Paloturvallisuusasiantuntijan mukaan suomalaisten rakennusten paloturvallisuudessa on yksi heikko lenkki, joka voi johtaa tuhoisiin tulipaloihin. Tornitalojen tulipaloja hän ei kuitenkaan pidä Suomessa todennäköisinä.
Paloturvallisuusasiantuntijan mukaan tornitalot ovat sen verran harvinaisia Suomessa, että niiden rakennusta valvotaan hyvin tarkasti. Suomalaisten tornitalojen paloturvallisuus ei näin ollen herätä hänessä suurta huolta.
”Aina mennään helposti sanomaan, ettei tätä voi Suomessa tapahtua, mutta emme me täällä Suomessakaan ihan lintukodossa eletä. Erilaisia asioita voi tapahtua, mutta se edellyttäisi, että monta asiaa on mennyt yhtä aikaa pieleen.”
Iltalehden haastattelema asiantuntija on työskennellyt vuosia paloturvallisuuden konsultointiyrityksessä, ja hänellä on kokemusta myös pelastustoiminnasta. Hän esiintyy jutussa nimettömästi, koska ei voi yrityksen nimissä kommentoida myöhemmin jutussa mainittua tapausta, jonka tutkinta on kesken.
Palo leviää usein ulkokautta
Asiantuntijan mukaan tornitalojen tulipaloissa on yleensä yhteistä se, että palo leviää usein ulkokautta.
”Korkeiden rakennusten tulipaloja on maailmalla ehkä puolen tusinaa vuodessa. Lähes poikkeuksetta ne johtuvat siitä, että niiden julkisivussa on käytetty palavia materiaaleja. Yleensä on käytetty muovipohjaisia eristeitä, jotka ovat Suomessa kiellettyjä todella korkeissa taloissa.”
Asiantuntijan mukaan palavien materiaalien käyttö on Suomessa kielletty julkisivuissa yli 28 metriä korkeissa rakennuksissa. Muovipohjaisia mutta lämpösuojattuja lämpöeristeitä voi käyttää tietyin edellytyksin 56 metriin saakka.
”Mutta siitä ylöspäin eristeet ovat mineraalivillapohjaisia, eli rakennuksen julkisivu on palamatonta materiaalia. Osaltaan auttaa myös se, että Suomessa on kylmä, joten rakennuksissa on paksut rakenteet.”
Hongkongin tornipalo
Reutersin mukaan yli 50 ihmistä on kuollut Hongkongin tornipalossa ja lähes 300 on kateissa.
Valtavaan tornitalokompleksiin syttyi keskiviikkona tulipalo Hongkongissa. Hongkongin piirikunnan valtuutettu arvioi South China Morning Postille, että palo levisi bambupuisten rakennustelineiden kautta muihinkin kortteleihin.
”Sen perusteella, mitä olen videoilta nähnyt, niin palo levisi nopeasti ulkokautta. Rakennusten sivuilla on vihreitä suojapressuja, joita selvästi ei ole palosuojattu ollenkaan, tai ei ainakaan tarpeeksi hyvin. Muovin avulla palo leviää helposti ylöspäin”, asiantuntija sanoo.
Hän kommentoi tapausta mediatietojen valossa.
Palavasta muovista tippuvat kappaleet voivat paloturvallisuusasiantuntijan mukaan levittää paloa myös alaspäin. Asiantuntijan mukaan suojapressun palokuorma ei olisi kuitenkaan riittänyt levittämään tulipaloa rakennuksen sisäpuolelle asuntoihin.
”Mutta suojakankaan lisäksi siellä on bambusta tehtyjä rakennustelineitä, jotka ovat lähempänä talojen julkisivua. Pressun palokuorma on riittänyt sytyttämään bambutelineet tuleen, joiden kautta tuli on päässyt leviämään rakennusten sisälle.”
Tulipalon hallitseminen on Iltalehden haastatteleman asiantuntijan mukaan tässä vaiheessa todella vaikeaa.
Entä Suomessa?
Asiantuntijan mukaan palo voi levitä myös sisäkautta, mutta se edellyttäisi, että palolle löytyy talon rakenteista reittejä ylöspäin. Suomessa on hänen mukaansa kuitenkin yleisesti pidetty hyvää huolta rakennusten palo-osastoinnista.
Suomen lain mukaan palo-osastot ovat rakennusten sisäpuolisia tiloja, joista tulipalo ei pääse tietyn ajan sisällä leviämään muualle rakennukseen. Esimerkiksi kerrostalon asunto on oma palo-osastonsa.
”En sano, etteikö tällaista voisi Suomessa tapahtua, mutta on se todennäköisyys paljon pienempi. Toisaalta joissain tapauksissa suunnittelijat ja rakentajat eivät välttämättä aina ymmärrä, mitä tekevät.”
Paloturvallisuusasiantuntija nostaa esimerkiksi Palokan tulipalon. Kolmen kerrostalon seniorikorttelissa Jyväskylässä syttyi tuhoisa tulipalo vuonna 2020.
Onnettomuustutkintakeskus Otkesin mukaan talon rakenteissa oli merkittäviä puutteita, joiden myötä raju palo pääsi leviämään nopeasti. Onnettomuustutkintaraportin mukaan esimerkiksi julkisivun palo-osastoinnista ei ollut huolehdittu asianmukaisella tavalla.
Otkesin mukaan palo sai alkunsa kynttilästä, ja levisi parvekeverhoilun ja julkisivumateriaalien välisen ontelon kautta kattorakenteisiin. Palo levisi nopeasti viereisille kattotasanteille.
”Jos siinä olisi käynyt oikein huono säkä, niin siellä olisi voitu päätyä aika lähelle samaa lopputulosta kuin Lontoossa, ja ruumiita olisi voinut tulla. Sehän ei ollut mikään korkea rakennus, mutta huonosti suunniteltu”, asiantuntija kertoo Iltalehdelle.
Lontoon Grenfell Tower -tornitalossa syttyi tulipalo vuonna 2017. Palossa kuoli noin 70 ihmistä. STT uutisoi vuonna 2017, että rakennuksen eristeissä oli käytetty helposti syttyvää materiaalia.
Laajalle levinneet tulipalot tornitaloissa ovat asiantuntijan mielestä Suomessa hyvin epätodennäköisiä, mutta matalissa rakennuksissa piilee hänen mukaansa riski, koska pienempien talojen rakentaminen ei ole Suomessa niin tiukkaan säädeltyä.
”Ehkä se, mihin ei herätty vielä siellä Palokan tulipalossa Jyväskylässä, on, että rakennusten julkisivut ovat Suomessakin vähän sellainen Akilleen kantapää. Jos johonkin haluttaisiin Suomen paloturvallisuudessa puuttua, niin niitä kannattaisi tarkastella”, asiantuntija kertoo Iltalehdelle.
