Suomalaisten näkemykset datakeskuksista ovat varsin hajautuneita, selviää Uutissuomalaisen teettämästä kyselystä.
Kyselyssä 25 prosenttia näki datakeskukset Suomelle enemmän hyödyllisinä kuin haitallisina, 18 prosenttia piti datakeskuksia enemmän haitallisina, 34 prosentin mielestä hyödyt ja haitat menevät suurin piirtein tasan, ja 23 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.
Suomessa on jo toistakymmentä datakeskusta ja lisää on suunnitteilla tai rakenteilla. Mitä datakeskuksista pitäisi ajatella, Aalto-yliopiston teknologiapolitiikan professori Vili Lehdonvirta?
”Jossain määrin tämä menee nyt niin kuin pitikin. Jos ajatus on ollut se, että rakennetaan Suomeen puhdasta energiaa ja sillä tavalla houkutellaan uusia vihreän talouden investointeja, niin tämä on nyt sitä. Datakeskuksethan nimenomaan haluavat ostaa vihreää sähköä. Ne tulevat tänne osin juuri sen takia”, Lehdonvirta sanoo.
Datakeskushankkeita on kritisoitu muun muassa siitä, että etenkin ulkomaalaisten suuryritysten käynnistämissä hankkeissa niiden tuottama lisäarvo tehdään pitkälti muualla, ja Suomessa pyörii vain konehuone. Lehdonvirran mukaan datakeskuksia kohtaan asetetut odotukset ovat saattaneet olla ylimitoitettuja.
”On ehkä ajateltu, että niistä datakeskuksista tulee valtava ’bonanza’. Loppujen lopuksi ne ovat sitten aika tavallista, kevyttä teollista toimintaa”, Lehdonvirta sanoo.
Datakeskusten taloudellista merkitystä ei pidä kuitenkaan väheksyä kohtuuttomasti.
”Investointeja tänne halutaan, eikä investoijia ole varsinaisesti ollut jonoksi asti. Datakeskukset ovat yksi asia, mihin tällä hetkellä investoidaan”, Lehdonvirta sanoo.
Hyötyjä myös Suomeen
Datakeskuksia on kritisoitu esimerkiksi siitä, että niiden paikalliset hyödyt keskittyvät paljolti rakennusvaiheeseen. Suomen datakeskusyhdistyksen puheenjohtaja Veijo Terho ei täysin osta ajatusta.
”Pienempäänkin laitokseen tarvitaan ylläpitovaiheessa laitoksen tyypistä riippuen noin 30–50 henkeä. Pilvipalveluille tarkoitetussa laitoksessa työntekijöitä voi olla useita satoja. Googlen Haminan datakeskus työllistää 450, kohta 550 henkeä, ja Microsoftin noin 300. Että kyllä työpaikkojakin tulee, en sanoisi sitä vähäiseksi”, Terho sanoo.
Lehdonvirta on samoilla linjoilla.
”Haminan kaupunginjohtaja sanoi, että Googlen datakeskuskompleksi työllistää nykyään enemmän ihmisiä kuin paperitehdas siellä työllisti”, Lehdonvirta sanoo.
Professorin mukaan siihen voisi vaikuttaa enemmän, minkä verran rakennus- ja myös ylläpitovaiheessa ostetaan paikallista osaamista.
”On tiedossa, että merkittävä osa siitä hankinnasta tulee ulkomailta”, Lehdonvirta sanoo.
Toinen yleinen kritiikki koskee sitä, että yksityisissä datakeskushankkeissa ei pääse syntymään juurikaan osaamista tai datakeskusten laskentatehon ympärille kehittyvää uuttaa liiketoimintaa, joka hyödyttäisi datakeskuksen isäntämaata.
Teknologiateollisuuden hallituksen puheenjohtaja Ville Voipio kuvasi Helsingin Sanomien haastattelussa datakeskusinvestointeja jopa ”banaanitasavaltahommaksi”.
Terho ottaa vastaesimerkiksi EU:n Eurooppaan kaavailemat tekoälyn gigatehtaat, jotka pystyisivät kehittämään mutkikkaimpia tekoälymalleja ja olisivat laskentateholtaan neljä kertaa suurempia kuin nykyiset tekoälyn kehittämislaitokset.
”Gigatehtaat tarvitsevat totta kai jonkin laitoksen missä ne pyörivät”, Terho sanoo.
Terho nostaa esiin myös yhdysvaltalaisen AMD:n vuosi sitten ostaman Silo AI:n, jonka tarjoamissa korkeamman teknologian palveluissa on datakeskus taustalla.
”Eikä Silo AI ole missään nimessä ainoa, vaan on muitakin vastaavia yrityksiä. Uskon, että niitä tullaan perustamaan tulevaisuudessa lisää nimenomaan tekoälyn ympärille”, Terho sanoo.
Turvallisuus puhuttaa
Suomessa paikallistason päättäjät ovat olleet innoissaan datakeskusinvestoinneista. Kansallisella tasolla huomio on kiinnittynyt myös epäkohtiin.
Esimerkiksi elinkeinoministeri Wille Rydman (ps) on kiinnittänyt huomiota Kouvolaan kaavaillun, kiinalaisen Tiktokin pääkäyttäjäkseen saavan datakeskushankkeen mahdollisiin kansalliseen turvallisuuteen liittyviin uhkakuviin.
Hankkeessa mietityttävät muun muassa tietoturvakysymykset ja datakeskuksen käyttäminen Tiktokiin yhdistetyn Kiinan valtion painostuskeinona. Myös tutkijat ovat pitäneet asiaa esillä.
Lehdonvirran mukaan on hyvä, että Suomessa tiedostetaan datakeskusten olevan muutakin kuin taloutta, että ne ovat myös politiikkaa.
”Mutta se analyysi on ehkä jäänyt vähän puolitiehen sen suhteen, ovatko ne kielteinen vai myönteinen asia vaikka turvallisuuspolitiikan näkökulmasta”, Lehdonvirta sanoo.
Lehdonvirta kirjoitti toukokuussa Poliittinen talous -lehdessä, että ”on vaikea nähdä, miten Tiktok-keskuksen sulkemista voitaisiin käyttää painostuskeinona muuta kuin sitä itseään vastaan, jollei sitten lyhytvideopalvelu uuden keskuksen ansiosta nousisi Suomessa jonkinlaisen kriittisen infrastruktuurin asemaan”.
Lehdonvirta arvioi lisäksi, että ”sikäli kun datakeskuksessa säilytettäisiin tietoja, jotka Tiktokilla on jo muutenkin hallussaan, on vaikea nähdä, miten keskuksen sijoittaminen Suomeen ainakaan lisäisi tietoturvariskejä”. Myös Terho näkee asian samoin.
”EU:han on myös painostanut Tiktokia, että heidän pitäisi säilyttää eurooppalaisten data Euroopassa. Siihen tarpeeseen meidän datakeskuksemme vastaavat todella hyvin”, Terho sanoo.
Datakeskuksia on kritisoitu myös korkeasta sähkökulutuksesta. Tuuleton sää yhdistettynä datakeskusten kasvattamaan kysyntään voisi näkyä kuluttajille sähkön hintapiikkeinä.
Datakeskusten sähkönkulutus on kuitenkin verrattain tasaista ja ennakoitavaa. Terho muistuttaa, että datakeskuksilla myös perustellaan tuulivoiman lisärakentamista.
”Kun saamme mahdollisesti myös itärajalle tuulivoimaa, on todennäköistä, että pystymme kattamaan entistä suuremman osan energian tarpeesta tuulivoimalla ja pitämään sähkön halpana”, Terho sanoo.
Terhon mukaan hintapiikkeihin vaikuttaa kysynnän ohella myös se, että Suomessa sähkön hinnan vaihteluväli edullisesta tuulesta kalliimpaan, perinteisempään tuotantoon on varsin suuri.
Strategia kuntoon
Pääministeri Petteri Orpo (kok) on nimittänyt Elisan entisen toimitusjohtajan Veli-Matti Mattilan selvityshenkilöksi laatimaan Suomelle kansallista tiekarttaa datakeskuksista.
On puhuttu myös kokonaisvaltaisemman datakeskusstrategian tarpeesta. Strategia voisi selkeyttää sitä, miten Suomessa saataisiin datakeskushankkeista kansallisesti mahdollisimman paljon irti.
”Pitäisi olla jokin tahtotila, että haluammeko me näitä datakeskuksia vai emme. Mielestäni niitä pitäisi haluta, mutta asia voisi olla hyvä ilmaista selkeästi, ettei siitä jää kansainvälisille sijoittajille epäselvyyttä, eikä toisaalta mahdollisesti eri mieltä oleville kansalaisille”, Lehdonvirta sanoo.
Myös Terho peräänkuuluttaa pitkän aikavälin suunnitelmaa.
”Mielestäni meidän pitää saada sinne myös Suomea toimintaympäristönä koskevat asiat selkeiksi ulkomaisille toimijoille, jotta he ymmärtävät, mihin Suomi on sitoutunut”, Terho sanoo.
Lehdonvirran mukaan strategisella tasolla olisi myös hyvä tehdä jonkinlaista priorisointia sen suhteen, minkälaisia datakeskuksia Suomeen halutaan.
”Minkälaisia ominaisuuksia toivottavilla datakeskushankkeilla on? Jos tietynlaiset datakeskushankkeet nähdään hyödyllisempinä taloudellisesta, turvallisuuspoliittisesta tai muusta näkökulmasta, niin onko niitä syytä kohdella eri tavalla esimerkiksi verotuksessa? Ylipäätään korkeamman liikearvon teollisuusinvestoinneille tarjotaan usein verohelpotuksia tai muuta tukea. Datakeskuksen yhteydessä se voisi tarkoittaa esimerkiksi tuotekehityslaboratoriota”, Lehdonvirta sanoo.
