Uutiset ja blogit

Vuonna 2026 työeläkkeisiin tulee useita muutoksia.

Eläketurvakeskus listasi tärkeimmät muutokset.

Alin eläkeikä täyteen vuonna 1961 syntyneillä

Vuoden 2026 aikana kaikki vuonna 1961 syntyneet saavuttavat alimman vanhuuseläkeikänsä, joka on 64 vuotta ja 9 kuukautta. Esimerkiksi joulukuussa 1961 syntynyt voi jäädä vanhuuseläkkeelle aikaisintaan 1.10.2026.

Alkuvuonna 1961 syntyneet ovat voineet jäädä vanhuuseläkkeelle jo vuoden 2025 lopussa.

– Kannattaa kuitenkin huomioida, että mitä pidempään työskentelee ja mitä myöhemmäksi siirtää eläkkeelle jäämistä, sitä suurempi on työeläke, Eläketurvakeskus muistuttaa tiedotteessaan.

Vakuuttamisen yläikäraja nousee vuodella

Vuodesta 2026 alkaen työnantajan ja yrittäjän velvollisuus järjestää työeläkevakuutus jatkuu aiempaa pidempään, sillä vakuuttamisvelvollisuuden yläikäraja nousee 68 vuodesta 69 vuoteen. Muutos koskee vuosina 1958–1961 syntyneitä.

Ikärajan nousu mahdollistaa sen, että työntekijällä ja yrittäjällä on mahdollisuus kerryttää eläkettään entistä pidempään.

– Vakuuttamisvelvollisuuden yläikäraja on myös ikä, jossa eläkkeen rinnalla työskentelystä kertynyttä eläkettä voi hakea, Eläketurvakeskus muistuttaa.

Osittainen vanhuuseläke mahdolliseksi uudelle ikäluokalle

Vuonna 1964 syntyneillä osittaisen vanhuuseläkkeen (OVE) alaikäraja nousee 62 vuoteen. Tämän ikäluokan henkilöillä avautuu mahdollisuus hakea osittaista vanhuuseläkettä vuoden 2026 aikana, kun alaikäraja täyttyy.

Osittaista vanhuuseläkettä voi hakea myös myöhemmin, jopa alimman vanhuuseläkeiän jälkeen.

Työntekijöiden työeläkemaksu ja eläkkeen kertyminen yhdenmukaistuvat

Tänä vuonna ja aiempina vuosina 53–62-vuotiailla on ollut muita ikäluokkia korkeampi työeläkemaksu ja eläkkeen karttumisprosentti.

Vuonna 2026 työntekijän TyEL-maksu on kaikille sama 7,3 prosenttia palkasta.

Yrittäjän YEL-maksu on kaikille sama: 24,4 prosenttia työtulosta.

Aloittava yrittäjä saa alennuksen YEL-maksuunsa.

Vuodesta 2026 alkaen eläkettä kertyy 1,5 prosenttia vuosiansioista tai työtulosta, iästä riippumatta.

Aiemmin 53–62-vuotiaiden eläkkeen karttumisprosentti on ollut 1,7 prosenttia.

Muutos perustuu vuoden 2017 eläkeuudistukseen, jossa sovittiin, että ikäkohtaiset maksut ja karttumat poistuvat vuoden 2025 loppuun mennessä.

Työeläkkeisiin tulossa vajaan prosentin korotus

Työeläkeindeksillä tarkistetaan vuosittain maksussa olevia eläkkeitä ostovoiman turvaamiseksi. Työeläkeindeksi korottaa työeläkkeitä vuodenvaihteessa noin 0,9 prosenttia.

– Esimerkiksi työeläkkeensaajalle, joka saa tällä hetkellä 2 000 euroa bruttoeläkettä kuukaudessa, työeläkeindeksin muutos tarkoittaa noin 18 euron korotusta kuukausittaiseen eläkkeeseen, eläketurvakeskus laskee.

Palkkakerroin varmistaa, että työuran aikana kertynyt eläke säilyttää arvonsa suhteessa ansioiden kehitykseen.

– Se korottaa eläkkeelle siirtyvän henkilön työuran aikaiset palkat ja työtulot eläkkeen alkamisvuoden tasoon. Vuoteen 2025 verrattuna palkkakerroin nousee noin 2,3 prosenttia.

Elinaikakerroin pienentää alkavia työeläkkeitä 5,4 prosenttia

Elinaikakertoimen vaikutus eläkkeen määrään lasketaan eläkkeen alkaessa eli siinä vaiheessa, kun eläke myönnetään. Elinaikakerroin määritellään kullekin ikäluokalle 62 vuoden iässä.

Elinaikakerroin on vahvistettu vuonna 1964 syntyneille. Se pienentää vuonna 1964 syntyneiden vuonna 2026 tai sen jälkeen alkavia työeläkelain mukaisia vanhuuseläkkeitä 5,4 prosenttia.

– Työeläkeotteelle lasketussa eläkkeen määrässä on otettu huomioon elinaikakertoimen vaikutus. Lykkäämällä eläkkeelle siirtymistä ja jatkamalla työskentelyä elinaikakertoimen vaikutusta eläkkeen määrään voi pienentää, Eläketurvakeskus toteaa.

YEL-työtulojen korotuksiin yläraja uusille yrittäjille

Vuonna 2023 voimaan tulleen YEL-uudistuksen myötä työeläkelaitos tarkistaa yrittäjien YEL-työtulon kolmen vuoden välein, jotta työtulo vastaa yrittäjän työpanosta.

Kahdella ensimmäisellä tarkistuskerralla työeläkelaitos voi nostaa työtuloa enintään 4 000 euroa kerrallaan. Yrittäjäeläkkeen vakuutusmaksut määräytyvät YEL-työtulon perusteella.

– Tämä voi siis tarkoittaa korkeintaan noin 80 euron nousua kuukausimaksuun tarkistusta kohden.

Vuoden 2026 alusta tämä korotuksen yläraja koskee myös uusia yrittäjiä eli niitä, jotka ovat ottaneet YEL-vakuutuksen vuosina 2023–2025. Heillä korotuksen yläraja on voimassa ensimmäisellä tarkistuskerralla.

Vuonna 2026 työtulotarkistus tehdään vuonna 2023 alkaneisiin YEL-vakuutuksiin sekä työtuloihin, joita ei ole tarkistettu kolmeen vuoteen.

Pariisissa avattiin 13.12. köysirata, joka kulkee kaakkoisilla esikaupunkialueilla Créteilistä Villeneuve-Saint-Georgesiin.

Radan pituus on 4,5 kilometriä. Arvioiden mukaan käyttäjiä tulee olemaan 11 000 päivässä. Gondoleita on 105, jokaiseen mahtuu 10 matkustajaa, kaikki istumaan.

Matka-aika päästä päähän on 18 minuuttia pysähdyksineen. Autolla tai bussilla sama matka kestäisi 40 minuuttia ja ruuhka-aikana enemmän. Köysirata alkaa lähiöistä ja päättyy metrolinjan 8 varrelle.

Köysirata maksoi 138 miljoonaa euroa, ja viranomaisten mukaan se oli halvempi rakentaa kuin metro.

”Maanalaista metroa ei olisi koskaan tehty, sen budjetti olisi ollut yli miljardi euroa”, kertoo Île-de-Francen aluevaltuuston liikenteestä vastaava varapuheenjohtaja Grégoire de Lasteyrie uutistoimisto AFP:lle.

”Urbaaneja” köysiratoja on Ranskassa jo ennestään kuudessa muussa kaupungissa, muun muassa Brestissä, Toulousessa ja Grenoblessa.

Köysiradat kehitettiin alun perin vuorille nousemiseen erityisesti hiihtokeskuksissa, mutta nykyään niitä käytetään myös joukkoliikenteeseen tasaisessa maastossa.

Esimerkiksi Lontoossa pääsee köysiradalla Thamesin yli, ja Barcelonassa sataman yli. Istanbulissa on kaupunkialueella useita köysiratoja.

Roomaan on suunnitteilla rata, joka yhdistäisi Casalottin esikaupungin metrolinjaan A. Sen on tarkoitus helpottaa liikkumista alueella, jonne metroa ei ole mahdollista rakentaa kustannusten ja maaperän vuoksi.

Saksan liittopäivien budjettivaliokunta on päättänyt ensimmäisestä panssaroitujen ajoneuvojen tilauksesta suomalaiselta Patrialta.

Asiasta kertoo Saarlandin osavaltion kanslia.

Ajoneuvot on määrä valmistaa KNDS:n tehtaalla Freisenissä. Medialähteiden mukaan tilauksen kokonaisarvo on 960 miljoonaa euroa. Patria on päätoimittajana.

Uutistoimisto Reutersin mukaan budjettivaliokunta hyväksyi keskiviikkona yhteensä 50 miljardin euron edestä puolustushankintoja tuleville vuosille.

Uutta teollisuuspolitiikkaa

Samalla Patria tulee luoneeksi uutta teollisuuspolitiikkaa Saksassa.

Maassa on puoluerajat ylittävä perinne, jonka mukaan puolustusvoimien Bundeswehrin peruskaluston tuottaminen on kotimaisen teollisuuden tehtävä. Saksan puolustusinvestoinnit ovat aina teollisuuspolitiikkaa, eivät ainoastaan sotilashankintoja.

Kun liittopäivien budjettivaliokunta hyväksyi miljardikaupat ulkomaisen pienen yrityksen Patrian hyväksi, se antaa samalla poliittisen signaalin. Suomeen päätynyt tilaus merkitsee, että Rheinmetall AG menettää osan markkinaosuudestaan armeijan mittavissa maavoimahankinnoissa.

Budjettivaliokunta ei ole vain kumileimasin. Se käyttää asehankintoja määrätietoisesti teollisuuspoliittisena ohjausvälineenä.

”Saksa pyrkii tässä tietoisesti riskien, tuotannon ja investointivarojen hajauttamiseen vähentääkseen riippuvuuksia ja lujittaakseen toimitusvarmuutta”, sanoo tutkimuskeskus mwb research AG:n puolustusosakkeisiin erikoistunut analyytikko Jens-Peter Rieck Kauppalehdelle.

Joskaan ei Rheinmetall ole jäänyt lehdelle soittelemaan. Saksalaisyhtiö sai Bundeswehriltä elokuussa 770 miljoonan euron ja yli tuhannen yksikön logistiikka- ja ajoneuvotilaukset.

Uhkaako Patria Rheinmetallia?

Rheinmetall on perinteisesti ollut Bundeswehrin suuri ajoneuvotoimittaja ja Saksan puolustusteollisuuden strateginen kulmakivi. Patrian menestyksekäs mittelö kotimaista tuottajaa vastaan on siis merkittävä muutos Berliinin teollisuuspolitiikassa.

Suomeen mennyt suurtilaus on teollisuuspoliittisesti isompi juttu kuin mitä pörssikurssit kertovat. Rheinmetallin osake kun ei Patria-kaupan vuoksi heilahda suuntaan eikä toiseen.

”Rheinmetallille tilaus merkitsee lyhyellä aikavälillä menetettyä liikevaihtoa, mutta strategisesti se ei ole käänteentekevää”, sanoo analyytikko Jens-Peter Rieck.

Patrialla ei ole Saksan puolustusteollisuudessa systeemistä vaikutusta. Mutta silti Patria kaupat osuvat täsmälleen yhteen Rheinmetallin tärkeään kasvusegmenttiin, joka on korkean volyymin keskihintaiset 6×6-ajoneuvot. Tässä segmentissä Patria on tästä lähin Rheinmetallin varteenotettava kilpailija.

Saksa avaa uuden strategian

Saksalaisen teollisuuden näkökulmasta Patria-tilaus näyttäytyy tärkeänä vedenjakajana. Poliittinen Saksa ohjaa Patria-kaupoilla omaa puolustustaan eroon riippuvuudesta, joka perustuu yhteen megasuureen varusteluteollisuuden toimijaan.

Nyt esittäytyy uusi strateginen linjanveto. Liittotasavalta nostaa ratkaisevaan asemaan allianssimuotoiseen yhteistyöhön kykenevät pienet ja keskisuuret puolustusyritykset. Saksan hallitus viestittää suhtautuvansa Suomeen ja Patriaan vakavasti otettavina Nato-kumppaneina kansainvälisissä ohjelmissa.

Bunderwehrin hankintalistoilla on ajoneuvoja lisävarusteineen kaikkiaan 20,8 miljardin euron arvosta sekä taisteluajoneuvoja 52,5 miljardilla eurolla vuoteen 2041 mennessä.

Patria tekee historiaa

Suomen portti Saksan teollisuuden sisäpiiriin oli Patrian ja Suomen johtama monikansallinen CAVS-sotilasajoineuvojen kehityshanke. Saksa liittyi siihen tammikuussa 2025.

Patria on nyt liittopäivien budjettivaliokunnan antamin valtuuksin edennyt saksalaisen teollisuuden kaikkein pyhimpään. Koskaan aikaisemmin ei suomalainen puolustusteollisuuden yritys ole päässyt osaksi Saksan teollista ekosysteemiä järjestelmäintegraattorin asemassa.

Saksa on tällä haavaa suurin eurooppalainen varusteluteollisuuden markkina. Maan puolustuskielessä ”Systemintegrator” tarkoittaa yritystä, joka vastaa hankkeen kokonaisjärjestelmän lisäksi alihankintaverkoston johtamisesta. Teknisen, logistisen ja aikatauluriskin kantamisen ohella.

Patrian ensisijainen sopimuskumppani on Saksan armeijan erittäin vaikutusvaltainen hankintavirasto (BAAINBw).

Silti matkaa kotikentän suurpelureihin jää kurottavaksi.

”Rheinmetall ja KNDS ovat saavuttaneet järjestelmäintegraattorin aseman rakenteellisesti, eli useiden ohjelmien kautta, vuosikymmenien aikana kasvaneen teollisen syvyyden, laajan arvonlisäyksen, poliittisen vakiintuneisuuden ja jatkuvan läsnäolon BAAINBw:ssä kautta, vertaa puolustusanalyytikko Jens-Peter Rieck.

Patrian poliittinen painoarvo on joka tapauksessa vahvassa kasvusuunnassa.

Rajavartiolaitos hankkii kolme uutta ilmatyynyalusta turvatakseen suorituskykynsä merellä.

Se varautuu kelirikkoihin, joita ilmastonmuutoksen lämmittämien talvien myötä on todennäköisesti tiedossa yhä enemmän. Aluksilla Rajavartiolaitos varmistaa suorituskyvyn saaristossa keleistä huolimatta.

Uudet ilmatyynyalukset korvaavat nykyiset alukset, jotka tulevat lähivuosina elinkaarensa päähän.

Rajavartiolaitos on solminut hankintasopimuksen joulukuussa 2025. Hankinnasta käytiin avoin EU-laajuinen kilpailutus. Ilmatyynyalukset toimittaa Griffon Marine Ltd Isosta-Britanniasta, viranomaisen tiedotteen mukaan.

Uusien ilmatyynyalusten mallityyppi on Griffon 2000TD. Alusten pituus on noin 12,7 metriä ja leveys leijunnassa noin 6,2 metriä.

Aluksen hyötykuorma on noin 2 000 kiloa. Alukset toimitetaan vuosien 2026−2027 aikana.

”Hankinta turvaa Rajavartiolaitoksen lakisääteisten tehtävien suorittamisen kaikkina vuodenaikoina ja olosuhteissa, joissa perinteisen aluskaluston tai ilma-aluksen käyttö ei ole mahdollista”, kertoo Rajavartiolaitoksen teknillisen osaston osastopäällikkö kenraalimajuri Jari Tolppanen tiedotteessa.

Rajavartiolaitos käyttää ilmatyynyaluksia rajojen valvontaan, meripelastukseen sekä muiden tehtäviensä tukena. Aluksilla kyetään myös tukemaan muiden viranomaisten kuten poliisin ja pelastuslaitosten toimintaa.

Hallitus myönsi hankintaan rahaa lisätalousarviossa.

Yksi pääkaupunkiseudun merkittävimmistä infraprojekteista on Espoon kaupunkiratahanke. Espoon kaupunkiradasta tulee myös osa Helsinki–Turku nopeaa junayhteyttä eli Tunnin junaa.

Hankkeessa rakennetaan Leppävaaran ja Kauklahden väliin kaksi uutta raidetta nykyisten kahden lisäksi. Rataosuuden pituus on noin 14 kilometriä.

Lujabetoni toimittaa Espoon kaupunkiradalle kaikkiaan 168 miljoonaa kiloa betonia eli noin 11 000 rekkakuormallista. Toimitukset kattavat kaikki hankkeen osaurakat alusta loppuun. Työt alkoivat alkuvuodesta 2024 ja jatkuvat vuoteen 2026 saakka.

Koska rataa rakennetaan koko ajan käytössä olevan junaradan viereen, valutöitä on jouduttu keskittämään lyhyiden ratakatkojen yhteyteen. Esimerkiksi juhannuksen aikaan vuosina 2024 ja 2025 toteutetuissa ratakatkoissa betonitoimituksia oli kahden viikon aikana noin 10 000 m³ molempina vuosina.

Valuissa käytettiin muun muassa paalulaattabetonia, sulfaatinkestäviä betoneita ja itsestään tiivistyviä betoneita, yrityksen tiedote kertoo.

Betonitoimitukset Espoon kaupunkiratahankkeeseen jatkuvat vuoteen 2027. Projekti kokonaisuudessaan valmistuu vuonna 2029.

Lue lisää:

Suomeen on suunniteltu kiihtyvällä tahdilla aurinkovoimahankkeita, mutta syyskuun jälkeen on nähty jo kolme kaatunutta hanketta.

Vauhdilla liikkeelle lähtenyt aurinkovoiman rakentaminen on ajautunut Suomessa hankalaan vaiheeseen.

Ruotsalaisen Alightin kehitysjohtaja Alexander Rudberg ennakoi Tekniikka&Taloudessa syyskuussa 2025, että vaikka aurinkovoimaa rakennetaan kovalla tahdilla, kaikki hankkeet eivät tule selviämään maaliin.

Nyt ennuste näyttää toteutuvan jälleen. Keski-Suomessa sijaitsevaan Multian kuntaan suunniteltu, nimellisteholtaan 40 megawatin aurinkovoimahanke on kaatunut, kertoo Suur-Keuruu-lehti.

Lehden mukaan Multian viransijainen kunnanjohtaja Jenni Peltokangas kertoi asiasta kunnanvaltuuston kokouksessa 8. joulukuuta.

Hanketta suunnitteli FRV Multia Oy, joka on nyt vetäytynyt projektista. FRV Multian taustalla toimii espanjalainen uusiutuvan energian yritys FRV, joka kuuluu nykyisin sauditaustaiseen Jameel Energy -konserniin.

Aurinkovoimala oli tarkoitus rakentaa noin 130 hehtaarin suuruiselle entiselle turvetuotantoalueelle noin 17 kilometrin päähän Multian keskustasta. Natura-arvioinnissa hankkeen arvioitiin aiheuttavan päiväpetolinnulle todennäköisesti merkittävän häiriövaikutuksen.

Yhtiö haki alun perin rakennusluvan ohella poikkeuslupaa luonnonsuojelulain perusteella päiväpetolinnun ja viitasammakon elinpiirejä koskien. FRV Multia perui kuitenkin kaikki lupahakemuksensa ja veti ne pois Lupapisteestä 3. joulukuuta.

Tekniikka&Talous on aiemmin tämän vuoden loppupuolella uutisoinut kahdesta muustakin kaatuneesta aurinkovoimahankkeesta. Toinen niistä oli saksalaisen IB Vogtin Suomen-yhtiön 250 megawatin aurinkovoimala Ulvilaan ja toinen Joensuuhun suunniteltu 110 hehtaarin aurinkovoimahanke.

Lue myös:

Ruotsin Lundissa on vihitty käyttöön uusi parkkihalli, joka on osittain rakennettu käytöstä poistettujen tuulivoimaloiden roottorinlavoista. Niels Bohr -niminen rakennus on ensimmäinen laatuaan Euroopassa.

Roottorinlavat ovat peräisin energiayhtiö Vattenfallin Tanskassa sijaitsevasta Nørre Økse Sø -tuulipuistosta. Parkkihallin omistaa Lundin kunnallinen parkkiyhtiö LKP.

Parkkihallissa on viisi kerrosta, joissa on yhteensä 365 pysäköintipaikkaa. Vattenfall lahjoitti hankkeeseen 57 roottorinlapaa. Niitä käytettiin julkisivun koriste-elementteinä.

Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Jonas Lloyd. Roottorinlapojen lisäksi julkisivussa on pölyttäjille tarkoitettuja kasveja. Rakennuksen katto on peitetty aurinkopaneeleilla.

Tuulivoimaloiden lapoja on vaikea kierrättää, sillä ne valmistetaan tyypillisesti komposiittimateriaaleista, joita on vaikea lajitella.

Erilaisia ratkaisuja on kehitteillä. T&T kertoi heinäkuussa yhdysvaltalaisten kemisti-insinöörien kehittämästä yksinkertaisesta prosessista, jossa materiaalien erottelussa käytetään etikkahappoa.

Lue lisää:

Vattenfall on kehittänyt kierrätysprosessejaan myös aiemmin. Kun tuulivoimala poistetaan käytöstä, yhtiö selvittää, voidaanko lavat myydä toiselle yritykselle tai hankkeelle. Lisäksi yhtiö on muun muassa teettänyt vanhoista lavoista suksia.

Vattenfallin tavoitteena on, että lavat kierrätetään sataprosenttisesti vuoteen 2030 mennessä.