pysyvä infrastruktuuri tiedon keräämistä varten. Ilmasta käsin on vähemmän katvetta havainnoinnille kuin maassa olevilla antureilla.

Seuraavaksi Kelluu rakentaa uuden tuotanto- ja tuotekehitystehtaan, joka kolminkertaistaa yhtiön valmistuskapasiteetin. Tehdas valmistuu Joensuun Greenpark-yritysalueelle kesällä 2027. Tuotanto kasvaa sataan autonomiseen ilmalaivaan vuodessa.

Investoinnin myötä Suomeen syntyy sarjatuotantolinja autonomisille ilma-aluksille.

Hietalan mukaan Suomessa dronet ovat jääneet jälkijunaan, kun Euroopassa puhutaan paljon omavaraisesta puolustus- ja valvontakyvystä. Suomelta puuttuu kyky valmistaa itse riittävästi autonomisia järjestelmiä.

”Rakennamme uskottavuutta ja huipputeknologiaa, joka voidaan integroida eri maiden järjestelmiin”, Hietala kertoo.

Tuotantoa hajautetaan

Kelluu saa uudella tehtaalla lisää kipeästi kaivattua valmistus- ja tuotekehityskapasiteettia.

Pysyminen Pohjois-Karjalassa oli itsestäänselvyys. Arktisiin olosuhteisiin sopivan kaluston kehittäminen on vaativaa.

”Täällä on valmiiksi vaikea ympäristö toimia talven pakkasineen ja gps-häirintäkin tulee ilmaiseksi”, Hietala kertoo.

Hietalan mukaan uusi tehdas nostaa kehityksen uudelle tasolle myös tekoälykyvykkyydessä ja uusimman anturitekniikan hyödyntämisessä.

Tehdaskonseptista tehdään monistettava. Yhden ison tehtaan sijaan Kelluu aikoo rakentaa pienempiä modulaarisia yksiköitä, jotka saadaan käyttöön nopeasti.

Tehtaiden modulaarisuus mahdollistaa yksiköiden yhdistämisen samaan paikkaan tai hajauttamisen ympäri maata, tarvittaessa jopa maan alle. Näin tuotanto ei ole yhden ison ja kalliin kohteen varassa.

Joensuun uusi tehdas tulee olemaan osa kriittistä infrastruktuuria, ja sitä voidaan tulevaisuudessa suojata ja valvoa Kelluun omilla ilmalaivoilla.

Kelluun koko Joensuun-henkilöstö siirtyy uusiin tiloihin, ja täydessä vauhdissa tehtaalla voi työskennellä noin 70–80 ihmistä. Tilat rakennuttaa Joensuun kaupungin omistama Joensuun Yrityskiinteistöt Oy. Tilaa tulee 1 800 neliömetriä.

Samalla yritysalueella toimii jo nyt muun muassa John Deere Forestry Oy.

”Uusi sijainti syväsataman lähellä sopii hyvin meille, siellä on riittävästi ilmatilaa. Voimme koelennättää ilmalaivoja sieltä ilman, että Joensuun lentokentän toiminta häiriintyy.”

Ukraina on paljastanut uuden lennokintorjuntalennokin. Se on tarkoitettu erityisesti Venäjän Shahed-pommilennokkien alasampumiseen, kirjoittaa Business Insider.

Ukrainan uusi lennokki toimii suihkumoottorilla kuten sen vastustajat eli Venäjän Shahedit. Myös sen deltasiipinen muoto muistuttaa alkuperäisiä Shahedeja. BI:n mukaan kyseessä on suorasuihkumoottori eli turbojet. Lennokki laukaistaan katapulttiraiteelta.

Uuden ilma-aluksen paljasti Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sunnuntaina 20. syyskuuta. Lennokkia on alkanut käyttää ainakin Ukrainan salainen palvelu, joka on julkaissut taistelukenttävideon kohtaamisesta Venäjän Geran-5-lennokin kanssa (upotus alempana). Geran-5 on eräs Shahed-muunnelma.

Tiedot salaisia – mutta jotain voidaan päätellä

Ukrainan uuden lennokin suoritusarvoja tai mittoja ei ole kerrottu julkisesti. Salamyhkäisyyden verhosta kertoo jotain myös se, että Ukrainan julkistamalla videolla suurin osa maiseman taustasta on tarkoituksellisesti sumennettu. Vain lennokki itse näytetään terävänä.

Kuitenkin vauhdista voidaan päätellä jotain sen perusteella, että tämä lennokki – ainakin Ukrainan mukaan – sai saaliikseen Geran-5:n.

(Jos video alla ei näy, klikkaa tästä.)

Videolla yllä näkyvä Venäjän Geran-5 näet lentää noin 600 km/h maksimivauhtia, ajatuspaja IISS kertoo. Ukrainan lennokin voidaan siten olettaa kykenevän suunnilleen samaan – kukaties parempaankin, mutta siitä ei ole näyttöä.

Geran-5 kantaa 90 kilogramman räjähdekärkeä enintään 950 kilometrin päähän, IISS jatkaa. Sen moottori on suorasuihkumoottori, kuten Ukrainan uudessa vastaavassa.

Moottorista irtoaa voimaa noin 2 000 newtonia, mikä vastaa 200 kilogramman painoa. 600 km/h vauhdissa tämä vastaa noin 330 kW tehoa kaavan P = Fv mukaan. Ukrainan mukaan Geran-5:n moottori on kiinalaista tekniikkaa.

Geran-5 ei ole muodoltaan deltasiipinen vaan pitkulainen. Tätä lennokkia onkin Wikipedian mukaan verrattu risteilyohjukseen.

Julkistetut sekä potentiaaliset datakeskushankkeet muodostavat rakennusyhtiö YIT:lle merkittävän kasvumahdollisuuden strategiakaudella 2025–2029, yhtiö kertoo tiedotteessa.

Suomen datakeskusmarkkina kasvaa voimakkaasti, ja Suomi on nousemassa yhdeksi Euroopan houkuttelevimmista kohteista datakeskusinvestoinneille, YIT toteaa.

Tämän seurauksena YIT nostaa konsernin liikevaihdon kasvua koskevan taloudellisen tavoitteensa, joka on määrä saavuttaa vuoden 2029 loppuun mennessä, vähintään 10 prosenttiin pohjavuoden 2024 tasoon perustuvana yhdistettynä vuotuisena kasvuvauhtina. Aiemmin vastaava tavoite oli vähintään viisi prosenttia.

Muut konsernitason taloudelliset tavoitteet, oikaistu liikevoittoprosentti vähintään seitsemän prosenttia ja sitoutuneen pääoman tuotto vähintään 15 prosenttia vuoden 2029 loppuun mennessä, pysyvät ennallaan.

YIT nostaa samalla myös Rakennus- ja Infra-segmenttien strategiakauden segmenttikohtaisia liikevaihdon kasvutavoitteita. Rakennus-segmentin uusi tavoite on saavuttaa vähintään kuuden prosentin vuotuinen kasvu ja Infra-segmentin vähintään 15 prosentin vuotuinen kasvu vuoteen 2029 mennessä pohjavuoden 2024 tasoon perustuvana yhdistettynä vuotuisena kasvuvauhtina. Aiemmin Rakennus-segmentin vastaava tavoite oli vähintään neljä prosenttia ja Infra-segmentin tavoite vähintään 10 prosenttia.

”YIT:llä on hyvät edellytykset hyödyntää datakeskusmarkkinan tarjoamat kasvumahdollisuudet. Olemme osoittaneet kykymme toteuttaa Suomen vaativimpia hankkeita, ja jatkamme kapasiteettimme kasvattamista kysynnän lisääntyessä. Kasvumme odotetaan painottuvan vahvasti datakeskusrakentamiseen tulevina vuosina”, sanoo toimitusjohtaja Heikki Vuorenmaa tiedotteessa.

YIT järjestää pääomamarkkinakatsauksen liittyen datakeskusmarkkinaan tänään. Tilaisuudessa yhtiö käsittelee datakeskusmarkkinan näkymiä ja keskeisiä kasvun ajureita, syventyy datakeskusten rakennushankkeisiin sekä kertoo tarkemmin, miten YIT on asemoitunut hyötymään datakeskusmarkkinan jatkuvasta kasvusta.