Uutiset ja blogit

Finanssiyhtiö Oma Säästöpankki kertoi merkittävästi odotuksia heikommasta ensimmäisen vuosineljänneksen tuloksesta.

Keskusrikospoliisi tutkii edelleen pankin tapahtumia kahdessa erillisessä tutkinnassa. Tutkinnat käynnistyivät sen jälkeen, kun pankki kirjasi viime kevään ja kesän aikana kymmenien miljoonien eurojen arvosta tappiovarauksia luotonannossa tapahtuneiden virheiden tultua ilmi.

Toisessa tutkintapyynnön on tehnyt Oma Sp ja toisessa Finanssivalvonta. Jälkimmäisestä on kerrottu, että epäilty rikosnimike on perusmuotoinen sisäpiiritiedon väärinkäyttö.

Oma Säästöpankin tulos ennen veroja oli tammi–maaliskuulta 3,1 miljoonaa euroa. Pankkia seuraava analyysitalo Inderes odotti pankin raportoivan 15,5 miljoonan euron tuloksesta ennen veroja. Vertailukauden tulos ennen veroja oli 24,7 miljoonaa euroa.

Vertailukelpoinen tulos ennen veroja laski viime vuoden 25,6 miljoonasta eurosta 4,6 miljoonaan euroon.

”Tulosta ja kannattavuutta painoivat liiketoiminnan muiden kulujen ja henkilöstökulujen nousu sekä markkinakorkojen laskun seurauksena pienentynyt korkokate”, toimitusjohtaja Karri Alameri sanoo tulostiedotteessa.

Liiketoiminnan tuotot kolmannelta neljännekseltä olivat 60,1 miljoonaa euroa. Analyysitalo odotti Oma Sp:n kertovan 62,7 miljoonan euroa liiketoiminnan tuotoista, kun viime vuonna Oman Säästöpankin liiketoiminnan tuotot yhteensä olivat 74,1 miljoonaa euroa.

Kulut kasvoivat tammi-maaliskuussa 31,9 prosenttia vertailukaudesta. Oma Sp:n osake oli 9,6 prosentin laskussa maanantaina aamupäivällä puoli yhdentoista aikaan.

Näkymiin täsmennys

Oma Säästöpankki kertoo tulostiedotteessaan, että rahoitusvarojen arvonalentumistappiot olivat tammi-maaliskuulta yhteensä 22,3 miljoonaa euroa.

”Noin kolmannes liittyi odotettavissa olevien luottotappioiden laskentamallin päivitykseen, toinen kolmannes varausten kasvattamiseen hallitun alasajon portfoliossa ja kolmas kolmannes yleisestä epävarmasta taloustilanteesta johtuviin muihin luottokannan arvonalentumistappioihin”, Alameri kertoo tulostiedotteessa.

Oma Sp arvioi edelleen tilikauden 2025 vertailukelpoisen tuloksen ennen veroja olevan 65–80 miljoona euroa, kuitenkin täsmentäen sen olevan 65–80 miljoonan euron vaihteluvälin keskikohdan alapuolella.

Aiempi arvio oli, että Oma Sp arvioi konsernin tilikauden 2025 vertailukelpoisen tuloksen ennen veroja olevan 65–80 miljoonaa euroa.

Viestintä- ja liitettävyysratkaisuja valmistavan Bittiumin tytäryhtiö Bittium Biosignals aloittaa Suomessa 102 työntekijää koskevat muutosneuvottelut Suomessa. Neuvottelut voivat johtaa 20 irtisanomiseen tai lomautukseen.

Bittium Biosignals on Bittiumin Medical-liiketoimintasegmentin eli lääketieteellisen tekniikan segmentin Suomen yhtiö. Muutosneuvottelut koskevat sen koko henkilöstöä.

Bittium on aiemmin kertonut suunnitelmistaan uudistaa Medical-liiketoimintasegmentin organisaatiota ja pyrkimyksistään muun muassa tuotteiden kilpailukyvyn parantamiseen.

Uudelleenorganisoimalla ja kohdentamalla toimintaansa edelleen, yhtiö tavoittelee kustannusrakenteen keventämistä ja kannattavuuden parantamista. Yhtiö kertoo jatkavansa myös prosessien ja toimintatapojen tehostamista.

Bittium tavoittelee toimenpiteillä noin kahden miljoonan euron vuotuisia kustannussäästöjä. Kustannussäästöjen vaikutukset arvioidaan näkyvän täysimääräisesti vuonna 2026.

Bittium Oyj:n liikevaihto viime vuonna oli 85 miljoonaa euroa. Bittium Biosignals Oy:n liikevaihto vuonna 2023 puolestaan oli 20 miljoonaa euroa.

Teslalla ei mene hyvin Ruotsissa. Maan suurimpiin kuuluva sanomalehti Dagens Nyheter kertoo, että tämän vuoden huhtikuussa rekisteröitiin vain 203 uutta Teslaa, mikä tarkoittaa 81 prosentin laskua viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.

Dagens Nyheter nostaa esiin Suomessakin puheissa olleen seikan siitä, että Teslan myyntihitti Model Y oli alkuvuodesta käytännössä sukupolvenvaihdoksessa, mikä olisi mahdollisesti ollut suurin syy myyntimäärien hidastumiseen.

Ruotsissa kuitenkin samaan aikaan uusien autojen myynti kasvoi hieman reilut 10 prosenttia. Volkswagenin sähköautojen myynti kasvoi huhtikuussa Ruotsissa 86 prosenttia ja Volvon 29 prosenttia. Tesla puolestaan on luisutellut vuoden alusta alkaen 60 prosenttia alamäkeä Ruotsissa.

Dagens Nyheter toteaa, että myös Teslan toimitusjohtaja Elon Muskin poliittiset kannanotot sekä läheinen suhde Donald Trumpin kanssa ovat mahdollisesti kääntäneet asiakkaita pois Teslalta.

Lehden haastattelema leasing-yhtiö Ynnorin toimitusjohtaja Ronny Svensson toteaa, että yhtiön ongelmat ovat syvemmät kuin moni on ymmärtänyt.

– Emme puhu romahduksesta. Tämä on puhdas katastrofi, hän sanoo.

Myös Ruotsissa Teslojen arvot ovat romahtaneet, mikä on tukkinut kauppaa myös jo Tesla-omistajien keskuudessa. Kun käytettyjen arvot ovat pudonneet, ovat omistajat päättäneet pitää vanhan autonsa vaihtamisen sijaan.

Ruotsissa Tesla on pudotettu pois useiden yritysten työsuhdeautolistoilta, mutta Svenssonin mukaan syynä ei ole ensisijaisesti Teslan brändiongelmat.

– Kaikki yritykset, joiden kanssa työskentelen, katsovat käytettyjen autojen arvoja ja kustannuksia, mikä on johtanut siihen, että ne ovat luopuneet Teslasta, hän sanoo.

Dagens Nyheter listaa myös nipun muita syitä Teslan suosion laskulle. Lehden mukaan Teslan aiemmat myyntimenestykset ovat jo vuosia vanhoja, eikä moneen kertaan luvattua halpismallia ole vieläkään esitelty. Autosta on kadonnut sen mukaan myös uutuuden viehätys, ja kilpailijat ovat saaneet Teslan kiinni, eikä yrityksellä ole enää selkeää teknologista etumatkaa.

Wall Street Journalin mukaan Tesla on jo aloittanut tunnustelut uuden toimitusjohtajan löytämiseksi, mutta merkin hallituksen puheenjohtaja Robyn Denholm on kiistänyt asian.

Toimitusjohtaja Elon Musk on puolestaan sanonut itse, että aikoo toukokuusta alkaen käyttää huomattavasti viime kuukausia enemmän Teslaan kuin työhönsä Yhdysvaltain hallinnon palveluksessa.

42-vuotias perheenäiti Horishni Plavnin kylästä keskisestä Ukrainasta ei tiennyt mihin oli ryhtynyt, kun hän saapui ukrainalaissotilaiden ryhmän luokse kahvilassa Mykolajivin kaupungissa ystävänpäivänä helmikuussa.

Naisella oli mukanaan laukku, jonka hän laski maahan. Hetkeä myöhemmin laukussa ollut pommi räjähti tappaen sekä naisen että yhden sotilaista välittömästi ja haavoittaen useita.

Näin kertovat Ukrainan tilannetta tarkasti seuraavat toimittajat Jimmy Rushton, joka asuu Kiovassa, sekä Michael Weiss amerikkalaislehti New Lines Magazinen raportissaan.

Ukrainalainen perheenäiti oli saanut laukun Telegram-palvelun kontaktiltaan, jonka mukaan kyse oli rahalähetyksestä, joka tuli toimittaa sovittuun paikkaan. Tosiasiassa laukussa oli pommi, jonka Venäjän tiedustelu kykeni räjäyttämään etäkäskyllä. Pommin olivat rakentaneet kaksi ukrainalaista teinipoikaa – hekin Venäjän tiedustelupalvelun rekrytoimina.

Kaikkia ukrainalaistoimijoita houkutti Telegramissa tarjottu rahapalkkio. Yleistä on palkkion toimittaminen kryptovaluuttana.

Näin toimii Rushtonin ja Weissin mukaan Venäjän uusi tapa kylvää Ukrainaan tuhoa, kaaosta ja sisäistä epäluottamusta. Taktiikan kuvataan muistuttavan islamististen terrorijärjestöjen kuten Isisin ja al-Qaidan toimintatapoja. Ilmiöstä kertoo myös toimittaja-tutkija David Kirichenko ajatushautomo Cepan artikkelissaan huhtikuulta.

Houkuttelu netissä kohdistuu etenkin lapsiin, nuoriin ja nuoriin aikuisiin. Kirichenkon mukaan peräti noin 70 prosenttia ukrainalaisista käyttää Telegramia pääasiallisena uutislähteenään. Palvelu on suosittu Ukrainassa ja jopa Ukrainan hallinto käyttää sitä tiedottamiseen, vaikka Telegram on venäläinen yritys ja Venäjän propagandakanava.

”Moskova aivopesee Ukrainan lapsia toimittamaan pommeja – kertomatta että he kuolevat hyökkäyksissä”, Kirichenko tiivistää Moskovan uuden taktiikan.

Samaan aikaan kun pelastustoimi aloitti toimensa Mykolajivin räjähdyspaikalla, alkoi Venäjän mediassa uutisointi, jota Rushton ja Weiss kuvaavat koordinoiduksi kampanjaksi. Venäläisuutisoinnin mukaan isku oli epätoivoisen ukrainalaisen äidin kosto kuolleen, väkisin rintamalle viedyn poikansa kohtalosta. Sotilaat, joihin pommi-isku kohdistui, olivat venäläisuutisten mukaan armeijan värväyshenkilöstöä.

Väitteet eivät Rushtonin ja Weissin mukaan pidä paikkaansa: naisen värväysikäinen poika ei ukrainalaismedian mukaan ollut joutunut rintamalle, eivätkä sotilaat olleet värvääjiä vaan Ukrainan miinanraivausjoukkojen edustajia. Pienimmän lapsensa nainen, aavistamatta kohtaloaan, oli jättänyt läheiseen hotellihuoneeseen laukun toimituksen ajaksi.

Vastaavia ”vastentahtoisia itsemurhaiskuja” on tapahtunut kiihtyvästi ympäri Ukrainan, raportoivat tiedustelulähteisiin vedoten sekä Weiss ja Rushton että Kirichenko. He kertovat useita esimerkkejä tapauksista, joissa ukrainalaisia on onnistuttu rahalla houkuttelemaan ja huijaamaan mukaan operaatioihin, jotka ovat lopulta koituneet heidän itsensä kohtaloksi.

Näin kävi muun muassa kahdelle teinipojalle, joiden venäläisohjeilla rakentama kotitekoinen pommi räjähti tuhoisasti Ivano-Frankivskissa maaliskuussa. Rivnen kaupungissa 21-vuotias työtön mies toimitti räjähteen armeijan värväystoimistoon kuollen itse räjähdyksessä, jonka hänen venäläiset kontaktinsa laukaisivat etänä.

”Teinejä ja nuoria ihmisiä on helpompi rekrytoida näihin toimiin, kun se, mitä heitä pyydetään tekemään, kuvaillaan eräänlaiseksi peliksi”, sanoo ukrainalainen tiedustelulähde New Lines -lehdelle.

Ukrainan turvallisuuspalvelu aloitti vastakampanjan, Venäjän operaatio käynnissä myös muualla Euroopassa

Tehokas ja häikäilemätön uusi taktiikka muodostui niin yleiseksi ilmiöksi, että Ukrainan kansallinen turvallisuuspalvelu SBU ja maan poliisi käynnistivät äskettäin valtakunnallisen kampanjan nuorten varoittamiseksi ”helpon rahan” houkutuksen vaaroista.

Kampanja tähtää ukrainalaisia tekoihin houkuttelevien FSB-agenttien käräyttämiseen. Aiempaa harvempi rekrytointiyritys onkin ukrainalaisviranomaisten mukaan onnistunut tietoisuuden lisääntyessä.

Ukrainalaiset pitävät selvänä, että venäläistaktiikka pyrkii lisäämään olemassa olevia jännitteitä puolustussotaa käyvässä maassa. Tästä kertoo muun muassa iskujen kohdistaminen värväystoimistoihin sekä iskujen kuvaaminen vastarinnaksi Venäjän mediassa.

Venäjän taktiikka ei kohdistu vain Ukrainaan. Sosiaalisessa mediassa värvättyjä pommi-, tuhopoltto- ja sabotaasi-iskujen tekijöitä on jäänyt kiinni muun muassa Itä-Euroopassa ja Britanniassa. Eurooppalaisten tiedustelupalveluiden mukaan käynnissä on uudenlainen Venäjän sodankäynnin muoto Eurooppaa vastaan, brittilehti The Guardian kertoo. Kuten Ukrainassa, tekijöille maksetaan usein kryptorahalla. Osa tietää toimivansa Venäjän kätyreinä, osa ei. Tavoitteena on luoda kaaosta ja pelkoa.

New Lines Magazinen raporttia kommentoivat sosiaalisessa mediassa muun muassa professori Timothy Snyder sekä Venäjän mediaa aktiivisesti seuraava Julia Davis. Davis huomauttaa, että kuten monesta muustakin Venäjän operaatiosta, myös ukrainalaisten hädänalaisten lasten houkuttelemisesta sabotaasitoimintaan on puhuttu avoimesti Venäjän television keskusteluohjelmissa.

Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari arvioi, ettei nyt esillä olevan suuruista työttömyysvakuutusmaksujen korotustarvearviota ole ollut pitkään aikaan.

Rantahalvari kertoo, että vuodelle 2016 maksua nostettiin noin yhdellä prosenttiyksiköllä. Muuten on menty tätä pienemmillä korotuksilla.

”1990-luvun lama oli tietysti eri asia”, Rantahalvari kertoo.

Keskeinen tekijä korotuspaineen taustalla on heikko työttömyyskehitys.

Viime viikolla Työllisyysrahasto esitti arvion, että työnantajan ja työntekijän työttömyysvakuutusmaksujen yhteismäärää olisi tarve nostaa 0,5–1,5 prosenttiyksiköllä vuodelle 2026. Maksut menevät karkeasti puoliksi, joten työntekijöiden osuus tästä olisi 0,25–0,75 prosenttiyksikköä ja työnantajien 0,25–0,75 prosenttiyksikköä.

Palkkasumma 100 miljardia

Viime viikolla esiin nousivat erityisesti mahdollisen maksukorotuksen vaikutukset palkansaajien palkkaverotukseen, mutta maksukorotusten vaikutukset yritysten maksamiin maksuihin voivat yhtä lailla olla tuntuvia.

Suomessa palkkasumma on karkeasti 100 miljardia euroa. Eli nyt esitetyn korotusarvion toteutuessa työnantajien maksamat työttömyysvakuutusmaksut kasvaisivat ensi vuonna karkeasti arvioituna yhteensä 250–750 miljoonaa euroa.

Yritysten osuus tästä 100 miljardin euron palkkasummasta on karkeasti noin kaksi kolmasosaa. Yritysten maksamat työttömyysvakuutusmaksut voisivat siis kasvaa ensi vuonna hyvin karkeasti arvioituna noin 150–500 miljoonaa euroa.

Jopa puolen miljardin kulupommi uhkaa siis yrityksiä ensi vuonna.

Monenlaisia maksuja, päätökset elokuussa

Yritykset maksavat työntekijöiden palkkoihin liittyen monenlaisia työnantajan sosiaalivakuutusmaksuja, näitä ovat työttömyysvakuutusmaksun ohella muun mussa työeläkemaksut ja sairausvakuutusmaksut.

Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut ovat karkeasti 20 prosenttia maksun perusteena olevasta palkasta.

Jos esimerkiksi työnantajan maksama työttömyysvakuutusmaksu nousisi 0,75 prosenttiyksikköä, karkeasti se voisi tarkoittaa vuositasolla useiden satojen tuhansien eurojen lisäkulua yritykselle, jonka henkilöstökulut Suomessa ovat 100 miljoonaa euroa vuodessa.

On olennaista huomata, että viime viikolla esitettiin vasta arvio maksuista. Lopullisesta maksuesityksestä Työllisyysrahasto päättää elokuussa. Maksumuutos voi löytyä nyt esitetyn haarukan sisältä tai olla lopulta jotakin muuta.

Nähtäväksi jää, millainen vääntö asiasta silloin nähdään Työllisyysrahaston hallinnossa, jossa ovat edustettuna niin työnantajapuoli kuin palkansaajapuoli. Lopulliset päätökset riippuvat muun muassa siitä, miten talousnäkymät lähikuukausina kehittyvät ja, miten Työllisyysrahaston taloustilannetta elokuussa arvioidaan.

Rahastosta tullut suhdanneherkempi

1990-luvun lopulla Suomen liittyessä Euroopan talous- ja rahaliittoon sovittiin niin sanotuista EMU-puskureista, joita kerätään työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmään. Samalla perustettiin työttömyysturvan rahoitusta hoitamaan Työttömyysvakuutusrahasto, joka nyt toimii Työllisyysrahaston nimellä.

Työllisyysrahasto kerää puskurirahastoa, jota voidaan käyttää silloin, kun työttömyys on suurta ja rahaston tulot näin ollen pienemmät. Puskurin turvin työttömyysvakuutusmaksujen vaihtelua voidaan tasata.

Työllisyysrahaston tehtäviin on tullut viime vuosina muutoksia, ja samalla rahaston suhdannepuskurin enimmäiskoko on pienentynyt. Näin ajateltuna rahastosta on tullut aiempaa suhdanneherkempi.

Helppo Työllisyysrahaston taloustilanne ei nyt ole. Työllisyysrahasto arvioi, että Työllisyysrahaston nettovarallisuus pienenee tänä vuonna noin 840 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaisi, että rahaston nettovarallisuus olisi noin 430 miljoonan euroa plussalla tämän vuoden lopussa.

Patrian liikevaihto oli vuoden ensimmäisellä kvartaalilla 189,2 miljoonaa euroa, kun vuosi sitten lukema 172,1 miljoonaa. Liikevoitto oli 7,9 miljoonaa euroa, kun vuosi sitten se oli 5,2 miljoonaa euroa.

Yhtiön tilauskanta kasvoi 2,50 miljardiin euroon, kun vuosi sitten lukema oli 2,39 miljardia.

Uusissa tilauksissa tuli kuitenkin takapakkia. Uusia tilauksia Patria rekisteröi 303,5 miljoonan euron edestä, kun vertailuluku vuosi sitten oli 625,4 miljoonaa euroa.

Vuoden takaista tilauspiikkiä selittää Ruotsin puolustusvoimien materiaalilaitoksen allekirjoittamana sopimus 321 Patria 6x6 -ajoneuvon ostamisesta. Sopimuksen arvo oli noin 470 miljoonaa euroa.

Yhtiön tiedotteen mukaan kasvun taustalla oli pääasiassa panssaroitujen ajoneuvojen kysyntä. Patria kertoo kasvattanut investointeja vastatakseen kasvaneeseen kysyntään ja kehittääkseen tarjoomansa asiakasarvoa ja kilpailukykyä.

Merkittävä osa Patrian operatiivisista toimenpiteistä on kohdistettu tuotantokapasiteetin lisäämiseen panssaroitujen ajoneuvojen kasvavan kysynnän täyttämiseksi ja toimintojen tuottavuuden parantamiseksi.

Kolme yksikköä

Maaliskuussa Patria ilmoitti suunnitelmistaan​​ muuttaa liiketoiminnan ohjaus- ja raportointimalliaan keskittyen kolmeen keskeiseen liiketoiminta-alueeseen. Muutosneuvottelut koskien kaikkia Suomen yksiköitä ja ne päättyivät 22.4.2025.

Patrian kolme yksikköä ovat 1.6. alkaen Protected Mobility, Defence and Weapon Systems ja Sustainment Solutions.

Protected Mobility-yksikkö vastaa uusajoneuvomyynnistä sekä niiden tarjoomasta ja toimituksista.

Defence and Weapon Systems vastaa muun muassa asejärjestelmistä, ilmavalvontaan liittyvistä tuotteista ja drooneista sekä niiden myynnistä, tarjoomasta ja toimituksista.

Sustainment Solutions vastaa muun muassa elinkaarituesta ja ohjelmistotuotteista sekä niiden myynnistä, tarjoomasta ja toimituksista. Lisäksi sen vastuulla on strateginen kumppanuus Puolustusvoimien kanssa sekä Patrian viranomaisliiketoiminta.

26.3.2025 Patria ilmoitti 40 miljoonan euron investoinnista panssaroitujen ajoneuvojen tuotannon tehostamiseksi ja laajentamiseksi Hämeenlinnassa.

Panssaroitujen ajoneuvojen tuotannossa aloituksessa hitautta

Patria odottaa vuodelle 2025 vahvaa liikevaihdon kasvua, jota tukee kasvanut tilauskanta. Panssaroitujen ajoneuvojen liiketoiminnan odotetaan tuovan suurimman osan kasvusta.

Yhtiön mukaan näkymät muille liiketoiminta-alueille ovat myös positiiviset.

Tiettyjen 8x8 -panssaroitujen ajoneuvojen projektien sarjatuotannon aloitus on ollut suunniteltua hitaampaa, mikä saattaa vaikuttaa vuoden 2025 liikevaihtoon.

Eläkkeelle jääminen on iso asia, ja se kannattaa valmistella huolellisesti. Kysyimme asiantuntijalta, mitkä asiat pitää tehdä, jotta eläkkeelle siirtyminen sujuu ongelmitta. Kun perehdyt näihin vinkkeihin, säästyt monelta murheelta.

Nämä ohjeet koskevat erityisesti vuosina 1960 ja 1961 syntyneitä, jotka ovat jäämässä pian eläkkeelle.

Periaatteessa eläkkeelle jäämiseen valmistaudutaan koko työuran ajan riippumatta siitä, onko jäämässä osittaiselle vai varsinaiselle vanhuuseläkkeelle. Työeläkkeen kertyminen alkaa jo ensimmäisestä työpaikasta.

”Kerrytämme eläkettä koko työuran ajan, mutta vasta työuran loppuvaiheessa kiinnostumme siitä. Vanhuuseläkeikä on nykyään joustava. Meillä on mahdollisuus valita useamman vuoden ajalta, milloin on hyvä hetki jäädä eläkkeelle”, Eläketurvakeskuksen koulutuksen asiantuntija Marina Sirola sanoo.

Vanhuuseläkkeen alaikäraja vaihtelee syntymävuosittain. Esimerkiksi vuonna 1961 syntyneellä alin eläkeikä on 64 vuotta ja 9 kuukautta. Tällä ikäluokalla on ollut mahdollisuus nostaa osittaista vanhuuseläkettä varhennettuna jo 61-vuotiaasta alkaen. Toisaalta 1961 syntyneiden ikäluokka voi jatkaa työssä ja kerryttää työeläkettä 69-vuotiaaksi asti.

Vuonna 1964 syntyneellä alin eläkeikä on 65 vuotta. Tällä ikäluokalla on mahdollisuus nostaa osittaista vanhuuseläkettä varhennettuna jo 62-vuotiaasta alkaen sekä kerryttää työstä työeläkettä 70-vuotiaaksi asti.

”Eläkeajan pohdinta kannattaa siis aloittaa mahdollisimman varhain ja miettiä, mitä eläkkeelle jäänti tarkoittaa juuri omasta näkökulmasta. Eläkkeen hakuprosessin voisi jakaa neljään vaiheeseen: suunnittele, selvitä, punnitse ja toimi”, Sirola neuvoo.

Selvitä eläkkeen suuruus

Sirola painottaa, että vanhuuseläkkeen hakemista kannattaa valmistella huolella. Ensin on hyvä selvittää oman eläkkeen määrä ja verotuksen vaikutus siihen.

”Eläkkeen määrän voi tarkistaa helposti oman työeläkevakuuttajan verkkopalveluista työeläkeotteelta. Se sisältää tiedot eläkettä kerryttäneestä työhistoriasta ja arvion siitä, kuinka paljon eläkettä on työuran aikana ansainnut”, Sirola kertoo.

Sen jälkeen kannattaa selvittää verottajalta, minkä verran eläkkeestä pidätetään veroa. On helpompi tehdä päätöksiä, kun käteen jäävä euromäärä on selvillä.

”Voin suositella jopa kokeilemaan muutaman kuukauden elämistä sillä summalla, että näkee, miten selviää arjesta eläkeläisen tuloilla”, Sirola rohkaisee.

Irtisanoudu ajoissa töistä

Sirola neuvoo selvittämään myös työnantajan kanssa työsuhteeseen liittyvät asiat. Ja pohtimaan sen jälkeen, milloin eläkkeelle jäänti on järkevää huomioiden oma elämäntilanne.

”Kun oikea aika koittaa, pitää toimia ja tehdä eläkehakemus. Vanhuuseläkettä haettaessa tulee irtisanoutua töistä eli irtisanomisaika vaikuttaa siihen, milloin on viimeistään toimittava”, Sirola opastaa.

Pelkästään Suomessa työuransa tehneellä vanhuuseläkkeen hakeminen on todella nopeaa ja helppoa. Päätöksen saa jopa muutamien päivien sisällä. Mutta eläkkeen saaminen edellyttää tiettyä ikää ja työsuhteen päättämistä. Kun eläkepäätös on saatu eläkevakuuttajalta, niin tulee hakea uusi verokortti eläkettä varten.

”Mielestäni on tärkeää miettiä myös, miten aikoo käyttää moninkertaistuvan vapaa-ajan eläkkeellä ollessa. Uuden eläkeläisen arki voi tuntua aluksi lomalta, mutta pitkän työuran tehneenä on todennäköisesti tottunut siihen, että loma loppuu aikanaan ja silloin arki ilman tekemistä saattaa tuntua jopa tylsältä”, Sirola sanoo.

.