Uutiset ja blogit

Jyväskylän yliopiston tohtorikoulutettava Jouni Ruotsalainen tutki ydinfysiikan alan väitöskirjassaan kolmen ydinhajoamisen Q-arvot eli hajoamisissa vapautuvan energian määrän.

Yliopiston mukaan Ruotsalaisen mittaukset auttavat tulevien neutriinon ominaisuuksia tutkivien kokeiden suunnittelussa. Neutriinot ovat hyvin yleisiä hiukkasfysiikan standardimallissa esiintyviä alkeishiukkasia. Niitä syntyy, kun atomin ydin hajoaa.

Jouni Ruotsalaisen väitöskirja tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 10. lokakuuta 2025.

Väitöskirja on herättänyt myös kansainvälistä huomiota, sillä tekniikka-alan julkaisu Interesting Engineering kirjoitti siitä artikkelin jo ennen väitöstilaisuutta.

”Suomalaisten tutkijoiden mullistavat mittaukset voivat auttaa paljastamaan neutriinojen todellisen luonteen ja massan”, julkaisu kuvailee Ruotsalaisen väitöskirjaa.

Neutriinojen ominaisuuksien tutkimus voi tuoda uutta ymmärrystä maailmankaikkeuden synnystä, tähtien elinkaaresta ja alkeishiukkasten välisistä vuorovaikutuksista. Avoimia kysymyksiä ovat yhä muun muassa neutriinon massa sekä se, onko neutriino oma antihiukkasensa.

”Neutriinojen massaa ja antihiukkasluonnetta voi tutkia mittaamalla atomiytimen radioaktiivisia beeta- ja kaksoisbeetahajoamisia. Näihin tutkimuksiin sopivia ytimiä on todennäköisesti vain joitain kymmeniä. Hajoamisessa vapautuvan energian suuruus, eli Q-arvo, vaikuttaa kunkin ytimen soveltuvuuteen näihin tutkimuksiin”, Jouni Ruotsalainen sanoo tiedotteessa.

Miljardisosan tarkkuus mittauksissa

Väitöskirjatyössään Jouni Ruotsalainen selvitti kahden kaksoisbeeta- ja yhden beetahajoamisen Q-arvot. Hän määritti Q-arvot mittaamalla emo- ja tytärytimen massaeron yliopiston kiihdytinlaboratorion Jyfltrap-kaksois-Penninginloukun avulla.

”Loukun vahvassa magneettikentässä ydin liikkuu ympyrämäisellä radalla. Mittaamalla kahden ytimen pyörimistaajuudet liikkeen vaiheen kuvantamiseen perustuvalla ionisyklotroniresonanssi tekniikalla, pystyimme selvittämään niiden suhteellisen massaeron miljardisosan tarkkuudella ja jopa hieman tarkemmin. Mittaustarkkuus on maailman huippua”, Ruotsalainen sanoo tiedotteessa.

Mitattuja Q-arvoja hyödyntäen hajoamisille laskettiin puoliintumisajat yhdessä Jyväskylän yliopiston ydinteoriaryhmän kanssa. Koska näiden hajoamisten puoliintumisajat ovat tyypillisesti hyvin pitkiä, laskettu puoliintumisaika kertoo, kuinka monta hajoamista saataisiin havaittua suunnitelluissa neutriinon massan määrittämiseen tähtäävissä mittauksissa.

Ruotsalaisen mukaan mitattujen kaksoisbeetahajoavien ytimien puoliintumisajat ovat niin pitkiä, että neutriinon massan tai antihiukkasluonteen määrittämiseksi ei käytännössä voitaisi havaita riittävästi hajoamisia järjellisessä ajassa.

”Hopea-110 isotoopin isomeeri sitä vastoin on lasketun beetahajoamisen puoliintumisajan ja muiden ominaisuuksien perusteella loistava ehdokas neutriinon massamittaukseen”, hän sanoo.

Lue myös:

Puolustusliitto Naton jäsenmaiden tulee kyetä merkittävällä tavalla nopeuttamaan asejärjestelmiensä kehityssyklejä, varoittaa Ruotsin ilmavoimien komentaja kenraalimajuri Jonas Wikman. Asiasta kertoo Breaking Defense.

Defence IQ:n hävittäjäkonferenssissa Roomassa puhuneen Wikmanin mukaan Nato on vaarassa hävitä mahdollisen sodan Venäjää vastaan ”mikäli emme kykene kehittämään nopeammalla tahdilla tai innovoimaan ja oppimaan paineen alla”.

Wikman nostaa esimerkiksi Ukrainan sodan, jossa taktiikat kehittyvät jopa viikoittain. Liki kaikkia Ukrainaan vietyjä aseita käytetään Wikmanin mukaan tällä hetkellä eri tavalla kuin miten niitä on suunniteltu käytettävän.

Yhdeksi ratkaisuksi ongelmaan Wikman nostaa ilmavoimien, teollisuuden sekä akateemisen maailman entistä läheisemmän yhteistyön.

”En tarkoita rauhanajan kumppanuutta, vaan kykyä sodanajan toimintaan...Teollisuus ja yliopistomaailma tulee integroida sodan ajan organisaatioihin”, Wikman painotti.

Lue myös:

Yhdysvaltain maavoimien kansalliskaartin sotilas on ohjannut autonomiseen operointiin kykenevää Lockheed Martin/Sikorsky Black Hawk -sotilashelikopteria ilman lentäjäkoulutusta ja vain tunnin opastuksen jälkeen.

Lockheed Martin on kehittänyt oman Matrix-nimellä kulkevan järjestelmänsä, jonka avulla Black Hawkia voidaan lentää miehittämättömänä. Nyt Michiganin osavaltiossa sijaitsevassa Camp Graylingin tukikohdassa toteutettiin Northern Strike -harjoituksen yhteydessä lento, jossa kansalliskaartin kersantti opetteli ohjaamaan Black Hawkia etänä tablet-laitteen välityksellä. Tätä ennen häntä oli perehdytetty järjestelmän käyttöön alle tunnin ajan.

Kersantti ohjasi Black Hawkin 70 merimailin (noin 130 km) etäisyydelle, jossa helikopteri suoritti useita tarkoiksi kuvattuja hyötykuorman pudotustehtäviä.

LM toteaa Matrix-järjestelmän kokoonpanosta vain sen, että ”teknologia yhdistää sekä ohjelmisto- että laitteistokomponentteja”.

Lue myös:

Konepajakonserni Valmet aloittaa yhteistoimintalain mukaiset lomautuksia koskevat muutosneuvottelut osassa toimintojaan Suomessa 10. marraskuuta. Muutosneuvottelut koskevat suunnitelmaa Pakkausmateriaalit- ja paperit -liiketoiminta-alueen ja Globaali toimitusketju -yksikön kapasiteetin sopeuttamiseksi ja kustannustehokkuuden parantamiseksi.

Kyseiset organisaatiot ovat jo aiemmin viime ja tänä vuonna tehneet vastaavia toimia muuttuneeseen markkinatilanteeseen sopeuttamiseksi.

Pakkausmateriaalit- ja paperit -liiketoiminta-alue on osa Valmetin Biomateriaaliratkaisut ja -palvelut -segmenttiä ja se kehittää ja toimittaa kartonki- ja paperikonelinjoja ja -teknologioita ja niihin liittyviä palveluita maailmanlaajuisesti. Globaali toimitusketju optimoi hankinta-, logistiikka- ja valmistustoimintoja Biomateriaaliratkaisut ja -palvelut -segmentissä.

Nyt alkavien neuvotteluiden piirissä ovat Pakkausmateriaalit- ja paperit -liiketoiminta-alueen Packaging and Paper Machines -liiketoimintayksikön henkilöstö sekä Globaalin toimitusketjun P&P Manufacturing -yksikön Jyväskylän konehallin ja valimon henkilöstö.

Neuvottelut koskevat näiden yksiköiden kaikkia henkilöstöryhmiä Suomessa.

Yhteensä neuvottelut koskevat yli 950 henkilöä, joista valtaosa on Jyväskylässä, Tikkurilassa Vantaalla ja Raisiossa.

Suunnitellut lomautukset tulisivat olemaan määräaikaisia, ja niiden kohdentuminen ja määrät täsmentyvät neuvotteluiden aikana. Lomautukset toteutettaisiin vuoden 2026 ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

Valmetilla on maailmanlaajuisesti noin 19 000 työntekijää, ja Suomessa yhtiö työllistää noin 6 000 henkilöä.

Verkkoteknologiayhtiö Nokia ilmoitti keskiviikkoaamulla laajentavansa yhteistyötään japanilaisen monialakonserni SoftBankin kanssa.

Uuden sopimuksen tarkoituksena on toimittaa Nokian 4g- ja 5g-radioverkkolaitteistoa Japaniin. Yhtiö kertoo sopimuksen kattavan olemassa olevan verkkoinfrastruktuurin modernisoinnin sekä itsenäisen 5g-verkon laajentamisen Nokian AirScale-tuoteportfolion avulla. Laitteistojen käyttöönotto tapahtuu Länsi-Japanissa.

”Tämä laajennettu yhteistyö SoftBankin kanssa osoittaa pitkäaikaisen kumppanuutemme vahvuuden. Ratkaisumme hyödyntävät tekoälyä ja tarjoavat ainutlaatuista suorituskykyä sekä alan johtavaa energiatehokkuutta, tukien siirtymää kohti kehittyneitä 5g-verkkoja,” Nokian Radio Access Networks -yksikön johtaja Mark Atkinson sanoo.

Sopimuksen mukaisesti Nokia toimittaa energiatehokkaita AirScale Radio Access Network (RAN) -ratkaisujaan, jotka sisältävät uusimmat Habrok Massive MIMO -radiot ja AirScale-perusverkkolaitteet. Toteutukseen sisältyy myös Nokian tekoälypohjainen MantaRay-ratkaisu, joka parantaa verkonhallintaa ja mahdollistaa itseorganisoituvan verkon toiminnallisuudet.

Nokia ja SoftBank ovat AI-RAN Alliance -yhteisön perustajajäseniä ja tekevät yhteistyötä tutkimus- ja kehityshankkeissa, jotka liittyvät AI-RAN- ja 6g-teknologioihin. Näihin aloitteisiin kuuluu yhteistä tutkimusta, kenttäkokeita ja virtualisoidun RAN-alustan kehittämistä.

Saksaan rakennetaan lämpöpumppulaitosta, jonka yhteenlaskettu lämpökapasiteetti on valmistuttuaan 165 megawattia.

Mannheimin kaupunkiin nouseva laitos koostuu kahdesta 82,5 megawatin moduulista, jotka hyödyntävät Rein-joen lämpöenergiaa kaukolämmön tuotannossa.

Hanketta toteuttaa paikallinen energiayhtiö MVV Energie, ja lämpöpumput toimittaa itävaltalainen teknologiakonserni Strabag. MVV kertoi lokakuun 2025 lopussa, että toisen lämpöpumpun rakennustyöt alkavat vuoden 2026 puolivälissä.

Laitos rakennetaan Mannheimin suurvoimalaitoksen (Grosskraftwerk Mannheim) alueelle. Kahden lämpöpumpun yhteenlaskettu lämpökapasiteetti on 165 megawattia, ja Strabagin mukaan laitos on nykytiedon perusteella maailman suurin lämpöpumppu lämpökapasiteetilla mitattuna.

Lämpöpumput tuottavat jopa 130-asteista vettä, jota käytetään kaukolämpöverkossa. Kylmäaineena niissä käytetään luonnollista isobutaania.

Hankkeen kokonaisinvestointi on noin 200 miljoonaa euroa. MVV Energien tavoitteena on tuottaa täysin hiilineutraalia kaukolämpöä vuoteen 2030 mennessä. Jo nykyisin noin puolet Mannheimin alueen kaukolämmöstä tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä.

Lämpöpumppujen lisäksi MVV suunnittelee vetypolttoon soveltuvan jälkilämmittimen rakentamista voimalaitosalueelle. Sen tarkoituksena on ylläpitää kaukolämpöverkon lämpötilaa talvikuukausien huippukulutuksen aikana ja täydentää lämpöpumppujen tuotantoa tulevaisuudessa vedyn avulla.

Suomeen jopa 33 MW:n lämpöpumppu

Tekniikka&Talous kertoi syyskuussa 2024 energiayhtiö Helenin suunnitelmasta toteuttaa Helsingin Patolan alueelle merkittävä lämmöntuotantokokonaisuus, johon sisältyy 20–33 megawatin ilma-vesilämpöpumppu.

Rakennustöiden on tarkoitus alkaa vuoden 2024 lopussa, ja laitoksen arvioidaan olevan tuotannossa lämmityskaudella 2026–2027.

Helenin laitoksen toimittaa Everllence, ja sen on arvioitu olevan valmistuessaan maailman suurin ilma-vesilämpöpumppu.

Suomalainen avaruusalan yritys Aavuus on voittanut teknologia-alan startup-kilpailun. Aavuus rakentaa globaalia maanpäällistä laserverkostoa avaruusromun havainnointiin ja seuraamiseen.

Verkostolla tuotetun datan avulla muodostetaan kattava avaruustilannekuva, jota hyödyntämällä satelliittioperaattorien on mahdollista varautua ja välttää yhteentörmäyksiä avaruusromun sekä muiden kappaleiden kanssa.

Suomen Messusäätiön myöntämä 10 000 euron palkinto jaettiin tiistaina 5. marraskuuta Teknologia 25 -tapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa.

Voittajan valintaa raati perusteli erinomaisella pitchauksella, avaruusteollisuuden universaalilla ja kovalla vauhdilla kasvavalla markkinalla, yrityksen teknologian laajalla potentiaalilla sekä Aavuuden tiimin kovatasoisella osaamisella.

Startup-kilpailun finaaliin pääsi neljä yritystä. Aavuusin lisäksi finalisteja olivat Groundhawk, SelectAM ja Twinverse.

‘’Tämä on todella hyvä validaatio niin ideallemme, yrityksellemme kuin koko tiimille. Olemme todella innostuneita tuomaan suomalaista avaruusosaamista esille maailmalla”, kommentoi Aavuusin perustajajäsen ja toimitusjohtaja Joonas Jokela tiedotteessa.

Hänen mukaansa yritys tuo kokonaan uuden haaran suomalaiseen avaruusosaamiseen.

Teknologia-messujen startup-kilpailu järjestettiin nyt neljännen kerran. Kilpailu oli kovatasoinen. Neljä finalistia valittiin yhteensä 30 hakemuksen joukosta.

Finalistit ja voittajan valinneeseen raatiin kuuluivat startup-sijoittaja Kim Väisänen, Nordic Nanon partneri Pia Erkinheimo, Suomen Messujen toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen ja Tekniikka&Talouden päätoimittaja Mikko Virta.

Startup-kilpailu järjestettiin yhteistyössä Finnish Business Angels Networkin (Fiban) kanssa.

Lue myös: